Tämän pikaisen POPS-analyysin virikkeenä ovat äskettäin julkaistut ohjeet arvioinnin perusteiksi perusopetuksessa. ”Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2014 MUUTOKSET OPETUSHALLITUS 10.2.2020” https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen-arviointiluku-10-2-2020_1.pdf
Huomautan ensin, että sosiaalisten valmiuksien ja toitojen ja yleisemmin sosiaalisen kompetenssin, jonka sanoitan yhteistoimintaosaamiseksi, harjoittelu, oppiminen ja opettaminen koulussa ei ole uusi asia. Oli esillä esimerkiksi ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan valtakunnallisessa toimenpideohjelmassa vuonna 1995:
”Peruskoulun tehtävänä on elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen oppilaille ja oppilaiden kasvattaminen yhteistyökykyisiksi. Esimerkiksi kurinpito-ongelmia on harvoin lähdetty ratkaisemaan panostamalla em valmiuksien kehittämiseen. Sosiaalisten yhteistyö- yms. taitojen opettaminen saattaisi usein olla ratkaisu myös tiedon omaksumisessa oleviin ongelmiin. Koulun rooli näiden valmiuksien kehittämisessä korostuu etenkin silloin, kun kodin antamat valmiudet ovat puutteelliset.” …”Kaikilla koukutustasoilla pyritään tiedollisten valmiuksien rinnalla saamaan opetussuunnitelmiin sisältyviksi tavoitteiksi sosiaalisten taitojen sekä toiminta- ja yhteistyövalmiuksien opettelu samoin kuin sosiaaliseen ja ympäristöä koskevaan vastuuseen kasvaminen (STM julkaisuja 1995:12, sivut 27-28)
”Peruskoulun tehtävänä on elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen oppilaille ja oppilaiden kasvattaminen yhteistyökykyisiksi. Esimerkiksi kurinpito-ongelmia on harvoin lähdetty ratkaisemaan panostamalla em valmiuksien kehittämiseen. Sosiaalisten yhteistyö- yms. taitojen opettaminen saattaisi usein olla ratkaisu myös tiedon omaksumisessa oleviin ongelmiin. Koulun rooli näiden valmiuksien kehittämisessä korostuu etenkin silloin, kun kodin antamat valmiudet ovat puutteelliset.”Pienessä seniorijoukossa olemme vuoden ajan olleet huolestuneita oppilaiden kiinnittymisestä kouluyhteisön sisällä turvallisiin ja pitkäkestoisiin yhteisöihin ja sosiaalisten taitojen oppimisesta kouluyhteisöjen arjessa. Olemme näissä huolissa olleet yhteydessä opetusministeriöön ja opetushallitukseen.
Tässä kehyksessä olen pikaisesti yrittänyt poimia näkyviin, millä tavalla sosiaalinen pääoma, vuorovaikutus, sosiaaliset taidot ja yhdessä toimiminen ovat mukana perusopetuksen ohjeistuksessa yleensä ja erityisesti arvioinnin kannalta. Kaksi alustavaa havaintoa. – Arvioinnissa edellä hahmotellut asiat jaetaan kahteen osaan, käyttäytymiseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Edellisen arviointi perustuu paikalliseen opetussuunnitelmaan ja järjestösääntöihin. Jälkimmäinen on osa työskentelytaitoja, joiden arviointi sisältyy oppiaineisiin. – Opetussuunnitelmassa puhutaan paljon vuorovaikutuksesta. Tulkinnaksi tässä tarkastelussa jää, että vuorovaikutus on muuta kuin käyttäytyminen. Se ei myöskään ole mukana arjen taidoissa. Vuorovaikutusta luonnehditaan lukuisissa eri yhteyksissä. Kokonaiskuvaa siitä, mitä arvioinnin perusteissa tarkoitettu ’rakentava vuorovaikutus’, ei tässä pikaisessa tarkastelussa muodostunut. Lukuisista erillisistä lausumista muodostuu kuitenkin luettelo asioita, joissa annetaan ymmärtää, että oppilaan vuorovaikutusosaamisen arvioinnille on myös yleisiä ja yhdistäviä perusteita.
Tämä pikainen tarkastelu johtaa kysymään, millaista tulkinnoista on johdettu perusopetuksen ohjeistukseen runsaat lausumat vuorovaikutuksesta ja uusiin arviointiperusteisiin ’rakentavan’ vuorovaikutuksen ja ’käyttäytymisen’ arvioinnin erottaminen toisistaan?
