{"id":695,"date":"2024-12-27T17:09:54","date_gmt":"2024-12-27T15:09:54","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=695"},"modified":"2024-12-27T17:09:54","modified_gmt":"2024-12-27T15:09:54","slug":"adhd-onko-sairaus-irtautunut-taudista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2024\/12\/27\/adhd-onko-sairaus-irtautunut-taudista\/","title":{"rendered":"ADHD – onko sairaus irtautunut taudista?"},"content":{"rendered":"\n

<\/a><\/a><\/p>\n\n\n\n

Matti Rimpel\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

Eniten osallistunut<\/p>\n\n\n\n

Modernin l\u00e4\u00e4ketieteen varhaisina vuosina opimme ajattelemaan taudin diagnoosit laadullisina: Asianmukaisen koulutuksen saanut l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi selv\u00e4sti todeta, onko tautia vai ei. T\u00e4m\u00e4 toimi hyvin aikana, jolloin tautitaakka rakentui p\u00e4\u00e4osin tarttuvista taudeista.<\/p>\n\n\n\n

Uuteen vaiheeseen tultiin 1930- 1940 -luvuilla, kun tarttuvat taudit alettiin saadaan paremmin hallintaan. Ihmisten elinik\u00e4 piteni ja sairastumisen selityksen\u00e4 yh\u00e4 useammin olivat vanhenemisen my\u00f6t\u00e4 vaikeutuvat liittyv\u00e4t krooniset ongelmat. Kvalitatiivisia tautien rinnalle nousivat kvantitatiiviset taudit, joilla ei ollut selv\u00e4\u00e4 alkua.<\/p>\n\n\n\n

Englanninkieless\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n selv\u00e4 ero kahden k\u00e4sitteen v\u00e4lill\u00e4. Sairaus (illness) on ihmisen kokemus, tauti (disease) on l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tekem\u00e4 diagnoosi. Kysymys sairauden ja taudin suhteesta toisiinsa ja vuorovaikutuksesta ajassa on ollut 1950-luvulta alkaen jatkuvasti tutkimuskohteen ja my\u00f6s keskustelun kohteena.<\/p>\n\n\n\n

Kahden ideaalityypin (sairastaminen ja tauti yhdess\u00e4 vs. ei kumpaakaan) rinnalla on tunnistettu, ett\u00e4 tauti voi olla ilman sairastamista ja sairastaminen on mahdollista, vaikka tautia ei voi todeta.<\/p>\n\n\n\n

Mielen ongelmat ovat l\u00e4\u00e4ketieteelle olleet haastavia erityisesti siksi, ett\u00e4 niiss\u00e4 sairastamisen ja taudin vuorovaikutus on ollut jatkuvasti ajankohtainen, paljolti mielenterveysdiagnoosien leimaavuuden vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Uutta 2000-luvulla on mielenterveysdiagnoosien muuttumien hy\u00f6dykkeiksi kahdessa suunnassa. Ne toimivat selityksen\u00e4 tunne-el\u00e4m\u00e4n kuohuissa ja arjessa selvi\u00e4misess\u00e4. Niiden avulla voi vapautuu jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n velvoitteista (En voi tehd\u00e4 sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4, kun minulla on t\u00e4m\u00e4 diagnoosi) ja saada vaatimatonta toimeentuloa sosiaaliturvana.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 esitetty ei tarkoita mielenterveysdiagnoosien v\u00e4heksymist\u00e4. On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 tarjoamme nopean tien tutkimukseen ja hoitoon silloin, kun siihen on perusteet.<\/p>\n\n\n\n

Kvantitatiivisissa taudeissa harmaa alue ongelman varhaisista vaiheista diagnoosiin on laaja ja yksil\u00f6llinen. Keskustelimme t\u00e4st\u00e4 paljon 1970-luvulla, kun olimme kv. k\u00e4rjess\u00e4 toteuttamassa kroonisten tautien ’yhteis\u00f6hallintaa’ (community control). Miten tasapainotamme yhteis\u00f6lliset toimet ja l\u00e4\u00e4ketieteellisen diagnostiikan edellytt\u00e4m\u00e4n l\u00e4\u00e4kehoidon? Aika voimakas paine l\u00e4\u00e4kehoidon suuntaan yh\u00e4 matalammilla verenpainearvoilla tuli erikoissairaanhoidon ja l\u00e4\u00e4keteollisuuden suunnasta.<\/p>\n\n\n\n

Minulla on my\u00f6s henkil\u00f6kohtaista kokemusta. Ty\u00f6uran loppuvaiheessa olin aika kuormittunut. Verenpaine oli koholla. Sain siihen l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4yksen. Kun j\u00e4in 2010 el\u00e4kkeelle, keskityin enemm\u00e4n omaan hyvinvointiin, liikuntaan, lep\u00e4\u00e4miseen, ruokavalioon. Verenpaine laski. Nykyisin se on kotimittauksissa useimmiten 70-80\/120-140. Verenpainel\u00e4\u00e4kkeet j\u00e4iv\u00e4t pois muutamassa vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

