{"id":747,"date":"2025-04-04T04:42:25","date_gmt":"2025-04-04T02:42:25","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=747"},"modified":"2025-04-04T04:58:49","modified_gmt":"2025-04-04T02:58:49","slug":"kevytta-puhetta-sotepalvelujen-priorisoinnista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2025\/04\/04\/kevytta-puhetta-sotepalvelujen-priorisoinnista\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4\u00e4k\u00f6 priorisointikeskustelun perusolettamus kriittisen arvioinnin?"},"content":{"rendered":"\n

Joukkotiedotuksen seuraaminen on ollut t\u00e4rke\u00e4 osa arkeani siit\u00e4 alkaen. kun 1940-1950 -lukujen vaihteessa opin seuraamaan Fantom-sarjakuvaa Satakunnan Kansasta ja kuuntelemaan Markus-sed\u00e4n satutuntia torstai-iltap\u00e4ivisin radiosta. Silloin t\u00e4ll\u00f6in kuluneiden vuosikymmenien aikana on joukkoviestinten kirjosta jotain pudonnut pois ja uusia tullut mukaan. Viimeisin uutuus on Uusi juttu, jonka tyytyv\u00e4inen tilaaja olen alusta alkaen ollut. (https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Uusi_Juttu<\/a>) El\u00e4kel\u00e4isen arkeen sopii hyvin laajempien taustoittavien uutisjuttujen lukeminen t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n klikkiotsikkojen selaamista.<\/p>\n\n\n\n

Olen my\u00f6s oppinut, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole t\u00e4ydellist\u00e4. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Uusi Juttu. T\u00e4m\u00e4n blogin otsikkoon antoi aiheen Uuden Jutun pihvi 3.4.2025 ”Kukaan ei haluaisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 terveydenhoidon priorisoinnista. Pian poliitikkojen kuitenkin t\u00e4ytyy.” Se johti kysym\u00e4\u00e4n kest\u00e4\u00e4k\u00f6 priorisointikeskustelun perusolettamus kriittisen arvioinnin. Mit\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen rajaaminen yksitt\u00e4isiin hoitoihin kohdistuvilla hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4? T\u00e4m\u00e4n kysymyksen ajankohtaisuutta korostaa viime p\u00e4ivien julkinen keskustelu, josta yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 on<\/p>\n\n\n\n

”Yle sai k\u00e4siins\u00e4 ministeri Juuson sotes\u00e4\u00e4st\u00f6paperin \u2013 asiantuntijoilta murskaava palaute. S\u00e4\u00e4st\u00f6paperi lis\u00e4isi kansalaisten eriarvoisuutta sen mukaan, miss\u00e4 he sattuvat asumaan.” Yle 3.4.2025 https:\/\/yle.fi\/a\/74-20153767<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kolme vuosikymment\u00e4 priorisointikeskustelua<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Olen seurannut keskustelua priorisoinnista 1980-luvulta alkaen. Se oi Suomessa keskeisen\u00e4 teemana 1990-luvulla. Google Scholar haku priorisointi + terveydenhuolto tuotti yli sata osumaa 1990-2004. Muutama esimerkki <\/p>\n\n\n\n

Niiniluoto, I. ”Terveydenhuollon priorisointi: onko valinnassa varaa vai vaaraa?.” DUODECIM<\/em> 111 (1995): 45-45.Niemel\u00e4, P., Knuutinen, M., Hyv\u00e4rinen, S., Kainulainen, S., Myllykangas, M., & Ryyn\u00e4nen, O. P. (1995). Sosiaali ja terveydenhuollon priorisointi. Tutkimus priorisointiprosesseista ja n\u00e4kemyksist\u00e4 kunnissa. Stakes, Raportteja<\/em>, 174<\/em>.
M\u00f6tt\u00f6nen, Sakari. ”Kunnan palvelujen priorisoinnin ongelmallisuudesta.” Hallinnon tutkimus<\/em> 18.1 (1999).Lammintakanen, Johanna, Lauri Vuorenkoski, and Janne Nikkinen. ”Oslosta Wellingtoniin-mit\u00e4 terveydenhuollon priorisoinnissa on tapahtunut kahden vuoden aikana?.” Hallinnon Tutkimus<\/em> 23.4 (2004).

