Kirjoitin äskettäin blogin Johtamissymposiumin virittämistä ajatuksista. Tampereen korkeakouluyhteisön johtamissymposium 5.9.2023: Sote-reformi – Syntyykö kestävä malli? Mitä jäi mieleen? – Matti Rimpelä – mattirimpela.fi. Jatkan tätä pohdiskelua suuntaamalla katseen tukevaisuuteen – välillisesti. Seuraavassa kiinnitän huomiota muutamaan julkaisuihin, joita suosittelen kaikille suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta kiinnostuneilla.
Otsikossa viittaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijoiden vuonna 2017 julkaisemaan raporttiin, josta olen löytänyt ’villakoiran ytimen’ Dialogia tuloksista -kohti tuloksekasta julkisjohtamista. dialogia_tuloksista.pdf (tuni.fi)
Erityisesti siksi, että siinä puhutaan tuloksellisuudesta eikä vaikuttavuudesta. Näin on vältetty ajautuminen siihen ’vaikuttavuuden’ seremonialliseen tulkintaan ja puheeseen, joka on 2000-luvulla noussut hallitsemaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä. On hyvä muistaa, että suomaista palvelujärjestelmää luotiin ja kehitettiin 1980-luvulla saakka ilman ’vaikuttavuuspuhetta’. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen kehitystä esiteltiin monin osin esimerkillisenä. Mitä enemmän olemme vaikuttavuudesta puhuneet, sitä syvempään kriisiin ovat sosiaali- ja terveyspalvelut 2000-luvun edetessä ajautuneet.
Kauan sitten maassa, jossa avoin dialogi ei ollut mahdollista, totuuden puhujaksi tuli radio Jerevan. Yksi sen suosikeista oli keskusteluohjelma, jossa kansalaiset kysyivät ja asiantuntijat vastasivat. Tähän yhteyteen sopii mielestäni seuraa pelkistettynä. ”Kansalainen kysyi, mikä eri on ilmestyksellä ja ihmeellä. Radio Jerevanin asiantuntija vastasi: Elämme vaikeassa taloustilanteessa. Voimme vain toivoa ratkaisun löytyvän jostakin suunnasta. Jos Jeesus tulisi keskuuteemme ja ratkaisisi talousongelmamme, se olisi ILMESTYS. Jos taas keskuskomitea selviäsi niistä ilman Jeesusta, se olisi IHME.” Tulkinnan jätän lukijoille, tämä nyt vaan tuli mieleen.
Palaan tämän blogin teemaan. Pidän ’tuloksellisuusdialogista’ siksi, että tuloksellisuus on selkeä puhekielen sana. Mieluummin toki puhuisin HYÖDYSTÄ, sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamasta hyödystä yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Kun puhumme soste -reformista, ydinkysymys voisi olla, millaista YHTEISKUNNALLISTA HYÖTYÄ se on tuottamassa ja voisi tuottaa. Etsisin hyötyä arkisesta toiminnasta siihen suuntaan kuin 1980-luvulla suositeltiin.
Seuraavaksi esitän valikoituja poimintoja raportista Dialogia tuloksista dialogia_tuloksista.pdf (tuni.fi): ”Kirjoittajille tuloksellisuusdialogi on tarjonnut kiehtovan ja haasteellisen tutkimuskohteen. Tässä kirjassa nostamme esiin mielestämme keskeisimmät opit tuloksellisuusdialogin käytännön soveltamisesta. Pyrimme tuomaan uutta näkökulmaa julkisen sektorin tuloksellisuudesta käytävään keskusteluun. Tuloksellisuusdialogi nähdään tuloksellisuusinformaation, sen kollektiivisena hyödyntämisenä. Tuloksellisuusinformaatio tarkoittaa systemaattisesti kerättyä informaatiota resursseista, tuotoksista ja vaikutuksista sekä niiden välisistä suhteista. Tavoitteena on tuloksellisuuden parantaminen. Tuloksellisuusdialogilla on viisi perusominaisuutta: 1) dialogi keskittyy tuloksellisuuteen, 2) dialogia käydään tuloksellisuusinformaation pohjalta, 3) dialogiin osallistuu useampi kuin yksi osallistuja, 4) dialogin toimintatapoja noudatetaan, ja 5) dialogille ilmaistaan eksplisiittinen tavoite.”
”Hieman provokatiivisesti väitämme, että dialogia käydään koko ajan, mutta erityisesti tuloksellisuudesta käytävä keskustelu on haparoivaa ja poukkoilevaa, eikä sen tuloksena aina synny systemaattisesti johdettua toimintaa tuloksellisuuden kehittämiseksi. Keskeistä onkin pohtia mitä monitulkintaisuus ja kasvava vaade dialogin lisäämiselle tarkoittavat tuloksellisuuden johtamisen kehyksessä.”