Toinen arkien esimerkki tulee kroonisesta kivusta. Tuttavani k\u00e4rsi ep\u00e4onnistuneen leikkauksen tuottamasta kroonisesta kivusta yli kymmenen vuoden ajan. Sai l\u00e4\u00e4k\u00e4reilt\u00e4 vahvojakin kipul\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Jossakin vaiheessa h\u00e4n alkoi saada arkensa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi rakentamisessa ja alkoi opetalla kroonisen kivun l\u00e4\u00e4kkeet\u00f6nt\u00e4 hoitoa. Muutamassa vuodessa tarve l\u00e4\u00e4kehoitoon v\u00e4heni. Huomattava on, ett\u00e4 vahvimmasta kipul\u00e4\u00e4kkeest\u00e4 irtautumiseen meni pari vuotta enemm\u00e4n kuin kivun hallintaan saamiseen. Niin voimakas sen aiheuttama riippuvuus oli. H\u00e4nen kertomansa mukaan kipu ei ole kadonnut. mutta se ei en\u00e4\u00e4 hallitse h\u00e4nen ajatteluaan.<\/p>\n\n\n\n

ADHD l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettyn\u00e4 perustuvana tautina on olemukseltaan kvantitatiivinen tauti. Sille ei ole selv\u00e4\u00e4 alkua eik\u00e4 loppua. Tuttavapiiriss\u00e4ni on aikuisia, joilla on ollut vuosia ADHD-diagnoosi – l\u00e4\u00e4kityst\u00e4kin, mutta ei en\u00e4\u00e4 vuosiin. Ovat p\u00e4rj\u00e4nneet hyvin ilman diagnoosiakin.<\/p>\n\n\n\n

ADHD on tuonut erityisen selv\u00e4sti n\u00e4kyviin kvantitatiivisen taudin erityisen luonteen koetun sairauden ja l\u00e4\u00e4ketieteellisen taudin vuorovaikutuksessa. Rohkenen esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sairastuminen epidemiana on mahdollista, vaikka tauti l\u00e4\u00e4ketieteellisesti todettuna ei olisikaan tarttuva tauti.<\/p>\n\n\n\n

Laaja ADHD-viestint\u00e4 yhdess\u00e4 netist\u00e4 l\u00f6ytyvien testien yms. tietojen kanssa ovat opettaneet meid\u00e4t tarkastelemaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja kokemuksiamme psykiatrian kielell\u00e4 ja tulkinnoilla. Yh\u00e4 useammat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t tulkitsemaan, ett\u00e4 olen t\u00e4llainen\/toimin n\u00e4in, kun siksi, ett\u00e4 minulla on ADHD. Kun on oppinut kielen ja tulkinnat, l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla ja lomakekyselyiss\u00e4 saattaa diagnoosiksi tulla ADHD, vaikka viel\u00e4 ei oltaisi l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kliinisi\u00e4 perusteita, joilla t\u00e4m\u00e4 diagnoosi pit\u00e4isi tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 monet nuoret ja jopa lapset vanhempineen ovat iloisia, kun dignoosiksi on tullut ADHD. Talcot Parsonsin selitti t\u00e4m\u00e4n jo 1950-luvullla kuvatessaan potilaan roolia. Se oikeutaa siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastuun sairauden tutkimisesta ja my\u00f6s hoitamisesta l\u00e4\u00e4ketieteen ammattihenkil\u00f6ille. Samalla sairaan rooli antaa my\u00f6s mahdollisuuden tulla hoidetuksi, vapautua arkip\u00e4iv\u00e4n velvollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n

Toistan viel\u00e4 lopuksi, ett\u00e4 pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 nopeaa tutkimusta ja hoitoa, kun l\u00e4\u00e4ketieteellisin perustein on p\u00e4\u00e4dytty mielenterveysdiagnooseihin. Mutta pid\u00e4n my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja oikeutettuna kriittist\u00e4 keskustelua siit\u00e4 harmaasta alueesta, jossa n\u00e4m\u00e4 diagnoosit joudutaan asettamaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matti Rimpel\u00e4 Eniten osallistunut Modernin l\u00e4\u00e4ketieteen varhaisina vuosina opimme ajattelemaan taudin diagnoosit laadullisina: Asianmukaisen koulutuksen saanut l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi selv\u00e4sti todeta, onko tautia vai ei. T\u00e4m\u00e4 toimi hyvin aikana, jolloin tautitaakka …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-695","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=695"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":696,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695\/revisions\/696"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=695"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=695"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=695"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}