Arvioinnin uudet perusteet: Käyttäytymisen arviointi perustuu paikalliseen opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kahdessa yhteydessä oli mukana ’vuorovaikutus’: ”Arviointi edellyttää vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä.” ja ”Työskentelytaidoilla tarkoitetaan …. taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.” Työskentelyä ei arvioida oppiaineista erillisenä: ”Työskentelyn arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain täsmennettyihin oppiaineiden tavoitteiden sisältämiin työskentelytaitojen tavoitteisiin.”
Käyttäytyminen kuvataan yhdeksi arvioinnin neljästä pääkohteesta. Löysin 30 ’käyttäyminen’ sanaa. Lyhyt alaluku ’Käyttäytymisen arviointi’ sivulla 7, yhteensä kahdeksan riviä yli 20 sivuisessa dokumentissa.
”Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.” ”Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.” ”Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan.” ”Oppilaiden oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin.” ”Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin.” ”Käyttäytymisestä annetaan numeroarvosana lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa vuosiluokilla 4–8. Jos käyttäytymisestä annetaan vuosiluokilla 1–3 sanallinen arvio, se annetaan todistuksen liitteellä. Myös numeroarvosanaa täydentävä sanallinen käyttäytymisen arvio annetaan todistuksen liitteenä. Käyttäytymisen sanallista arviota koskevasta liitteestä merkitään tieto todistuksen lisätietoihin.” . ”Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.”
Perusopetuslaki ja asetus 422/2012: perusopetuslain 22 §:n (Oppilaan arviointi) mukaan ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.” järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Oppilaan velvollisuksien yhteydessä säädetään, että oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
Hallituksen esityksestä perusopetuslaiksi löysin perusteluista yhden vuorovaikutus -yhdyssanan työelämään tutustumisen yhteydessä. Perusopetuslaista en vuorovaikutussanaa löytänyt.
Asetuksen 3 § (Tarpeelliset tiedot ja taidot) mukaan opetuksessa vahvistetaan oppilaiden ajattelun, oppimaan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja sekä motivaatiota. Neljännen pykälän (Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen) mukaan koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee … tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Sanaa ’käyttäytyminen’ en asetuksesta löytänyt. Ei myöskään löytynyt ’työskentely’ -sanaa
Perusopetuksen opetussuunnitelman tehtävät -luvun mukaan: Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.OPS:stalöytyi 639 vuorovaikutus -yhdyssanaa ja lukuisia muita siihen viittaavia sanontoja. Sosiaaliset taidot mainittiin kerran:” Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.” (sivu 71).
Muutamia alustavia muita poimintoja opetussuunnitelmasta. Ensin pari yleistä asiaa:
Luvussa 6.2. Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet velvoitetaan opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä. Arvioinnin kohteet jaetaan kolmeen osaan: Oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen. Työskentelyn yleisen arvioinnin yhteydessä todetaan: ” Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja.”
”Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää osaamista. Tähän pohjautuen opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteet ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille että tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille.” (Sivu19) Laaja-alaisen osaamisalueen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) yhteydessä todetaan: – Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat …toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa.(Sivu 21)
Itsestään huolehtiminen ja arjen taidot (L3) yhteydessä ei viitata vuorovaikutukseen.
Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6): Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. (sivu 24)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7): Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua.
Sanonta ’rakentava vuorovaikutus’ löytyi parista yhteydestä. Sivu 206. Yhteiskuntaoppi. ”Vuosiluokilla 4–6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa.”
– Sivu 308: Taulukko: Romanikieli ja kirjallisuus –oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä. ”T2 ohjata oppilasta rakentavaan vuorovaikutukseen, kehittämään ilmaisuaan sekä kykyään antaa ja vastaanottaa palautetta S1 Rakentava vuorovaikutus, ilmaisu, taito antaa ja vastaanottaa palautetta Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa rakentavasti, ilmaista ja perustella mielipiteitään sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.”
Käyttäytyminen tuotti 62 osumaa OPS:sta. Lyhyessä luvussa käyttäytymisen arvioinnista todetaan: Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä: Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen.
Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely: Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Osallisuus ja demokraattinen toiminta: Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita.