{"id":94,"date":"2023-02-09T08:29:14","date_gmt":"2023-02-09T06:29:14","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=94"},"modified":"2023-02-09T08:30:28","modified_gmt":"2023-02-09T06:30:28","slug":"miten-voisimme-viisaasti-arvioida-kansanterveyskriisin-hallintastrategioita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/09\/miten-voisimme-viisaasti-arvioida-kansanterveyskriisin-hallintastrategioita\/","title":{"rendered":"Miten voisimme viisaasti arvioida kansanterveyskriisin hallintastrategioita? Kirjoitettu kes\u00e4kuussa 2020"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dRuotsin pahoin ep\u00e4onnistunut koronapolitiikka kertoo mit\u00e4 tapahtuu kun hyveeksi nostettu koko yhteiskunnan etua pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin el\u00e4m\u00e4n suojelemista, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.\u201d (Yle 16.6.2020,&nbsp;<a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11399713\">https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11399713<\/a>) T\u00e4h\u00e4n lausumaan sis\u00e4ltyy vakava kysymys: Voidaanko yhteiskunnan toimia el\u00e4m\u00e4n suojelemisess\u00e4 arvioida viruspandemian v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 aiheuttamien kuolemien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan. Minusta ei.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansanterveyskriisi on saanut monet \u2019asiantuntijat\u2019 kirjoittamaan ja lausumaan analyysej\u00e4. Aika usein niiden suurin anti on siin\u00e4, ett\u00e4 \u2019asiantuntija\u2019 osoittautuu maallikoksi, jolla ei ole alkeellisintakaan ymm\u00e4rryst\u00e4 kansanterveyskriisien yhteiskunnallisesta dynamiikasta, puhumattakaan yhteiskunnallisista vaikutuksista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansanterveyskriisit voidaan jakaa kahteen ideaalityyppiin. hitaat ja nopeat. Hitaista tyypillinen suomalainen on keski-ik\u00e4isten miesten kuolleisuuden nousu, joka tuli n\u00e4kyviin 1950-luvulla ja jota alettiin saada hallintaan 1970-luvulta alkaen. Yhten\u00e4 osana oli itsemurhakuolleisuus, jota saatiin alenemaan 1990-luvulta alkaen. Nyt olemme her\u00e4nneet v\u00e4est\u00f6nkehitykseen toisessa suunnassa eli syntyvyyden laskuun. My\u00f6s se voidaan tulkita kansanterveyskriisiksi, kun v\u00e4est\u00f6 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n uusituvaksi luonnonvaraksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tarttuvat taudit ovat l\u00e4pi ihmisen historian olleet tavallisin nopeiden kansanterveyskriisien aiheuttaja. Osaan olemme tottuneet (flunssien vuosikierto) emmek\u00e4 tee uutisia, vaikka ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kuolleisuutta muutaman kuukauden aikana. Rokot, salmonellat, yms. ovat terveydenhuollon arkea, ne koemme hallitsevamme ilman suurempaa ponnistelua. Parin viime vuosikymmenen aikana olemme joutuneet kohtaamaan muutaman uhkaavan virusepidemian, joista viimeisin on aiheuttanut globaalin kansanterveyskriisin. Tilanne on suurelta osin uusi niin kansanterveystukijoille kuin epidemiatutkijoillekin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yll\u00e4tt\u00e4en olemme siin\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa yhteiskuntatutkijat ovat \u2013 tai ainakin voisivat olla \u2013 paremmin valmistautuneita uusimpaan kansanterveyskriisiin kuin kansanterveys- ja virustutkijat. Miksi? Siksi, ett\u00e4 olemme yhteiskuntavaikutusten kannalta olemme kokeneet kaksi samanlaista shokkia \u00e4skett\u00e4in, 1990-luvun alussa ja vuodesta 2009 alkaen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jo aikaisemmin olemme oppineet sek\u00e4 hitaissa ett\u00e4 nopeissa kansanterveyskriiseiss\u00e4, ett\u00e4 pidemm\u00e4ll\u00e4 ajalla yhteiskunnalliset vaikutukset v\u00e4littyv\u00e4t talouden kautta: Miten kriisi vaikuttaa pidemm\u00e4ll\u00e4 ajalla yhteiskunnan mahdollisuuksiin yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4, sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4n johdattelun j\u00e4lkeen palaan alussa lainuttuun lausumaan. On kiistatta selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ruotsin valitsema strateginen vaihtoehto n\u00e4ytt\u00e4 lyhyell\u00e4 ajalla aika traagiselta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta n\u00e4emme nyt vain virusepidemian suorat