{"id":668,"date":"2024-08-02T08:51:03","date_gmt":"2024-08-02T06:51:03","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=668"},"modified":"2024-08-02T08:52:33","modified_gmt":"2024-08-02T06:52:33","slug":"olemme-muuttaneet-tavallisen-epatavalliseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2024\/08\/02\/olemme-muuttaneet-tavallisen-epatavalliseksi\/","title":{"rendered":"Olemme muuttaneet tavallisen ep\u00e4tavalliseksi: Tavallinen on yh\u00e4 useammin ongelma, joka ratkaistaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvalla menetelm\u00e4ll\u00e4."},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Sis\u00e4llys<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"#_Toc173405676\">Johdannoksi 1<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"#_Toc173405677\">Ajatuksiani ahdistuksesta. 1<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"#_Toc173405678\">Petteri Paasion lisensiaatintutkimus (2014) 3<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"#_Toc173405679\">Johanna Vuorelman kolumni: Politiikan kieli matkaa kohti tilaa, jossa demokratia on uhattuna | Kolumnit | Yle. 6<\/a><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a id=\"_Toc173405676\">Johdannoksi<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kes\u00e4n edetess\u00e4 mielt\u00e4ni on vaivannut ahdistus, ei omana kokemuksena, vaan sanana ja sen tulkintoina. Olen selannut kirjahyllyihini kasautunut kirjallisuutta ja p\u00e4\u00e4tynyt ihmettelem\u00e4\u00e4n, miten ahdistuksesta on tullut \u2019yhteiskunnallinen ongelma\u2019. Sellaisena sit\u00e4 en ole l\u00f6yt\u00e4nyt 1900-luvun kirjallisuudesta. Vaikutelmaksi tulee, ett\u00e4 ahdistus erityisen\u00e4 ongelmana on 2000-luvun tuotetta.&nbsp; Siit\u00e4, mik\u00e4 aikaisemmin oli luonnollinen osa ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 arkea, joskus my\u00f6nteiseksi muutoksen moottoriksikin kuvattuna, on tullut terapiaa vaativa mielenterveysongelma siin\u00e4 mittakaavassa, ett\u00e4 voidaan jo puhua yhteiskunnallisesta ongelmasta. Olemme vaatimassa terapiatakuuta kaikille ahdistuneille.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>T\u00e4n\u00e4\u00e4n luin YLElt\u00e4 <\/em><a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20101866\"><em>Johanna Vuorelman kolumni: Politiikan kieli matkaa kohti tilaa, jossa demokratia on uhattuna | Kolumnit | Yle<\/em><\/a><em>. Vaikka se oli kirjoitettu toiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ydinsanoma tuntui osuvalta ajankohtaisiin keskusteluihin nuorten aikuisten ongelmista. Kirjoitan muutaman lainauksen ja ajatuksen ahdistuksesta ja ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6st\u00e4. Toisena osuutena on otteita Petteri Paasion lisensiaatintutkimuksesta siksi, ett\u00e4 mieless\u00e4ni n\u00e4ist\u00e4 asioista muodostuu \u2013 ainakin t\u00e4n\u00e4\u00e4n &#8211; jonkinlainen keh\u00e4 ongelmasta ratkaisuun, kun puhutaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan menetelm\u00e4n sijasta n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja ihmisten arjessaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 sen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 haasteena.<\/em><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a id=\"_Toc173405677\">Ajatuksiani ahdistuksesta<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen mukaan <\/em><\/strong><a href=\"https:\/\/www.kaypahoito.fi\/hoi50119\"><strong><em>Ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t (kaypahoito.fi)<\/em><\/strong><\/a><strong><em>:<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>Ahdistus on yleinen oire. Ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t esiintyv\u00e4t usein samanaikaisesti muiden psykiatristen, somaattisten ja p\u00e4ihdeh\u00e4iri\u00f6iden kanssa.<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Diagnosoidut ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t, joista suositus k\u00e4sittelee julkisten paikkojen pelkoa, paniikkih\u00e4iri\u00f6t\u00e4, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja yleistynytt\u00e4 ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t\u00e4, aiheuttavat toimintakyvyn ja el\u00e4m\u00e4nlaadun heikkenemist\u00e4, jota voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 asianmukaisella hoidolla.