{"id":771,"date":"2025-04-08T10:33:58","date_gmt":"2025-04-08T08:33:58","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=771"},"modified":"2025-04-09T02:49:12","modified_gmt":"2025-04-09T00:49:12","slug":"rinkebysta-oppia-suomaisiin-oppivelvollisuuskouluihin-oppaana-hsn-uutiset-7-4-2025","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2025\/04\/08\/rinkebysta-oppia-suomaisiin-oppivelvollisuuskouluihin-oppaana-hsn-uutiset-7-4-2025\/","title":{"rendered":"Rinkebyst\u00e4 oppia suomalaisiin oppivelvollisuuskouluihin? Oppaana HS:n uutiset 7.4.2025"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-3c3577bf2d7e3791878621a1e4488627\">Helsingin sanomissa kerrottiin 7.4.2025 Rinkebyyn koulu-uudistuksesta: <em>\u201dKatsokaa Rinkebyt\u00e4. <\/em>Rinkebyn peruskoulu onnistui tekem\u00e4\u00e4n suuren muutoksen, ja nyt oppilaat menestyv\u00e4t. Muutosta johtanut rehtori kertoo, mit\u00e4 Suomi voisi oppia.\u201d &nbsp;https:\/\/www.hs.fi\/alueet\/art-2000010992564.html<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-d9c5e4635011ba5a5bb37e8666a59cf4\">Seuraavaksi kysyttiin opetuksen ja oppimisen professori Mari-Pauliina Vainikaiselta <em>voisiko Helsinki tehd\u00e4 \u201drinkebyt<\/em>\u201d. Vainikainen on yksi puheenjohtajista opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n hankkeessa, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 koota tavoitteet, miten uudistaa peruskoulu Suomessa <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/helsinki\/art-2000011151353.html\">https:\/\/www.hs.fi\/helsinki\/art-2000011151353.html<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-262976341a622aca44c80733ae821830\">Olen seurannut oppivelvollisuuskoulua oppilaiden hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta erityisesti 1990-luvulta alkaen, kun Stakesissa k\u00e4ynnistimme Kouluterveyskyselyn <a href=\"https:\/\/thl.fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/kouluterveyskysely\">https:\/\/thl.fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/kouluterveyskysely<\/a>. Olin aktiivisesti mukaa kouluterveydenhuollon arvioinnissa 2000-luvun alussa. Esimerkkin\u00e4 luku <em>Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimen\u00e4 <\/em>kirjassa <a href=\"https:\/\/www.booky.fi\/kirjailija\/Suortamo+Markku\">Suortamo Markku<\/a>,&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.booky.fi\/kirjailija\/Laaksola+Hannu\">Laaksola Hannu<\/a>,&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.booky.fi\/kirjailija\/V%C3%A4lij%C3%A4rvi+Jouni\">V\u00e4lij\u00e4rvi Jouni<\/a>. <em>Opettajan vuosi 2008\u20132009 &#8211; teemana hyvinvointi.<\/em> PS-Kustannus 2008.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-555cf1759351d26202945ddbeecdc87d\">T\u00e4ss\u00e4 taustassa HS:n uutisointi oppivelvollisuuskoulusta on tuntunut todella ajankohtaiselta ja merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, erityisesti havainnollistamaan koulukeskustelun ajankuvaa. Seuraava on kirjoitettu HS:n kahden jutun tietojen perusteella. Yrit\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 Rinkebyss\u00e4 todella tehtiin ja my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten koulukeskustelussa keskeisess\u00e4 roolissa oleva professori sit\u00e4 tulkitsi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-6cb6fd426ebaff802103a0ee87414ba2\">Mit\u00e4 Rinkebyss\u00e4 tehtiin- poimintoja uutisesta<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-3079854417bd6157add588a54b9b233a\"><strong>\u201d<\/strong>Keskiviikkoisena iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Rinkebyn koulussa on rauhallista. Mik\u00e4\u00e4n ei viittaa siihen, ett\u00e4 koulun ulkopuolella avautuu yksi Tukholman pahamaineisimmista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-5ffebae0e5a5ddaa913781539c4fdd2a\">\u201dTukholmassa koulut saavat tukea niin kutsutun sosioekonomisen indeksin mukaan. <strong>Rinkebyn kaltaisten alueiden koulut voivat saada liki kaksinkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n tukea kantakaupungin kouluihin verrattuna.