Julkinen keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista hiipui 2000-luvun edetess\u00e4, mutta jatkui asiantuntijoiden keskuudessa. Uusi vaihe alkoi 2010-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen:<\/p>\n\n\n\n

Lammintakanen, Johanna. ”Lectio praecursoria: Terveydenhuollon priorisointi k\u00e4sitteen\u00e4, tutkimuskohteena ja politiikkaprosessina.” Hallinnon Tutkimus<\/em> 24.2 (2005).
Lammintakanen, Johanna, Juha Kinnunen, and Jari Kylm\u00e4. ”Terveydenhuollon priorisointi politiikkaprosessina ja k\u00e4sitteen\u00e4.” Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauslehti<\/em> 43.2 (2006).
Saijonkari, M., M\u00e4kel\u00e4, M., & Booth, N. (2017). Katsaus terveydenhuollon priorisointiin eri maissa-korjattu laitos. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2017:18.<\/p>\n\n\n\n

Kimmel, Kaisa-Maria. ”Challenges in regulating priority setting in healthcare: A Finnish perspective on the lawmaker\u2019s dilemma.” Medical Law International<\/em> 19.2-3 (2019): 136-158.<\/p>\n\n\n\n

Uutena ulottuvuutena keskusteluun priorisoinnista on 2010-luvulla tullut ”palveluvalikoima”:<\/p>\n\n\n\n

Voipio-Pulkki, Liisa-Maria. ”Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima. Rajat ylitt\u00e4v\u00e4n terveydenhuollon ohjausryhm\u00e4n palvelukori-alaty\u00f6ryhm\u00e4n ehdotuksia.” Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2013:5
Kaila, Minna, and Mirva Lohiniva-Kerkel\u00e4. ”Kansallinen terveydenhuollon palveluvalikoima: m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen periaatteet, rakenne ja kehitt\u00e4mismahdollisuudet.” (2020).<\/p>\n\n\n\n

2020-luvun edetess\u00e4 vaatimus ”Nykyisest\u00e4 piilopriorisoinnista tulisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 ohjattavaan avoimeen priorisointiin.” on toistunut asiantuntijakirjallisuudessa, esimerkiksi Saarni, Samuli, and Klaus Nyblin. ”Terveydenhuollon priorisointi on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisess\u00e4 umpikujassa.” YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 87 (2022):4 <\/p>\n\n\n\n

”Artikkelissa osoitetaan, ett\u00e4 potilaiden oikeuksista on s\u00e4\u00e4detty tavalla, jota on mahdotonta toteuttaa reaalimaailmassa. Vain l\u00e4\u00e4kekorvausj\u00e4rjestelm\u00e4n suhteen julkisella vallalla on oikeus eri hoitojen kustannusvaikuttavuuteen perustuvaan todelliseen priorisointiin. Muuten julkisessa terveydenhuollossa palvelujen taloudellisesti merkityksellinen priorisointi vaikuttaa olevan laitonta. Nykytilanteen mahdottomuutta on pyritty hallitsemaan julkisen terveydenhuollon sis\u00e4isell\u00e4 piilopriorisoinnilla. Toisaalta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n yleisen legitimiteetin heikentymiskehitys erityisesti perusterveydenhuollon palveluissa on ohjannut maksukykyisi\u00e4 potilaita yksityisen terveydenhuollon piiriin, ja suuresta osasta palvelutuotantoa vastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6terveyshuolto. <\/p>\n\n\n\n

Vuoden 2023 alusta toteutuva sote-uudistus tuo lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n umpikujan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon keski\u00f6\u00f6n. Se my\u00f6s poistaa j\u00e4rjestelm\u00e4n keskeisen varoventtiilin: ilman verotusoikeutta hyvinvointialueet eiv\u00e4t voi lis\u00e4t\u00e4 rahoitusta. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 todetaan, ett\u00e4 vaihtoehdoiksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t palvelujen saatavuuden tai laadun heikent\u00e4minen (maksukykyisten potilaiden ohjaaminen yksityiseen terveydenhuoltoon), piilopriorisointi (v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n sellaisten ryhmien tai yksil\u00f6iden hoitoja, jotka eiv\u00e4t sit\u00e4 huomaa), ep\u00e4tarkoituksenmukainen priorisoituminen (kustannusvaikuttavuudesta v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n sielt\u00e4, mist\u00e4 se on mahdollista) tai j\u00e4rjestelm\u00e4n rahoituslogiikan murtuminen (lis\u00e4rahoitus valtiolta tai verotusoikeus hyvinvointialueille). Koska juuri mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 vaihtoehdoista ei ole tarkoituksenmukainen ja osa niist\u00e4 on my\u00f6s laittomia, terveydenhuollon palveluihin vaikuttavaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 olisi muutettava niin, ett\u00e4 palveluja saa priorisoida hallitusti.”<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4\u00e4k\u00f6 priorisoinnin perusolettamus kritiikin?<\/h2>\n\n\n\n

