{"id":754,"date":"2025-04-05T06:20:41","date_gmt":"2025-04-05T04:20:41","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=754"},"modified":"2025-04-06T07:42:13","modified_gmt":"2025-04-06T05:42:13","slug":"hs-5-4-2025-alueilla-menee-paremmin-mutta-rahoitusmalli-ei-ole-ennustettava-missa-ja-miksi-erityisesti-on-epaonnistuttu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2025\/04\/05\/hs-5-4-2025-alueilla-menee-paremmin-mutta-rahoitusmalli-ei-ole-ennustettava-missa-ja-miksi-erityisesti-on-epaonnistuttu\/","title":{"rendered":"HS 5.4.2025 ”Alueilla menee paremmin, mutta rahoitusmalli ei ole ennustettava”: Miksi rahoitusmallia ei ole korjattu?"},"content":{"rendered":"\n

HSn p\u00e4\u00e4kirjoituksessa 5.4. todetaan ensin, ett\u00e4 ”Alueilla menee jo paremmin, mutta kaikki on viel\u00e4 kesken.” ja sitten ”Rahoitusmalli ei ole selke\u00e4 eik\u00e4 ennustettava. Ensimm\u00e4iseen kiinnitin huomiota YP 2024\/1 analyysiss\u00e4 soteuudistuksen pitk\u00e4st\u00e4 linjasta. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 sotej\u00e4rjestelm\u00e4n uudistaminen olisi joskus ’valmis’ ei ole t\u00e4st\u00e4 maailmasta. Se on ollut jatkuvaa ja tulee olemaan jatkuvaa. Juuri siksi olisi opittava yritysmaailmasta ja tarkasteltava sotea ’perheyrityksist\u00e4 muodostuneena konsernina’, jonka on ansaittava tulevaisuuteen suuntautuvalla liiketoimintastrategiallaan ja -malleillaan sijoittajien eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa \u00e4\u00e4nest\u00e4jien ja veronmaksajien luottamus. Katseen tulisi olla jatkuvasti tulevaisuudessa. Ja siksi tarvitsemme tulevaisuuteen suuntautuvaa tilanneymm\u00e4rryst\u00e4 ja tilannetietoisuutta. Kirjoitimme t\u00e4st\u00e4 Harri Laihosen kanssa YP 2025\/1 otsikolla ”Ratkaisusta tuli ongelma: Tuliko hyvinvointialueista ep\u00e4siki\u00f6it\u00e4?” https:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/150888<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 meni pieleen?<\/h2>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sitten meni pieleen soteuudistuksen valmistelussa? Ongelmien ytimess\u00e4 on hyvinvointialueiden rahoituksen perustuminen virheelliseen tilannekuvaan. Se on johdettu l\u00e4hihistoriasta luottaen kritiikitt\u00e4 THL:n tuottamiin indikaattoreihin. N\u00e4m\u00e4 virheet moninkertaistuivat, kun toimintaymp\u00e4rist\u00f6 muuttui nopeasti 2020-luvun edetess\u00e4. Matti Vanhanen n muutoksen hyvin kuvannut tuoreessa kirjassaan<\/strong> https:\/\/www.suomalainen.com\/products\/kriisien-keskella-2<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\u201dJouduttiin arvaamaan, toteaa emeritusprofessori \u2013 tutkimus kertoo hyvinvointialueiden mahdottomasta tilanteesta.<\/em> Kuntien kirjanpidoissa oli vaihtelua. Inflaatio l\u00e4hti laukalle ja kustannuksia lis\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s palkkaratkaisut ja kiinteist\u00f6jen vuokrakulut. Takana oli my\u00f6s kaksi poikkeusvuotta. Vuosina 2021 ja 2022 valtio korvasi kunnille koronan aiheuttamia ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 sosiaali- ja terveyskustannuksia. L\u00e4ht\u00f6tilanne n\u00e4ytti ep\u00e4todellisen ruusuiselta. Tutkimuksessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen vuoden talousarviota jouduttiin osin tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin arviopohjalta, joissakin tapauksissa jopa arvaamalla. Hyvinvointialueille jaettavaan valtion rahaan vaikuttavat\u00a0palvelutarvekertoimet<\/a>\u00a0jouduttiin luomaan kiireell\u00e4 ja niit\u00e4 valmistelemassa oli liian v\u00e4h\u00e4n ty\u00f6voimaa.\u201d Yle 14.11.2024 \u00a0https:\/\/yle.fi\/a\/74-20124051<\/em><\/p>\n\n\n\n