<\/strong> Tuen avulla mahdollistetaan oppilaiden tarvitsema tuki, mutta sen turvin voidaan my\u00f6s kilpailla palkoilla hyvist\u00e4 opettajista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-54a0b8a71758af40c4c63c3af1079449\">\u201dViel\u00e4 kahdeksan vuotta sitten vain joka kolmas t\u00e4st\u00e4 koulusta valmistuneista sai arvosanat, jotka oikeuttivat jatko-opintoihin. Nyt m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 on tapahtunut hurja muutos: osuus on noussut 30 prosentista 75 prosenttiin. Tavoite on saada lukema 80 prosenttiin.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-16aa0ca744353624224b217e035758fd\">\u201dMuutos vaati useamman ep\u00e4onnistuneen kokeilun, kunnes noin viisi vuotta sitten koulu p\u00e4\u00e4tti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 opetuksensa poikkeuksellisella tavalla. <strong>Suunta alkoi muuttua, kun Rinkebyn koulu p\u00e4\u00e4si mukaan koulutusviraston&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.skolverket.se\/skolutveckling\/leda-och-organisera-skolan\/skolverkets-riktade-insatser\/samverkan-for-basta-skola\">hankkeeseen<\/a>, jossa oli mukana my\u00f6s Tukholman yliopisto<\/strong>: Samverkan f\u00f6r b\u00e4sta skola. Skolverket <a href=\"https:\/\/www.skolverket.se\/skolutveckling\/leda-och-organisera-skolan\/skolverkets-riktade-insatser\/samverkan-for-basta-skola\">https:\/\/www.skolverket.se\/skolutveckling\/leda-och-organisera-skolan\/skolverkets-riktade-insatser\/samverkan-for-basta-skola<\/a><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-e35f5bf0791b6cf9b04aee8269078bd0\"><em>Under tre \u00e5r erbjuder vi utvalda huvudm\u00e4n personlig kontakt och st\u00f6d genom samverkan f\u00f6r att st\u00e4rka det systematiska kvalitetsarbetet s\u00e5 att barn och elever m\u00f6ts av en undervisning som motsvarar deras f\u00f6ruts\u00e4ttningar och behov. Arbetet utg\u00e5r fr\u00e5n olika dialogmetoder och st\u00f6d som vilar p\u00e5 vetenskaplig grund och bepr\u00f6vad erfarenhet. <\/em><em>I enlighet med regeringsuppdraget och Skollag (2010:800) ska barn och elever ges m\u00f6jlighet att vara delaktiga i enheternas systematiska kvalitetsarbete.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-6f4557453994dd219c07bcc71bfda91d\"><strong>\u201dNoin vuodessa loimme koko koulun uudelleen. Aiemmin rakenteet m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t, kuinka voimme kohdata oppilaat. Luokat purettiin.<\/strong> Sen sijaan <strong>oppilaat opiskelevat aineryhmiss\u00e4<\/strong>, jotka jakautuvat heid\u00e4n tasonsa mukaan. Tarpeen mukaan oppilaita voidaan siirt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 toiseen, ja ryhm\u00e4\u00e4 voi tukea erityisopettaja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-a243060ff676dcd9c3569d3f401869c8\">\u201dNyt voimme kohdata oppilaat joustavammin heille sopivin tavoin. Aineryhm\u00e4t pidet\u00e4\u00e4n pienin\u00e4.<strong> 10\u201315 oppilaan ryhm\u00e4ss\u00e4 opettaja pystyy s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteyden nuoriin ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n haasteitaan ja kehityst\u00e4\u00e4n. <\/strong>Opettajien lis\u00e4ksi muun henkil\u00f6kunnan, kuten terveydenhoitajien, m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on lis\u00e4tty.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-b200456de63446a5d5478a20004273af\">\u201dSuomalaiskollegoille Malmberg haluaa kertoa, ett\u00e4 Rinkebyn koulun muutos perustui kahteen ehtoon:<strong> On tunnistettava rehellisesti oppilaiden tausta ja tarpeet sek\u00e4 se, mit\u00e4 ne edellytt\u00e4v\u00e4t. Lis\u00e4ksi tarvitaan rahaa. <\/strong>Vaaditaan riitt\u00e4v\u00e4sti avustajia, kuraattoreita ja terveydenhoitajia. <strong>Eik\u00e4 kyse ole pelk\u00e4st\u00e4 koulutuksesta, vaan siit\u00e4, kuinka ty\u00f6ntekij\u00e4 saa yhteyden oppilaisiin tai innostettua heit\u00e4<\/strong>.