Vaatimus sosiaali- ja terveyspalvelujen ’avoimesta’ ja ’virallisesta’ priorisoinnista ei ole uusi. Kolmen vuosikymmenen keskustelusta huolimatta olemme paljolti samassa vaiheessa, jossa oltiin jo 1990-luvulla. Lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 priorisointia vaaditaan, mutta jatkuvasti avoimena on, miten se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutettaisiin ja mit\u00e4 mahdollinen laki sotepalvelujen priorisoinnista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 merkitsisi: Miten se muuttaisi sosiaali- ja terveyenhuollon palveluja?<\/p>\n\n\n\n

Miksi siirtyminen vaatimuksesta tekoihin on ollut vaikeaa. Edell\u00e4 esitetyss\u00e4 lainauksessa puhuttiin ’lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 umpikujasta”, jota kuvattiin n\u00e4in: ”Terveydenhuollon kustannukset kasvavat bruttokansantuotetta nopeammin. Kustannusten nousu jatkuu ik\u00e4\u00e4ntymisen, vaatimustason kasvun ja yksil\u00f6llisen l\u00e4\u00e4ketieteen teknologioiden vuoksi. Lis\u00e4\u00e4ntyvien terveydenhuollon panostusten marginaalihy\u00f6ty my\u00f6s laskee, joten lis\u00e4kustannukset tuottavat suhteellisesti v\u00e4hemm\u00e4n terveyshy\u00f6ty\u00e4. Yhteiskunnan olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 priorisoida eli p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 hoitoja julkisin varoin kustannetaan. Priorisoinnin liikkumavara on yhteydess\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n.”<\/p>\n\n\n\n

Priorisointikeskustelun ydin ja my\u00f6s keskeinen ongelma – mielest\u00e4ni – sis\u00e4ltyy lauseeseen: ”Yhteiskunnan olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 priorisoida eli p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 hoitoja julkisin varoin kustannetaan.” Se perustuu olettamukseen, ett\u00e4 sotepalvelut voidaan jakaa hoidoiksi, joiden kuulumisesta julkisin varoin kustannettaviin voidaan yksi kerrallaan tehd\u00e4 hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6s. Kysyn kest\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 olettamus kriittisen analyysin.<\/h3>\n\n\n\n

Paluu P\u00e4iv\u00e4n Pihviin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Rohkenen harrastelijana avata kriittist\u00e4 analyysi\u00e4 edell\u00e4 esitetyst\u00e4 priorisointikeskustelun perusolettamuksesta. L\u00e4hden liikkeelle laineuksesta P\u00e4iv\u00e4n Pihvist\u00e4 : ”Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki<\/strong> sanoo Pihvin haastattelussa, ett\u00e4 piilopriorisointi rapauttaa ihmisten luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon. Jos virallisia periaatteita ei luoda, on riskin\u00e4 koko julkisen sosiaali- ja terveysj\u00e4rjestelm\u00e4n uskottavuuden menetys ja hallitsematon siirtyminen yksityisiin palveluihin.”

Mit\u00e4 tarkoittaa ’virallisten periaatteiden luominen’ k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Pelkistetysti se tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon jokap\u00e4iv\u00e4isen toiminnan ohjaamista hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas. Mit\u00e4 kokemuksia meill\u00e4 on palvelujen arjen ohjaamisesta hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin se yleens\u00e4 on mahdollista?<\/p>\n\n\n\n

Onko mahdollista, ett\u00e4 priorisointikeskustelu perustuukin paljolti harhaiseen tilannetietoisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen todellisesta olemuksesta, sen laajasta kirjosta ja ohjautumisesta. Esit\u00e4n kaksi kriittist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa.

Ensinn\u00e4kin. Torkki viittasi priorisoinnissa palvelujen alueellisiin eroihin ja antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin perustuva priorisointi edist\u00e4isi niiden poistamista. Alla olevassa kuvassa yksi esimerkki alueellisista eroista.
<\/p>\n\n\n\n