”Erilaiset tulkinnat ja näkökulmat ovat tärkeitä järjestelmän uusiutumisen näkökulmasta. Monitulkintaisuus tuo kuitenkin
mukanaan myös johtamishaasteita, erityisesti mikäli ilmiön olemassa oloa ei tunnisteta ja tiedosteta. Tuloksellisuusdialogin keskiössä on useita kysymyksiä, joihin sen kautta etsitään vastauksia. Mitä yritetään saada aikaan ja mistä myöhemmin tiedetään saavutettiinko näitä tavoitteita? Kuka on vastuussa tavoitteiden asettamisesta ja seurannasta? Millä foorumeilla näitä keskusteluita käydään ja osallistuuko keskusteluun oikeat tahot? Mikä on kansalaisten rooli ja velvollisuus osallistua tähän keskusteluun? Järjestelmätasojen lisääntyessä kysymykset muuttuvat entistä vaikeammiksi.”
”Tuloksellisuusdialogi tarjoaa foorumin omien näkemysten haastamiselle, uuden oppimiselle ja kehittymiselle. Toisaalta se on prosessi, jossa luodaan tarinaa organisaation menestyksestä. Kyseessä on tiedolla johtamisen prosessi hieman uudella tavalla
tulkittuna ja reaalimaailman yhteistoimintakontekstiin kytkettynä. Käytettävissä olevan informaation pohjalta punnitaan vaihtoehtoja ja tehdään valintoja. Tyypillisesti keskustelun eri vaiheissa syntyy uusia tietotarpeita, tarve kuulla asiantuntijoita tai ajaa uusia raportteja. Kysymyksenasettelun näkökulmasta ymmärryksen syventyessä siirrytään esittämään tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla etsitään selityksiä havaitulle kehitykselle.”
”Tuloksellisuusdialogin onnistumisen edellytyksiksi nousevat seuraavat tekijät:
- Toimijoiden tulee ymmärtää, mitä tuloksellisuudella tarkoitetaan. Tämä luo edellytykset yhteiselle vuoropuhelulle ja toisten
näkökulmien ymmärtämiselle. - Monitulkintaisuus on hyväksyttävä luonnolliseksi osaksi modernia toimintaympäristöä. Eri toimijat arvottavat ja tulkitsevat tuloksellisuuden osatekijöitä eri tavalla.
- Toimijoilla on oltava kykyä synnyttää oikeanlaisia tietoja, tiloja ja aikaa dialogille.
- Toimijoilla tulee olla kyky käydä dialogia ja heidän tulee tiedostaa, että tuloksellisuusdialogissa luodaan yhteistä tulkintaa, ei
yksimielisyyttä. On tärkeätä saada erilaiset tulkinnat ja mielipiteet kuulluiksi. - Toimijoiden tulee ymmärtää, miten yksittäiset tuloksellisuusdialogit linkittyvät isommaksi kokonaisuudeksi ja miten ne rakentavat tarinaa toiminnan onnistumisesta.
- Tuloksellisuusdialogi vaatii valmiutta viedä vuoropuhelu päätökseen ja taitoa jalostaa yhdessä muodostetusta tilannekuvasta tuloksellista toimintaa.
Olen edellä väittänyt, että 2000-luvulla yleistynyt vaikuttavuuspuhe on johtanut meitä harhaan. Perustelen tätä avaamalla toisen suunnan, jossa keskeisiä käsiteitä ovat customer-dominant service logic, service quality ja value-in-use. Viittaan suomalaisten tutkijoiden 2020-luvun analyyseihin. Tiivistäisin tämän näkökulman suomeksi asiakasjohtoiseksi arkihyödyksi.
Heinonen, K., & Strandvik, T. (2020). Customer-dominant service logic (pp. 69-89). New York: Routledge. The Routledge Handbook of Service Research Insights and Ideas – Google Books . ”Different theoretical perspectives in service research emphasize distinct aspects, and thereby create different views; this chapter discusses implications of adopting a customer-dominant perspective of service business. Thus, it describes customer-dominant logic, stressing the customer’s primary role and the difference between customer and provider logics. This perspective results in different theoretical and practical implications than those derived from other service perspectives. Customer logic holistically captures the mental model and sensemaking behind customers’ choices and activities. Service business is here used in a generic sense to include any type of service provision, commercial or non-commercial, directed toward any type of customer, including single consumers or business customers, as well as groups and collectives. For service research, the message is to recognize the different interpretations of service that arise from changing the focus from provider to customer, and more specifically to scrutinize established concepts and models and innovate new ones to fit the customer’s reality. Service practitioners are advised to gain an understanding of current and evolving customer logics in order to gain and maintain a competitive advantage by being able to support customers in achieving their goals. The chapter also elaborates on related current topics in service research and the contribution of customer-dominant logic to these academic, societal, and business challenges.”