\u201d<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-b8b22de1a877c57982841cc61f6158fd\"><strong>Professorin haastattelu -poimintoja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-948f83dbfc918da8f1555b0528278b5b\">\u201dPit\u00e4isik\u00f6 Helsingiss\u00e4 ottaa mallia Rinkebyn koulusta? Se tarkoittaisi luokkien purkamista kokonaan ja siirtymist\u00e4 10\u201315 oppilaan aineryhmiin, jotka olisi jaettu oppilaiden tason mukaan. Kriittisin kysymys on, kuinka joustavia ryhm\u00e4t ovat Rinkebyn koulussa. Aluksi voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 uusi jako auttaa, mutta syntyyk\u00f6 siin\u00e4 uusia kuplia? professori Vainikainen kysyy. Kuulostaa silt\u00e4, ett\u00e4 he ovat Rinkebyss\u00e4 onnistuneet ratkaisemaan haasteen, ettei luoda erillisi\u00e4 kuplia.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-a9cadbfaa10cecd13b81ffcc0891af7e\"><strong>\u201dVaaranpaikkoja&nbsp;<\/strong>on kaksi.<strong> Ensimm\u00e4inen<\/strong> niist\u00e4 on, ett\u00e4 opetusryhmi\u00e4 ei saisi koota niin, ett\u00e4 \u201dheikot ovat aina kesken\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n\u201d. <strong>Toinen<\/strong>&nbsp;vaarapaikka olisi koululaisten jakaminen \u201dtasoryhmiin\u201d. Miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ei Vainikaisen mukaan saa peruuttaa historiaan, jossa Suomen peruskoulussa tasoryhm\u00e4t tarkoittivat, ett\u00e4 jos oppilas joutui vaatimattoman tason ryhm\u00e4\u00e4n, h\u00e4n ei my\u00f6hemmin voinut p\u00e4\u00e4st\u00e4 kaikkiin jatko-opintoihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-1d694a21e1c8708df673e95d7aa2052a\">\u201dVainikainen sanoo, ett\u00e4 painotettua opetusta pit\u00e4isi p\u00e4invastoin v\u00e4hent\u00e4\u00e4, \u201dkoska se on mekanismi, joka lis\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta\u201d ja koska se synnytt\u00e4\u00e4 koulujen sis\u00e4\u00e4n kuplia, joissa lasten arkitodellisuudet eriytyv\u00e4t.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-d369131bbcf7b28c570461e82665632b\"><strong>\u201dRinkebyn&nbsp;<\/strong>malli vaatii rahaa. Helsingiss\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n jaettu rahaa kouluille, joissa on paljon erilaisia tuen tarpeita. Mutta koulujen saamat lis\u00e4resurssit esi- ja perusopetukselle ovat olleet viime vuosina vain noin prosentin luokkaa koulutuksen kokonaismenoista. Eik\u00e4 ole tiedossa, mik\u00e4 on nyt kuntien ja valtion kummankin varoista tulevan tarveperustaisen rahoituksen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-1c505a7709fab29e9eadbe4868391d25\"><strong>\u201dRinkebyn&nbsp;<\/strong>rehtori saa Vainikaiselta kehut my\u00f6s yhteishengen luomisesta. Kaikki kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4isi Vainikaisen mukaan resursseja suunnitteluun ja sen m\u00e4\u00e4rittelyyn, mit\u00e4 esimerkiksi opettajien ty\u00f6h\u00f6n kuuluu. \u201dUsein t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n usein siihen, ettei t\u00e4h\u00e4n ole varattu suunnitteluaikaa.\u201d Koko kouluyhteis\u00f6n sitouttamisessa on Vainikaisen mukaan Rinkebyss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti onnistuttu.\u201d<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pohdintoja<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-1a20d7abdf6ebdb3c57c819b44ff4385\">Mik\u00e4 on ollut t\u00e4rkeint\u00e4 Rinkebyn onnistumisessa? Seuraavaa l\u00f6yd\u00e4n HS;n uutisesta. Rehtori tiivisti sen n\u00e4in:  \u201dSuomalaiskollegoille Malmberg haluaa kertoa, ett\u00e4 Rinkebyn koulun muutos perustui kahteen ehtoon:<strong> On tunnistettava rehellisesti oppilaiden tausta ja tarpeet sek\u00e4 se, mit\u00e4 ne edellytt\u00e4v\u00e4t. Lis\u00e4ksi tarvitaan rahaa. <\/strong>Vaaditaan riitt\u00e4v\u00e4sti avustajia, kuraattoreita ja terveydenhoitajia. <strong>Eik\u00e4 kyse ole pelk\u00e4st\u00e4 koulutuksesta, vaan siit\u00e4, kuinka ty\u00f6ntekij\u00e4 saa yhteyden oppilaisiin tai innostettua heit\u00e4<\/strong>.