Toinen esimerkki on ADHD-l\u00e4\u00e4kkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen lasille. https:\/\/www.verkkouutiset.fi\/a\/lasten-ja-nuorten-adhd-diagnoosien-suuret-alue-erot-herattavat-kysymyksia\/#af4a141c<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kysyn, yksitt\u00e4isiin hoitoihin kohdistuvilla hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 voitaisiin poistaa edell\u00e4 mainittuja alue-eroja? Minusta Torkki tekee Uuden Jutun Pihviss\u00e4 vakavan virheen siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kyll\u00e4 kuvaa osuvasti sotepalvelujen – erityisesti terveydenhuollon – ajankohtaisia ongelmia ja esitt\u00e4\u00e4 ratkaisuksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 priorisoinnista, mutta ei tee n\u00e4kyv\u00e4ksi sit\u00e4 vaikutusmekanismia, jolla julkinen keskustelu ja sen tuloksena muodostuvaan perustuvat hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6kset yksitt\u00e4isist\u00e4 hoidoista voisivat vaikuttaa niihin ongelmiin, joita h\u00e4n kuvaa.<\/p>\n\n\n\n

Toiseksi, Torkin tulkinta palveluista perustuu ”ennakkolaadun olettamukseen”, jonka mukaan palvelut voidaan melko yksiselitteisesti kuvata irrallaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Niit\u00e4 voidaan ja pit\u00e4\u00e4 toteuttaa kohtuullisen tasalaatuisesti. Palveluilla on vakiolaatuisia ominaisuuksia, ja niiden sumana vaikuttavuus, joka kontrolloiduissa tutkimuksissa ennalta voidaan tunnistaa ja tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi. J\u00e4\u00e4 huomaamatta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tulkintaa p\u00e4tee vain osaan sotepalveluista. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 edellytyksen\u00e4 on mahdollisuus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 rajattu ongelma, johon palvelulla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan. <\/p>\n\n\n\n

Kauppatieteiden palvelututkimuksessa on jo 1980-luvulta alkaen kehittynyt kaksi logiikkaa,  tavaralogiikka ja palvelulogiikka. Suomalaiset tutkijat -Christian Gr\u00f6nroosin\/Hanken\/Nordic School -tutkijayhteis\u00f6 olleet mukana palelulogiikan tutkimuksessa ja uudistuvissa tulkinnoissa https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Christian_Gr%C3%B6nroos<\/a>https:\/\/www.hanken.fi\/en\/departments-centres\/department-marketing\/research-center-cers\/what-cers\/nordic-school<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti Gr\u00f6nroosin klassikko-oppikirjan Palvelujen johtamine ja markkinointi<\/em><\/strong> uusinta painosta: ”Gr\u00f6nroosin kirja auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n palvelu- ja suhden\u00e4k\u00f6kulman ominaispiirteit\u00e4 ja olemusta<\/strong>. Se kertoo, miten yritys muutetaan palveluyritykseksi, kuinka yritys on palveluyritys ja miten palveluyrityst\u00e4 johdetaan. Kirjan ensimm\u00e4inen painos voitti Pro Oeconomia -palkinnon vuonna 2002.” <\/p>\n\n\n\n

https:\/\/kirjakauppa.almainsights.fi\/sivu\/tuote\/palvelujen-johtaminen-ja- markkinointi\/2755897#:~:text=Gr%C3%B6nroosin%20kirja%20auttaa%20ymm%C3%A4rt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n%20palvelu-%20ja%20suhden%C3%A4k%C3%B6kulman%20ominaispiirteit%C3%A4,ensimm%C3%A4inen%20painos%20voitti%20Pro%20Oeconomia%20-palkinnon%20vuonna%202002.<\/a><\/p>\n\n\n\n

”Perinteist\u00e4 tuottavuusk\u00e4sitett\u00e4 noudattavat yritykset ovat tottuneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tuottavuuden hallintaa sis\u00e4isen\u00e4 asiana, jolloin tuottovaikutuksia ei tarvitse ottaa laskelmiin mukaan. Ne mittaavat tuottavuutta sis\u00e4isen tehokkuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Koska laadun oletetaan pysyv\u00e4n vakiona<\/em>, yritykset pit\u00e4v\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 tuottavuuden parantamisen ulkoiset, laatuun ja asiakkaan saamaan arvoon kohdistuvat vaikutukset ovat hallinnassa. Vakiolaadun oletuksen mukaan tuotantopanoksia voi muuttaa ilman, ett\u00e4 niill\u00e4 olisi kielteist\u00e4 vaikutusta tuotettuun laatuun. Palveluissa totuus on kuitenkin p\u00e4invastainen. Tuottavuutta ei arvioida yrityksen sis\u00e4ll\u00e4, vaan sen ulkopuolella. Tuottavuutta eiv\u00e4t arvioi yrityksen johtajat, vaan asiakkaat, jotka tekev\u00e4t itsen\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 palvelutoiminnon tuottavuudesta. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n sulje pois palvelun tuottavuuden sis\u00e4iseen tehokkuuteen liittyvien asioiden merkityst\u00e4, mutta koska vakiolaadun oletus<\/em> ei p\u00e4de palveluissa, viimeinen sana on asiakkaalla. (348)<\/p>\n\n\n\n

