Olen tullut elämänkulussa vaiheeseen, jossa ikä ei ole vain numero. Kuluneet 82 vuotta tuntuvat nivelissä. Mutta ”vintti on mielestäni kuiva”. En enää pelaa kentällä, mutta voin huudella katsomasta, kun tuntuu, että on jotakin sanottavaa. Viimeksi Helsingin Sanomissa mielipide 5.12.2024: ”Uupuneita vanhempia on ollut aina, mutta ennen heitä osattiin auttaa Olemme antaneet arjessa auttamisen jäädä pois lapsiperhepalveluiden ydintehtävistä.” Myös blogina tällä sivulla.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010877314.html

Kirjahyllyihini on kertynyt paljon kaikenlaista työuran puolen vuosisadan aikana. Muutaman vuoden olen hitaasti edennyt ”kuolinsiivouksessa” – Elisabeth Rehniä vapaasti lainaten. Olen selannut ja lukenut sitä sun tätä kirjahyllyistäni löytyvää.

Yhtenä tuloksena on ollut maaliskuussa 2023 omakustanteena julkaistu kirja:

https://kirjakauppa.bod.fi/kehittaemiskeskustelua-lapsiperheiden-sostepalveluista-valtionhallinnossa-1970-2009-9789529474158

Tänä vuonna pari juttua Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148432/YP2401_Rimpel%c3%a4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149754/YP2404_Rimpel%c3%a4%26Kirmanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Marraskuun 2024 päättyessä toimitusten arvioitavana on kaksi käsikirjoitusta työnimillä
”Psykiatrisesta potilaasta tavalliseksi aikuiseksi – tapaustutkimus arkivalmennuksesta” ja ”Ratkaisusta tuli ongelma: Hyvinvointialueet onnistujia vai epäsikiöitä?”