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-21adc95ca9e6d6f86d3a24bcebc6e942\">Rahan merkitys selvenee, kun muistetaan, ett\u00e4 Tukholmassa <strong>Rinkebyn kaltaisten alueiden koulut voivat saada liki kaksinkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n tukea kantakaupungin kouluihin verrattuna.<\/strong> Rehtorin mukaan tuen avulla mahdollistetaan oppilaiden tarvitsema tuki, mutta sen turvin voidaan my\u00f6s kilpailla palkoilla hyvist\u00e4 opettajista. Vaikka tuen suuruutta ei uutisessa kerrota, on se todenn\u00e4k\u00f6isesti huomattavasti suurempi kuin Helsingin kaupungin vastaava tuki, joka on noin prosentin suuruusluokkaa koulutuksen kokonaismenoista. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-fc6cf338e5de554680a3cbc30115ffc1\">Pid\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 Rinkebyn koulun osallistumista valtakunnalliseen kokeiluohjelmaan Samverkan f\u00f6r b\u00e4sta skola. Rehtorin mukaan <strong>suunta alkoi muuttua, kun Rinkebyn koulu p\u00e4\u00e4si mukaan koulutusviraston&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.skolverket.se\/skolutveckling\/leda-och-organisera-skolan\/skolverkets-riktade-insatser\/samverkan-for-basta-skola\">hankkeeseen<\/a>, jossa oli mukana my\u00f6s Tukholman yliopisto<\/strong> (Samverkan f\u00f6r b\u00e4sta skola.).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-f0390b9f06d7a1ea524fe193b89b2d21\">Kiinnit\u00e4n erityisesti huomiota seuraavaan: &#8221;<strong>Noin vuodessa loimme koko koulun uudelleen. Aiemmin rakenteet m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t, kuinka voimme kohdata oppilaat. Luokat purettiin. Nyt voimme kohdata oppilaat joustavammin heille sopivin tavoin.<\/strong> Aineryhm\u00e4t pidet\u00e4\u00e4n pienin\u00e4.<strong> 10\u201315 oppilaan ryhm\u00e4ss\u00e4 opettaja pystyy s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteyden nuoriin ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n haasteitaan ja kehityst\u00e4\u00e4n.<\/strong>&#8221; Juuri t\u00e4ss\u00e4 saattaa olla uudistuksen &#8217;punainen lanka&#8217;, jonka teki mahdolliseksi edell\u00e4 kuvattu toimintaymp\u00e4rist\u00f6  ja valtakunnallisen ohjelman tuki.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-db2581dcebd95c90092bdac59a2cd271\">Oppivelvollisuuskoulujen sosiaalinen rakenne on 1800-luvulta alkaen pysynyt isossa kuvassa samanlaisena: yksi luoka-yksi opettaja. Uutta Suomessa on viime vuosikymmenien aikana ollut t\u00e4m\u00e4n rakenteen hajoaminen yl\u00e4luokilla rakenteeksi monta ryhm\u00e4\u00e4-monta opettajaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-47c9ed9335cc16de896c18aaa3901d59\">Tutkimuksesta ja kokemuksesta tied\u00e4mme, ett\u00e4 lasten tukeminen varttumaan arjessaan itsen\u00e4isesti p\u00e4rj\u00e4\u00e4viksi aikuisiksi etenee useimmiten hyvin, jos heid\u00e4n l\u00e4hell\u00e4\u00e4n on tuttuja, turvallisia ja kasvatuksen kriittiset asiat omaavia aikuisia ja jos he voivat kokea kuuluvansa ik\u00e4toveriensa ryhmiin, mielell\u00e4\u00e4n pitk\u00e4kestisiin ryhmiin, joita edell\u00e4 tarkoitetut aikuiset ohjaavat N\u00e4m\u00e4 ydinkysymykset on ymm\u00e4rretty esierkisi Icehearts -toiminnassa (<a href=\"https:\/\/www.icehearts.fi\/\">https:\/\/www.icehearts.fi\/<\/a>), mutta eiv\u00e4t ole samalla tavalla keskeisi\u00e4 keskustelussa oppivelvollisuuskouluissa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-f128d69b57c7a486cbb785a91a6b5475\">Yksitt\u00e4isen haastattelu-uutinen antaa vain viitteit\u00e4 haastateltavan ajatuksista. Toimittajat ohjaavat keskustelua kysymyksill\u00e4\u00e4n ja valikoivat, mist\u00e4 kirjoittavat. T\u00e4m\u00e4n muistaen olen kuitenkin lukenut vuosia arvostamani professorin haastattelua hieman h\u00e4mmentyneen\u00e4. Rinkeby -uutisessa kerrottu tapa muodostaa pienryhmi\u00e4 viittaa suomalaisen keskustelun  &#8217;tasokursseihin&#8217; ja &#8217;painotukseen&#8217;.  