Medberg, G., & Grönroos, C. (2020). Value-in-use and service quality: do customers see a difference?. Journal of Service Theory and Practice, 30(4/5), 507-529. ”The definition of value adopted by the current service perspective on marketing theory is value as value-in-use. Surprisingly, however, little attention has been given to the question of what constitutes value-in-use for customers in service contexts? Therefore, the aim of this study is to provide an empirical account of value-in-use from service customers’ point of view. The study identified seven empirical dimensions of positive and negative value-in-use: solution, attitude, convenience, expertise, speed of service, flexibility and monetary costs. Interestingly, these value-in-use dimensions overlap considerably with previously identified dimensions of service quality. As the findings indicate that service quality is the way in which service customers experience value-in-use, service managers are recommended to focus on continuous quality management to facilitate the creation of value-in-use. This study is the first to explicitly raise the notion that in the minds of service customers, value defined as value-in-use and service quality may represent the same empirical phenomenon.”
Tässä suunnassa löydän selvän yhteyden tuloksellisuusdialogista palvelujen perustason avoimeen dialogiin. Samat toiminta-ajatukset toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen kaikilla tasoilla ja kaikissa suunnissa:
Von Peter, Sebastian, Volkmar Aderhold, Lauren Cubellis, Tomi Bergström, Peter Stastny, Jaakko Seikkula, and Dainius Puras. ”Open dialogue as a human rights-aligned approach.” Frontiers in Psychiatry 10 (2019): 387. Frontiers | Open Dialogue as a Human Rights-Aligned Approach (frontiersin.org). ” It is shown that Open Dialogue aligns well with discourses on human rights, being a largely non-institutional and non-medicalizing approach that both depends on and fosters local and context-bound forms of knowledge and practice. Its fundamental network perspective facilitates a contextual and relational understanding of mental well-being, as postulated by contemporary human rights approaches. OD opens the space for anyone to speak (out), for mutual respect and equality, for autonomy,…”
Olennaista on, että lähtökohtana on se arki (everyday life, ecosystem), jossa apua tarvitsevat ja auttajat elävätja ettäpalvelujen laatu tuloksellisuus testataan apua tarvitsevien ihmisetn arjessa: miten onnistumme heitä tukemaan niin, että pärjääminen omatoimisesti arjen karikoissa vahvistuu.
Mickelsson, J., Särkikangas, U., Strandvik, T., & Heinonen, K. (2022). User-defined ecosystems in health and social care. Journal of Services Marketing, 36(9), 41-56. User-defined ecosystems in health and social care | Emerald Insight. ”This paper shows how to identify ecosystems from the user’s point of view, based on the selected user unit (such as a family) and the focal value-creating function of the ecosystem for the user. The study develops the concept of the Used Ddefined Ecosystem, which represents a customer-focused perspective on actor ecosystems and contrasts it with a provider-focused and a distributed perspective on ecosystems. This study demonstrates the practical usefulness of the conceptualization and provides a foundation for further research on the user’s perspective on ecosystems.
Asiakasjohtoisen höydyn näkökulma kyseenalaista palvelukehittämistä hallitsevan tulkinnan: palvelut muodostuvat tuotteista ja niitä muuttaa yhdistävistä prosesseista, joilla on ennalta määräytyvä vaikuttavuus.
Bergström, T. (2023). From treatment of mental disorders to the treatment of difficult life situations: A hypothesis and rationale. Medical Hypotheses, 176. ”Based on recent critiques of the group-level symptom-reduction model to mental health care, and research on common-factor perspectives on mental health treatments, holistic conceptions of humans, and naturalistic outcome studies from several holistic mental health services from different countries, I hypothesized that an ontological turn from the treatment of “mental disorders” to the treatment of “difficult life situations” will lead to a more personalized and comprehensive treatment approach, that mediates an improved effectiveness of mental health services.”
Miten tämän suunnanmuutoksen tiivistäisin? Seuraavassa yksi ehdotus, jota olen kehitellyt soveltamalla vuonna 2007 valmistunutta Jaakko Virkkusen työryhmän esittämää konseptikehittämistä. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan tulebaisuus. STM selvityksiä 2007:49, untitled (valtioneuvosto.fi):
Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä. Keskittäisin ensin tiedonmuodostuksen kolmioon asiakkaat, perustason ammattihenkilöt ja lähijohtajat: Miten tulkitsevat työnsä tuottaman hyödyn? Millaiset mahdollisuudet heillä on toimia niin, että tavoiteltu hyöty saavutettaisiin myös käytännössä? Millaista tukea he saavat organisaation sisällä ylimmästä johdosta ja keskijohdosta? Miten he kokevat olevansa mukana tuloksellisuustulkinnoissa, tuloksellisuuden näkyväksi tekemisessä. Miten he kokevat ’työn imua’ ja mahdollisuutensa sitä vahvistaa (ks. Työterveyslaitos/Jari Hakanen Työn imu | Työterveyslaitos (ttl.fi) Tässä suunnassa tutkimusta olen löytänyt varsin vähän, kiinnostavimpana Vaasan yliopistossa vuonna 2020 valmistuneen Sari Kuikan gradun . Pirulliset ongelmat perusturvan lähijohtamisessa – Osuva (uwasa.fi)