vaikutukset. Aika vaikea on ennakoida, millaisiin arvioihin yhteiskunnallisista vaikutuksista tulemme muutaman vuoden kuluttua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 virusepidemian v\u00e4litt\u00e4m\u00e4sti aiheuttamat kuolemat kertovat vain muutaman kuukauden n\u00e4kym\u00e4st\u00e4 kansanterveysvaikutuksiin, joiden kokonaisuus saadaan n\u00e4kyviin vasta vuosien kuluttua. Yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten ja niist\u00e4 seuraavien kansanterveysvaikutuksia on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vaikea ennakoida siksi, ett\u00e4 emme tunnen riitt\u00e4v\u00e4sti viruksen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Sit\u00e4 olemme vasta oppimassa. Muuttuko se uudeksi kausi\u2019flunssaksi\u2019, jonka haittoihin totumme vai onko edess\u00e4 vakavia \u2019toisia aaltoja\u2019? Kukaan ei t\u00e4n\u00e4\u00e4n osaa ennustaa. Yht\u00e4 ep\u00e4varmaa on toimivan rokotteen kehitt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dEnsimm\u00e4isen aallon\u201d yhteiskunnalliset vaikutukset voimme jo ennakoida aikaisempien kansantalousshokkien kokemusten ja tutkimusten perusteella. Siihen emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse virusepidemiologista tietoa\/osaamista. Jo nyt tied\u00e4mme, ett\u00e4 kansantaloutemme on kokemassa jotain samanalaista kuin 1990-luvun alussa ja vuodesta 2009 alkaen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun epidemian shokista ollaan selviytym\u00e4ss\u00e4, kiihtyy yhteiskunnallinen keskustelu kansantalouden kest\u00e4vyyden vaatimasta \u2019sopeuttamisesta\u2019, verojen korotuksista sek\u00e4 sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen voimavarojen leikkauksista. N\u00e4iden ilmeisen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien toimien tuottamat kansanterveysmenetykset eiv\u00e4t tule samalla tavalla n\u00e4kyviin kuin viruskuolemat. Niist\u00e4 ei kerrota p\u00e4ivitt\u00e4in p\u00e4\u00e4uutisissa eika hallitusten tietosutilaisuuksissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olen puolen vuosisadan ajan saanut toimeentuloni kansanterveystutkimuksen ja terveyspolitiikan arjen ahertajana. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa suhtaudun todella varovaisesti viruspandemian maakohtaisessa hallinnassa n\u00e4kyviin tulevien strategiavaihtoehtojen arviointiin. Jotakin hieman vankempaa tietoa saadaan, kun ensi vuoden talousarviot ja niiden yhteydess\u00e4 valmistellut sopetuttamissuunnitelmat pidemm\u00e4lle ajalle tulevat julkisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1995 STM julkaisi ehk\u00e4isev\u00e4n sosiaalipolitiikan valtakunnallisen toimenpideohjelman (STM Julkaisuja 12\/1995). Sen keskeisen\u00e4 ideani oli sosiaalinen investointi ja yhteiskunnan eri lohkojen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja toiminnan sosiaalisten vaikutusten n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen. Kun t\u00e4h\u00e4n otetaan mukaan kansanterveysvaikutukset, saadaan runsaan kahden vuosikymmenen takaa uudelleen ajankohtainen perusta akuutin kansanterveyskriisin seurausten ja hallintastrategioiden arvioinnille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tulevaisuuteen katsottaessa mieless\u00e4ni on kaksi keskeiset\u00e4 sosiaalista investointia ja miten ne tulevat n\u00e4kyviin valtion, kuntayhtymien ja kuntien vuoden 2021 talousarvioissa ja pitk\u00e4n ajan taloussuunnitelmissa; Investoinnit lapsiperheiden ja lasten tukemiseen koulutuksesta palveluihin, asumiseen ja toimeentuloon (saadaanko syntyvyys nousuun) ja investoinnit vanhushoivaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dRuotsin pahoin ep\u00e4onnistunut koronapolitiikka kertoo mit\u00e4 tapahtuu kun hyveeksi nostettu koko yhteiskunnan etua pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin el\u00e4m\u00e4n suojelemista, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.\u201d (Yle 16.6.2020,&nbsp;https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11399713) T\u00e4h\u00e4n lausumaan sis\u00e4ltyy vakava kysymys: Voidaanko yhteiskunnan &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-94","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":96,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions\/96"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}