Siit\u00e4 huolimatta tuntuu huomion kiinnitt\u00e4minen kahteen &#8217;vaaraan&#8217; onnistumisen sivuuttamisena. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-f85ec1850e39debfa195d36e85e4d3a5\">Rinkebyss\u00e4 melko nopeasti tehty koulun sis\u00e4isen sosiaalisen rakenteen uudistaminen on tyypillinen esimerkki lsysteemisest\u00e4 muutoksesta, jonka v\u00e4litt\u00f6mien vaikutusten ohella on kaikkien aikaa seurattava hitaammin n\u00e4kyviin tulevia systeemisi\u00e4 vaikutuksia. Viisi vuotta on lyhyt aika. V\u00e4litt\u00f6mien ja systeemisten vaikutusten tunnistamiseksi olisi t\u00e4llaiseen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n muutokseen aina yhdistett\u00e4v\u00e4 osallistuvaa arviointia. Siit\u00e4 ei suoraan mainita kummassakaan uutisessa. Voisi kuitenkin olettaa, ett\u00e4 osana valtakunnallista ohjelmaa tehd\u00e4\u00e4n arviointitutkimusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-51eb1270e80fa9f6d0171fa8b2b3c43e\">V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulee mieleen suomalaisen julkisen keskustelun suuri linja: Ongelmat ja ep\u00e4onnistumiset kiinnostavat enemm\u00e4n kuin onnistumiset. Olemme t\u00e4m\u00e4n \u00e4skett\u00e4in toisessa yhteydess\u00e4 kuvanneet: Miksi lapsiperhepalvelujen uudistamista Etel\u00e4-Karjalassa ei ole tutkittu? \/(Yhteiskuntapolitiikka 1\/2025, <a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/149754\/YP2404_Rimpel\u00e4%26Kirmanen.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/149754\/YP2404_Rimpel\u00e4%26Kirmanen.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a>)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-bb1847c06c926552c1a2a04b47783461\">Haastattelu-uutisen mukaan \u201dKriittisin kysymys on, kuinka joustavia ryhm\u00e4t ovat Rinkebyn koulussa. Aluksi voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 uusi jako auttaa, mutta syntyyk\u00f6 siin\u00e4 uusia kuplia?\u201d  Juuri t\u00e4ss\u00e4 on systeemisen uudistuksen keskeinen haaste. Oletetaanko. ett\u00e4 se tuittaa heti uuden aikaisemman paremman tilan, vai hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4nk\u00f6, ett\u00e4 muutos on my\u00f6s matka tuntemattomaan jja ett t\u00e4rkeint\u00e4 on jatkuvasti p\u00e4ivittyv\u00e4 ja tulevaisuuteen katsova tilannetietoisuus, jolle ominaista on, ett\u00e4 tiede\u00adt\u00e4\u00e4n ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tapahtuu, luodaan ym\u00adm\u00e4rryst\u00e4 tulevaisuuden muutoksista ja ongelmista sek\u00e4 ennakoidaan niit\u00e4 (Norri-Sederholm 2015).<br><br>Odotan milloin saan lukea suomalaisten koulutuksen kehitt\u00e4misen asiantuntijan kriittisen katsauksen Rinkebyyn koulu-uudistuksesta alan ammatti\/tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-black-color has-text-color has-link-color wp-elements-24c31dc9f1c6fd5e11dd6dbbf010ffd2\"><br><br><br><br><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helsingin sanomissa kerrottiin 7.4.2025 Rinkebyyn koulu-uudistuksesta: \u201dKatsokaa Rinkebyt\u00e4. Rinkebyn peruskoulu onnistui tekem\u00e4\u00e4n suuren muutoksen, ja nyt oppilaat menestyv\u00e4t. Muutosta johtanut rehtori kertoo, mit\u00e4 Suomi voisi oppia.\u201d &nbsp;https:\/\/www.hs.fi\/alueet\/art-2000010992564.html Seuraavaksi kysyttiin opetuksen &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-771","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/771","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=771"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/771\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":774,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/771\/revisions\/774"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=771"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=771"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=771"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}