Tuottavuutta voi mitata perinteisill\u00e4 menetelmill\u00e4 vain, jos tuotoksen laatu pysyy vakiona eik\u00e4 k\u00e4ytetyn panoksen ja saadun tuotoksen v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa tapahdu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaihtelua. T\u00e4t\u00e4 vakiolaadun oletusta<\/em> pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 selvi\u00f6n\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 edes lausuta julki. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 oletuksen ratkaiseva merkitys on helppo unohtaa. Perinteiset tuottavuusmittaukset ovat palvelutoiminnassa j\u00e4rkevi\u00e4 vain silloin, kun vakiolaadun oletus p\u00e4tee<\/em>. Useimmiten n\u00e4in ei ole<\/em>. Palvelun tuottavuutta ja laatua ei voi erottaa toisistaan. My\u00f6s asiakkaan vaikutus tuottavuuteen on palvelujen alalla erilainen kuin teollisuudessa (ks. taulukko 9.2). T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 asiakkaat osallistuvat palveluprosessiin ja vaikuttavat prosessin etenemiseen ja sen lopputulokseen. He saattavat vaikuttaa my\u00f6s siihen, miten muut asiakkaat osallistuvat prosessiin ja kokevat prosessissa tuotetun laadun. (351-352)”<\/p>\n\n\n\n

Minulle varsinkin 2010-luvulta alkaen kehittynyt tulkinta ”customer-dominant service logic” on erityisen ajankohtainen sotepalveluissa. 
Heinonen, Kristina, and Tore Strandvik. ”Customer-dominant service logic.” The Routledge handbook of service research insights and ideas<\/em>. Routledge, 2020. 69-89. https:\/\/helda.helsinki.fi\/server\/api\/core\/bitstreams\/629de0f4-3c1b-4267-89a4-d0ee4d148269\/content<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lakis\u00e4teinen tai muu ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas -suuntautuva priorisointi on mahdollista silloin, kun palvelut toimivat tavaralogiikan mukaisesti. Usein ne toimivat Gr\u00f6nroosin oppikirjassaan kuvaaman ’customer-dominant service logic’ tulkinnan mukaan: Palvelu luodaan tilannejohtoisesti yhdess\u00e4 asiakkaan kannassa. Tilannetietoisuus on ollut keskeinen k\u00e4site esimerkiksi ensihoidon tutkimuksessa: https:\/\/erepo.uef.fi\/items\/367d09af-2b3b-43ea-bc84-9d456294f4f4<\/a><\/p>\n\n\n\n

Minusta harhaiset tulkinnat sotepalvelujen olemuksesta viritt\u00e4v\u00e4t katteettomia odotuksia ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas tulevan priorisoinnin mahdollisuuksista olennaisesti parantaa sotepalvelujen kustannusvaikuttavuutta. V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pit\u00e4isi huolellisesti analysoida, miksi 1990-luvun aktiivinen keskustelu sammui.<\/p>\n\n\n\n

Tarkoitukseni ei ole sammuttaa keskustelua ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas suuntautuvasta priorisoinnista. Sill\u00e4 on oma rajattu roolinsa, jota jo nyt esimerkiksi K\u00e4yp\u00e4 hoito -j\u00e4rjestelm\u00e4 osaltaan toteuttaa. Suhtaudun kuitenkin varsin kriittisesti ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 s\u00e4\u00e4deltyyn ’palveluvalikoimaan’. Siihen uskovien kannattaa tutustua Cynefin-tulkintaan. Se mik\u00e4 on perusteltua yksinkertaisissa tilanteissa, saattaa olla vakava virhe kompleksissa ja kaoottisissa tilanteissa, joissa edellytet\u00e4\u00e4n luovuutta.   https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cynefin_framework<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joukkotiedotuksen seuraaminen on ollut t\u00e4rke\u00e4 osa arkeani siit\u00e4 alkaen. kun 1940-1950 -lukujen vaihteessa opin seuraamaan Fantom-sarjakuvaa Satakunnan Kansasta ja kuuntelemaan Markus-sed\u00e4n satutuntia torstai-iltap\u00e4ivisin radiosta. Silloin t\u00e4ll\u00f6in kuluneiden vuosikymmenien aikana on …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[20],"class_list":["post-747","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog","tag-priorisointi-sosiaali-ja-terveyspalvelut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/747","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=747"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/747\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":750,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/747\/revisions\/750"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=747"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=747"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=747"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}