{"id":97,"date":"2023-02-09T08:34:55","date_gmt":"2023-02-09T06:34:55","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=97"},"modified":"2023-02-09T08:34:56","modified_gmt":"2023-02-09T06:34:56","slug":"miten-perusopetuksessa-arvioidaan-oppilaan-vuorovaikutustaitoja-ja-kayttaytymista-kirjoitettu-11-2-2020","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/09\/miten-perusopetuksessa-arvioidaan-oppilaan-vuorovaikutustaitoja-ja-kayttaytymista-kirjoitettu-11-2-2020\/","title":{"rendered":"Miten perusopetuksessa arvioidaan oppilaan vuorovaikutustaitoja ja\u00a0k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4? Kirjoitettu 11.2.2020"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4n pikaisen POPS-analyysin virikkeen\u00e4 ovat \u00e4skett\u00e4in julkaistut ohjeet arvioinnin perusteiksi perusopetuksessa. \u201dOppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2014 MUUTOKSET OPETUSHALLITUS 10.2.2020\u201d&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/perusopetuksen-arviointiluku-10-2-2020_1.pdf\">https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/perusopetuksen-arviointiluku-10-2-2020_1.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Huomautan ensin, ett\u00e4 sosiaalisten valmiuksien ja toitojen ja yleisemmin sosiaalisen kompetenssin, jonka sanoitan yhteistoimintaosaamiseksi, harjoittelu, oppiminen ja opettaminen koulussa ei ole uusi asia. Oli esill\u00e4 esimerkiksi ehk\u00e4isev\u00e4n sosiaali- ja terveyspolitiikan valtakunnallisessa toimenpideohjelmassa vuonna 1995:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dPeruskoulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen oppilaille ja oppilaiden kasvattaminen yhteisty\u00f6kykyisiksi. Esimerkiksi kurinpito-ongelmia on harvoin l\u00e4hdetty ratkaisemaan panostamalla em valmiuksien kehitt\u00e4miseen. Sosiaalisten yhteisty\u00f6- yms. taitojen opettaminen saattaisi usein olla ratkaisu my\u00f6s tiedon omaksumisessa oleviin ongelmiin. Koulun rooli n\u00e4iden valmiuksien kehitt\u00e4misess\u00e4 korostuu etenkin silloin, kun kodin antamat valmiudet ovat puutteelliset.\u201d \u2026\u201dKaikilla koukutustasoilla pyrit\u00e4\u00e4n tiedollisten valmiuksien rinnalla saamaan opetussuunnitelmiin sis\u00e4ltyviksi tavoitteiksi sosiaalisten taitojen sek\u00e4 toiminta- ja yhteisty\u00f6valmiuksien opettelu samoin kuin sosiaaliseen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevaan vastuuseen kasvaminen (STM julkaisuja 1995:12, sivut 27-28)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dPeruskoulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen oppilaille ja oppilaiden kasvattaminen yhteisty\u00f6kykyisiksi. Esimerkiksi kurinpito-ongelmia on harvoin l\u00e4hdetty ratkaisemaan panostamalla em valmiuksien kehitt\u00e4miseen. Sosiaalisten yhteisty\u00f6- yms. taitojen opettaminen saattaisi usein olla ratkaisu my\u00f6s tiedon omaksumisessa oleviin ongelmiin. Koulun rooli n\u00e4iden valmiuksien kehitt\u00e4misess\u00e4 korostuu etenkin silloin, kun kodin antamat valmiudet ovat puutteelliset.\u201dPieness\u00e4 seniorijoukossa olemme vuoden ajan olleet huolestuneita oppilaiden kiinnittymisest\u00e4 kouluyhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 turvallisiin ja pitk\u00e4kestoisiin yhteis\u00f6ihin ja sosiaalisten taitojen oppimisesta kouluyhteis\u00f6jen arjessa. Olemme n\u00e4iss\u00e4 huolissa olleet yhteydess\u00e4 opetusministeri\u00f6\u00f6n ja opetushallitukseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 kehyksess\u00e4 olen pikaisesti yritt\u00e4nyt poimia n\u00e4kyviin, mill\u00e4 tavalla sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma, vuorovaikutus, sosiaaliset taidot ja yhdess\u00e4 toimiminen ovat mukana perusopetuksen ohjeistuksessa yleens\u00e4 ja erityisesti arvioinnin kannalta. Kaksi alustavaa havaintoa. \u2013 Arvioinnissa edell\u00e4 hahmotellut asiat jaetaan kahteen osaan, k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Edellisen arviointi perustuu paikalliseen opetussuunnitelmaan ja j\u00e4rjest\u00f6s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. J\u00e4lkimm\u00e4inen on osa ty\u00f6skentelytaitoja, joiden arviointi sis\u00e4ltyy oppiaineisiin. \u2013 Opetussuunnitelmassa puhutaan paljon vuorovaikutuksesta. Tulkinnaksi t\u00e4ss\u00e4 tarkastelussa j\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vuorovaikutus on muuta kuin k\u00e4ytt\u00e4ytyminen. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole mukana arjen taidoissa. Vuorovaikutusta luonnehditaan lukuisissa eri yhteyksiss\u00e4. Kokonaiskuvaa siit\u00e4, mit\u00e4 arvioinnin perusteissa tarkoitettu \u2019rakentava vuorovaikutus\u2019, ei t\u00e4ss\u00e4 pikaisessa tarkastelussa muodostunut. Lukuisista erillisist\u00e4 lausumista muodostuu kuitenkin luettelo asioita, joissa annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaan vuorovaikutusosaamisen arvioinnille on my\u00f6s yleisi\u00e4 ja yhdist\u00e4vi\u00e4 perusteita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 pikainen tarkastelu johtaa kysym\u00e4\u00e4n, millaista tulkinnoista on johdettu perusopetuksen ohjeistukseen runsaat lausumat vuorovaikutuksesta ja uusiin arviointiperusteisiin \u2019rakentavan\u2019 vuorovaikutuksen ja \u2019k\u00e4ytt\u00e4ytymisen\u2019 arvioinnin erottaminen toisistaan?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Arvioinnin uudet perusteet:<\/em><\/strong>&nbsp;K\u00e4ytt\u00e4ytymisen arviointi perustuu paikalliseen opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kahdessa yhteydess\u00e4 oli mukana \u2019vuorovaikutus\u2019: \u201dArviointi edellytt\u00e4\u00e4&nbsp;<em>vuorovaikutusta&nbsp;<\/em>opettajan ja oppilaan v\u00e4lill\u00e4.\u201d ja \u201dTy\u00f6skentelytaidoilla tarkoitetaan \u2026. taitoa toimia&nbsp;<em>rakentavasti vuorovaikutuksessa<\/em>.\u201d Ty\u00f6skentely\u00e4 ei arvioida oppiaineista erillisen\u00e4: \u201dTy\u00f6skentelyn arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa m\u00e4\u00e4riteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain t\u00e4smennettyihin oppiaineiden tavoitteiden sis\u00e4lt\u00e4miin ty\u00f6skentelytaitojen tavoitteisiin.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00e4ytt\u00e4ytyminen kuvataan yhdeksi arvioinnin nelj\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4kohteesta. L\u00f6ysin 30 \u2019k\u00e4ytt\u00e4yminen\u2019 sanaa. Lyhyt alaluku \u2019K\u00e4ytt\u00e4ytymisen arviointi\u2019 sivulla 7, yhteens\u00e4 kahdeksan rivi\u00e4 yli 20 sivuisessa dokumentissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dPerusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, ty\u00f6skentelyyn ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.\u201d \u201dLukuvuositodistukseen sis\u00e4ltyy my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4ytymisen arviointi.\u201d \u201dJokaisen oppilaan tulee saada tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, ty\u00f6skentely\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 arvioidaan.\u201d \u201dOppilaiden oppimista, osaamista, ty\u00f6skentely\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 arvioidaan monipuolisesti. Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin ker\u00e4ttyihin n\u00e4ytt\u00f6ihin.\u201d \u201dK\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. K\u00e4ytt\u00e4ytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin.\u201d \u201dK\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 annetaan numeroarvosana lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa v\u00e4litodistuksissa vuosiluokilla 4\u20138. Jos k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 annetaan vuosiluokilla 1\u20133 sanallinen arvio, se annetaan todistuksen liitteell\u00e4. My\u00f6s numeroarvosanaa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 sanallinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen arvio annetaan todistuksen liitteen\u00e4. K\u00e4ytt\u00e4ytymisen sanallista arviota koskevasta liitteest\u00e4 merkit\u00e4\u00e4n tieto todistuksen lis\u00e4tietoihin.