”Nelj\u00e4 hyvinvointialuetta on hakenut valtiovarainministeri\u00f6lt\u00e4 oikaisua t\u00e4m\u00e4n vuoden rahoitukseensa. Yksi n\u00e4ist\u00e4 alueista on P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue. Nyt P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialuejohtaja\u00a0Petri Virolainen<\/strong>\u00a0kertoo Iltalehdelle, mik\u00e4 kaikki alueiden rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on mennyt pieleen. H\u00e4n kertoo olevansa huolestunut siit\u00e4, ett\u00e4 monimutkainen rahoitus ei vastaa sit\u00e4 todellisuutta, miss\u00e4 alueilla ollaan. \u2013\u2009Meit\u00e4 huolestuttaa v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 THL:lle tulee uusia lukuja hyvinvointialueilta jatkuvasti. Sitten THL tekee uudenlaista ajoa ja sielt\u00e4 tulee sitten taas joku uusi summa. Tavallaan me emme ole edes t\u00e4ysin tietoisia aina siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 niiden kaikkien summavaikutus on.” Ilta-Sanomat 4.4.2025 https:\/\/www.iltalehti.fi\/politiikka\/a\/326291cb-9f65-4d2a-a747-00be6b154459<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201dDiagnoosien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvanut valtakunnallisesti 27 prosenttia vuosien 2023 ja 2024 v\u00e4lill\u00e4. Tietyill\u00e4 diagnooseilla on huomattava valtion antaman rahoituksen jakautumiseen alueiden kesken. Valtiovarainministeri\u00f6n hyvinvointialueiden ohjausosaston osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Ville-Veikko Ahonen<\/strong> my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rahoituksen perustuminen suurelta osin vinoutuneeseen diagnoositietoon on ongelma.  Kyll\u00e4 on ongelma. T\u00e4m\u00e4 on ongelma, johon pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 polkua eteenp\u00e4in. Nyt on valmistelussa rahoituslakiin liittyv\u00e4 muutos, jossa tuodaan esitys, ett\u00e4 tarvetekij\u00f6it\u00e4 lasketaan kahden vuoden keskiarvolla v\u00e4liaikaisesti. Se tarkoittaisi, ett\u00e4 yhden vuoden heiluntoja ei rahoitukseen alueille tulisi, Ahonen sanoo.\u201d Iltalehti 4.4.2025. https:\/\/www.iltalehti.fi\/politiikka\/a\/8d9dd056-7ec8-419c-8c18-c1a96d02e3c0<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

Virheet tunnistettiin<\/strong>, ei korjattu<\/h2>\n\n\n\n

Suurin virhe on tehty valtionhallinnossa, kun tuli n\u00e4kyviin rahoitusmallin kyvytt\u00f6myys tunnistaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n nopeaa muutosta. <\/p>\n\n\n\n

”Inflaation nopeutumista ja yleist\u00e4 kustannuskasvun kiihtymist\u00e4 ennakoitiin jo vuoden 2021 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Valtionhallinnossa ei kuitenkaan p\u00e4ivitetty tilannetietoisuutta, vaan pys\u00e4hdyttiin kuvaamaan alij\u00e4\u00e4m\u00e4eurojen kasvua toistuvina yll\u00e4tyksin\u00e4. Kun nopeutuva kustannuskehitys tunnistettiin, vaihtoehtona olisi ollut valtionrahoituksen perusteiden p\u00e4ivitt\u00e4minen ennakoimaan palvelukustannusten yleist\u00e4 kehityst\u00e4. Alibudjetointi suhteessa kustannuksiin olisi j\u00e4\u00e4nyt pienemm\u00e4ksi ja jatkuva \u201dyll\u00e4ttyminen\u201d alij\u00e4\u00e4mien kasvusta ei ehk\u00e4 olisi noussut julkista keskustelua hallitsevaksi kysymykseksi. Sanna Marinin hallitus ei kuitenkaan valmistellut eduskunnalle rahoitusperusteiden ajanmukaistamista. Orpon hallitus p\u00e4\u00e4tti pit\u00e4\u00e4 ne ennallaan.<\/em>” (Rimpel\u00e4 ja Laihonen 2025,63)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tosiasia olisi voitu ottaa avoimesti keskusteltaviksi ja uudistaa rahoituksen teknisi\u00e4 yksityiskohtia ennakoimaan paremmin tulevaisuuteen yleisesti ja hyvinvointialueiden arjen erot huomioiden. <\/p>\n\n\n\n