\u201d . \u201dErotodistukseen ei merkit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen arvioita.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Perusopetuslaki ja asetus 422\/2012<\/em><\/strong>: perusopetuslain&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1998\/19980628#a628-1998\">22 \u00a7<\/a>:n (Oppilaan arviointi) mukaan \u201dOppilaan arvioinnilla pyrit\u00e4\u00e4n ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaan edellytyksi\u00e4 itsearviointiin. Oppilaan oppimista, ty\u00f6skentely\u00e4 ja&nbsp;<em>k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4<\/em>&nbsp;tulee arvioida monipuolisesti.\u201d&nbsp;j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja muissa j\u00e4rjestysm\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4&nbsp;<em>voidaan antaa<\/em>&nbsp;kouluyhteis\u00f6n turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja&nbsp;<em>asianmukaisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4<\/em><em>.&nbsp;<\/em>Oppilaan velvollisuksien yhteydess\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4&nbsp;oppilaan on suoritettava teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tunnollisesti ja&nbsp;<em>k\u00e4ytt\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 asiallisesti<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Hallituksen esityksest\u00e4<\/em><\/strong>&nbsp;perusopetuslaiksi l\u00f6ysin perusteluista yhden vuorovaikutus -yhdyssanan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisen yhteydess\u00e4. Perusopetuslaista en vuorovaikutussanaa l\u00f6yt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Asetuksen&nbsp;<\/em><\/strong>3 \u00a7 (Tarpeelliset tiedot ja taidot) mukaan&nbsp;opetuksessa vahvistetaan oppilaiden ajattelun, oppimaan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteisty\u00f6n taitoja sek\u00e4 motivaatiota.&nbsp;Nelj\u00e4nnen pyk\u00e4l\u00e4n (Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinik\u00e4isen oppimisen edist\u00e4minen)&nbsp;mukaan koulun toimintakulttuurin ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen tulee \u2026 tukea yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n kasvua, oppimista ja&nbsp;<em>vuorovaikutusta<\/em><em>.&nbsp;<\/em>Sanaa \u2019k\u00e4ytt\u00e4ytyminen\u2019 en asetuksesta l\u00f6yt\u00e4nyt. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6ytynyt \u2019ty\u00f6skentely\u2019 -sanaa<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Perusopetuksen opetussuunnitelman teht\u00e4v\u00e4t -luvun mukaan:&nbsp;<\/em><\/strong>Perusopetus kartuttaa inhimillist\u00e4 ja&nbsp;<em>sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa<\/em>. Inhimillinen p\u00e4\u00e4oma koostuu osaamisesta ja&nbsp;<em>sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma ihmisten v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.<\/em>OPS:stal\u00f6ytyi 639 vuorovaikutus -yhdyssanaa ja lukuisia muita siihen viittaavia sanontoja. Sosiaaliset taidot mainittiin kerran:\u201d&nbsp;Opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n erityisen tuen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4. Opetus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksil\u00f6llistettyj\u00e4 oppim\u00e4\u00e4ri\u00e4. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio,&nbsp;<em>sosiaaliset taidot<\/em>, p\u00e4ivitt\u00e4isten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.\u201d (sivu 71).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutamia alustavia muita poimintoja opetussuunnitelmasta. Ensin pari yleist\u00e4 asiaa:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luvussa 6.2.&nbsp;<strong>Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet<\/strong>&nbsp;velvoitetaan opettajat huolehtivat, ett\u00e4&nbsp;<em>tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa.<\/em>&nbsp;<em>Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on t\u00e4rke\u00e4 osa my\u00f6s oppilaan itsearviointitaitojen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/em>&nbsp;Arvioinnin kohteet jaetaan kolmeen osaan: Oppiminen,&nbsp;<em>ty\u00f6skentely<\/em>&nbsp;ja&nbsp;<em>k\u00e4ytt\u00e4ytyminen<\/em>. Ty\u00f6skentelyn yleisen arvioinnin yhteydess\u00e4 todetaan: \u201d Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsen\u00e4isen ja yhdess\u00e4 ty\u00f6skentelyn taitoja.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dTiedonalakohtaisen osaamisen lis\u00e4ksi tulee tavoitella oppiainerajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista. T\u00e4h\u00e4n pohjautuen opetussuunnitelman perusteissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tavoitteet ja sis\u00e4ll\u00f6t sek\u00e4&nbsp;<em>yhteisille oppiaineille<\/em>&nbsp;ett\u00e4 tavoitteet oppiaineita yhdist\u00e4ville&nbsp;<em>laaja-alaisille osaamisalueille<\/em>&nbsp;ja&nbsp;<em>monialaisille oppimiskokonaisuuksille<\/em>.\u201d (Sivu19)&nbsp;<strong><em>Laaja-alaisen osaamisalueen<\/em><\/strong>&nbsp;Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) yhteydess\u00e4 todetaan: \u2013 Kouluyhteis\u00f6ss\u00e4 ja koulun ulkopuolella teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 oppilaat oppivat \u2026<em>toimimaan joustavasti eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4<\/em>. Heit\u00e4 kasvatetaan&nbsp;<em>kohtaamaan arvostavasti muita ihmisi\u00e4<\/em>&nbsp;sek\u00e4&nbsp;<em>noudattamaan hyvi\u00e4 tapoja.&nbsp;<\/em>Kouluyhteis\u00f6ss\u00e4 oppilaat saavat&nbsp;<em>kokemuksia&nbsp;<\/em>vuorovaikutuksen merkityksest\u00e4 my\u00f6s omalle kehitykselle. He kehitt\u00e4v\u00e4t&nbsp;<em>sosiaalisia taitojaan<\/em>, oppivat ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n eri tavoin ja&nbsp;<em>esiintym\u00e4\u00e4n eri tilanteissa.<\/em>(Sivu 21)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Itsest\u00e4\u00e4n huolehtiminen ja arjen taidot (L3) yhteydess\u00e4 ei viitata vuorovaikutukseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidot ja yritt\u00e4jyys (L6): Koulussa harjaannutaan ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti ja&nbsp;<em>yhdess\u00e4 toisten kanssa<\/em>&nbsp;sek\u00e4 toimimaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti ja pitk\u00e4j\u00e4nteisesti.&nbsp;<em>Yhteisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4<\/em>&nbsp;jokainen oppilas voi hahmottaa oman teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 osana kokonaisuutta. Siin\u00e4 opitaan my\u00f6s&nbsp;<em>vastavuoroisuutta<\/em>&nbsp;ja&nbsp;<em>ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.&nbsp;<\/em>(sivu 24)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osallistuminen, vaikuttaminen ja kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentaminen (L7): Koulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on&nbsp;<em>vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta<\/em>. Oppilaat&nbsp;<em>osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen kouluty\u00f6n ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6n suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.&nbsp;<\/em>Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he&nbsp;<em>oppivat hahmottamaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja sopimusten sek\u00e4 luottamuksen merkityksen<\/em>. Osallistuessaan sek\u00e4 koulussa ett\u00e4 sen ulkopuolella oppilaat&nbsp;<em>oppivat ilmaisemaan omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n rakentavasti<\/em>. He&nbsp;<em>oppivat ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sek\u00e4 asioiden kriittist\u00e4 tarkastelua.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Sanonta \u2019rakentava vuorovaikutus\u2019<\/em><\/strong>&nbsp;l\u00f6ytyi parista yhteydest\u00e4.&nbsp;<em>Sivu 206.<\/em>&nbsp;Yhteiskuntaoppi. \u201dVuosiluokilla 4\u20136 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteen\u00e4 on perehtyminen yhteis\u00f6lliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja&nbsp;<em>rakentavaan vuorovaikutukseen<\/em>. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteit\u00e4\u00e4n ja perustelemaan n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteis\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 muiden l\u00e4hiyhteis\u00f6n toimijoiden kanssa.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u2013&nbsp;<em>Sivu 308:<\/em>&nbsp;Taulukko:&nbsp;Romanikieli ja kirjallisuus \u2013oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin kriteerit hyv\u00e4lle osaamiselle (arvosanalle 8) oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. \u201dT2 ohjata oppilasta&nbsp;<em>rakentavaan vuorovaikutukseen<\/em>, kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmaisuaan sek\u00e4 kyky\u00e4\u00e4n antaa ja vastaanottaa palautetta S1&nbsp;<em>Rakentava vuorovaikutus,<\/em>&nbsp;ilmaisu, taito antaa ja vastaanottaa palautetta Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa rakentavasti, ilmaista ja perustella mielipiteit\u00e4\u00e4n sek\u00e4 antaa ja vastaanottaa palautetta.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>K\u00e4ytt\u00e4ytyminen<\/em><\/strong>&nbsp;tuotti 62 osumaa OPS:sta. Lyhyess\u00e4 luvussa k\u00e4ytt\u00e4ytymisen arvioinnista todetaan:&nbsp;K\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohjaus sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatusteht\u00e4v\u00e4\u00e4. Oppilaita ohjataan&nbsp;<em>ottamaan huomioon muut ihmiset ja ymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/em>. Heille opetetaan koulun erilaisissa&nbsp;<em>vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja hyvi\u00e4 tapoja<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Oppiva yhteis\u00f6 toimintakulttuurin ytimen\u00e4<\/em><\/strong>: Koulu toimii oppivana yhteis\u00f6n\u00e4 ja kannustaa kaikkia j\u00e4seni\u00e4\u00e4n oppimiseen.&nbsp;<em>Oppiva yhteis\u00f6 kehittyy dialogin avulla<\/em>.&nbsp;<em>Yhdess\u00e4 tekeminen<\/em>&nbsp;ja&nbsp;<em>osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteis\u00f6\u00e4.<\/em>&nbsp;Oppiva yhteis\u00f6 luo edellytyksi\u00e4&nbsp;<em>yhdess\u00e4 ja toinen toisiltaan oppimiseen.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Vuorovaikutus ja monipuolinen ty\u00f6skentely:<\/em><\/strong>\u00a0Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen ty\u00f6skentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sek\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n koulun sis\u00e4ll\u00e4 ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskin\u00e4inen yhteisty\u00f6 sek\u00e4 vuorovaikutus ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyv\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen ja yhteisty\u00f6h\u00f6n. Yhdess\u00e4 tekeminen edist\u00e4\u00e4 oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa ty\u00f6skennell\u00e4 rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. <strong><em>Osallisuus ja demokraattinen toiminta:<\/em><\/strong>\u00a0Oppivan yhteis\u00f6n toimintatavat rakennetaan yhdess\u00e4. Osallisuutta edist\u00e4v\u00e4, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehitt\u00e4miseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteis\u00f6n j\u00e4senin\u00e4. Yhteis\u00f6 kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sek\u00e4 luo niille toimintatapoja ja rakenteita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n pikaisen POPS-analyysin virikkeen\u00e4 ovat \u00e4skett\u00e4in julkaistut ohjeet arvioinnin perusteiksi perusopetuksessa. \u201dOppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2014 MUUTOKSET OPETUSHALLITUS 10.2.2020\u201d&nbsp;https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/perusopetuksen-arviointiluku-10-2-2020_1.pdf Huomautan ensin, ett\u00e4 sosiaalisten valmiuksien ja &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-97","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":98,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions\/98"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}