Miss\u00e4 juurisyy?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Voidaan tietekun kysy\u00e4, ensin Marinin ja sitten Orpon hallitukset eiv\u00e4t ryhtyneet valmistelemaa rahoitusperusteiden uudistamista, kun niiden ongelmat tulivat n\u00e4kyviin. Mit\u00e4 enemm\u00e4n olen t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 mieless\u00e4ni py\u00f6ritellyt, sit\u00e4 ilmeisemm\u00e4ksi on tullut, ett\u00e4 juurisyy l\u00f6ytyy kuitenkin THL:st\u00e4, THL:n sis\u00e4ll\u00e4 muodostuneesta tilannekuvasta ja tilannetietoisuudesta ja sokeasta luottamuksesta omaan tietotuotantoon.<\/p>\n\n\n\n

Oletetaan, ett\u00e4 THL:ss\u00e4 olisi muodostunut jatkuvasti p\u00e4ivittyv\u00e4 tilannetietoisuus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muuttumisesta 2020-luvun alussa ja my\u00f6s oman tietotuotannon kyvytt\u00f6myydest\u00e4 reagoida nopeasti ennakoimaan sit\u00e4 todellisuutta, jossa soteuudistusta joudutaan toimeenpanemaan. THL olisi avoimesti my\u00f6nt\u00e4nyt rahoitusmallin hy\u00f6dynt\u00e4mien indikaattoreiden puutteet ja esitt\u00e4nyt niiden korjaamista.<\/p>\n\n\n\n

Mutta ei, THL:n kyvytt\u00f6myys itsekritiikkiin n\u00e4kyy edelleen p\u00e4\u00e4johtajan haastattelussa HS 4.4.2025 ”T\u00e4m\u00e4 tabu pit\u00e4\u00e4 murtaa” .H\u00e4n ei viittaa sanallakaan mahdollisuuteen, ett\u00e4 THL:n tietotuotanto ja siit\u00e4 muodostunut tilannekuva olisi osaltaan my\u00f6t\u00e4vaikuttanut hyvinvointialueiden rahoituksen kriisiytymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Miksi olemme ajautuneet t\u00e4llaiseen tilanteeseen? Paljolti siksi, ett\u00e4 suomalaisen sotej\u00e4rjestelm\u00e4n tutkimus on jakautunut kahteen leiriin. THL:n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ollut – ainakin pit\u00e4isi olla – palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n arviointia ja kehitt\u00e4mist\u00e4 mahdollistavan tutkimus- ja seurantatiedon tutkiminen. Akateemiset tutkijayhteiset ovat suuntautuneet kansainv\u00e4lisen tiedekilpailun ajankohtaisiin kysymyksiin.<\/h4>\n\n\n\n

Olen l\u00f6yt\u00e4nyt toistaiseksi vain yhden akateemisen tutkijayhteis\u00f6n julkaisema analyysin soteuudistuksen rahoitusmallista
Neittaanm\u00e4ki, Pekka & Akimov, Kirill & Akimova, Veronika (2024) Sote-rahoitusmallien vertailu ja kehitt\u00e4minen. Informaatiotiedekunnan julkaisuja No.110. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Siit\u00e4 tiedotettaessa huomautettiin, ett\u00e4 hyvinvointialueiden rahoituskertoimet jouduttiin luomaan kiireell\u00e4 ja ett\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 talousarvioita tehtiin osin arviopohjalta. (Yle 14.11.2024)<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in tulenkin soten rahoituksen juurisyiden etsimisess\u00e4 seuraavaan vaiheeseen, jonka kirjoitimme YP 2025\/1 analyysiss\u00e4 n\u00e4in: ”Ammatti- ja tiedelehdiss\u00e4 julkaistujen tutkimusperusteisten tilannekuvien ja tilanneanalyysien puuttuminen on j\u00e4tt\u00e4nyt julkiseen keskusteluun tyhji\u00f6n, jonka voimistuva talouteen keskittynyt valtionohjaus ja joukkoviestint\u00e4v\u00e4lineiden toimitukset ovat t\u00e4ytt\u00e4neet.” (Ratkaisusta tuli ongelma Tuliko hyvinvointialueista ep\u00e4siki\u00f6it\u00e4? YP 2025\/1, sivu 63)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HSn p\u00e4\u00e4kirjoituksessa 5.4. todetaan ensin, ett\u00e4 ”Alueilla menee jo paremmin, mutta kaikki on viel\u00e4 kesken.” ja sitten ”Rahoitusmalli ei ole selke\u00e4 eik\u00e4 ennustettava. Ensimm\u00e4iseen kiinnitin huomiota YP 2024\/1 analyysiss\u00e4 soteuudistuksen …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-754","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=754"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":767,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754\/revisions\/767"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=754"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=754"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=754"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}