<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Valtaosa komplisoitumattomista ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ja ty\u00f6terveyshuollossa.<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Keskeisi\u00e4 hoitoja psykososiaalisista hoidoista ovat eri psykoterapiat, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (KBT), ja l\u00e4\u00e4kehoidoista masennusl\u00e4\u00e4kkeet.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Suositus koskee WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaisia ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6it\u00e4:<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>julkisten paikkojen pelkoa (F40.00 ilman paniikkih\u00e4iri\u00f6t\u00e4 tai F40.01 my\u00f6s paniikkih\u00e4iri\u00f6)<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>paniikkih\u00e4iri\u00f6t\u00e4 (F41.0)<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>sosiaalisten tilanteiden pelkoa (F40.1)<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>yleistynytt\u00e4 ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t\u00e4 (F41.1)<\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Taulukossa on tietoja ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6iden yleisyydest\u00e4.<br><\/em><em>&nbsp;<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"blob:https:\/\/mattirimpela.fi\/693941e7-8f41-4974-b427-80f57c8f13a2\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Ahdistus, ahdistuneisuus tunnetilana<\/strong>: pelon tunne, joka johtuu sis\u00e4lt\u00e4 tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta ja jonka oireita voivat olla muun muassa levottomuus, pelokkuus, keskittymiskyvyn puute, unih\u00e4iri\u00f6t, syd\u00e4mentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6<\/strong>: toimintakyky\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nlaatua heikent\u00e4vi\u00e4 psykiatrisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, joille on ominaista poikkeavan voimakas kohtauksittainen tai jatkuva uhan ja ahdistuneisuuden tunne, jota saatetaan yritt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4misk\u00e4ytt\u00e4ytymisen avulla. Oireistoon liittyy usein vaihtelevassa m\u00e4\u00e4rin somaattisia oireita.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Pelko, fobia<\/strong>: emotionaalinen ja fysiologinen reaktio vaaralliseen tai vaaralliseksi koettuun \u00e4rsykkeeseen<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Paniikkikohtaus<\/strong>: \u00e4killinen ja usein arvaamattomasti alkava kohtaus, jossa henkil\u00f6 kokee tilanteeseen n\u00e4hden aiheettoman voimakasta uhan tunnetta ja johon liittyy sympatikotonian oireita, kuten syd\u00e4mentykytyst\u00e4, hengenahdistusta, rintatuntemuksia ja vapinaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4llaisissa pohdinnoissa luin alla olevan kolumnin. Se tuntui osuvan suoraan ahdistuneisuustulkintoihin. Olen toki lukenut vuosia sitten George Orwellin klassikon <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Vuonna_1984\"><em>Vuonna 1984 \u2013 Wikipedia<\/em><\/a>. Naomi Kleinin Kaksoisolentoa <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/taide\/art-2000010422126.html\"><em>Vasemmisto\u00e4lykk\u00f6 Naomi Klein p\u00e4\u00e4tti selvitt\u00e4\u00e4, miten h\u00e4nen kaksoisolentonsa vajosi syv\u00e4lle Yhdysvaltojen \u00e4\u00e4rioikeistoon | HS.fi<\/em><\/a> en ole lukenut, k\u00e4yn t\u00e4n\u00e4\u00e4n ostamassa. Viesti tuntuu yhteiselt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Mik\u00e4 sai minut yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n ahdistuksen ja Vuorelman kolumnin? &nbsp;Ensinn\u00e4kin viittaukset Orwelliin ja Kleiniin:<\/em><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Orwellin kuvitteleman <strong><u>uuskielen<\/u><\/strong> tarkoituksena on tehd\u00e4 kriittisest\u00e4 yhteiskuntakeskustelusta mahdotonta muuttamalla kielen vakiintuneet merkitykset.<\/li>\n\n\n\n<li>Yhteiskunnallisen keskustelun <strong><u>k\u00e4sitteist\u00e4 tulee yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4<\/u><\/strong> ja karnevalisoituja. K\u00e4sitteet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tavoita yhteisi\u00e4 merkityksi\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kun nyt luen uudelleen k\u00e4yp\u00e4hoito -suositusta, huomioni keskittyy edell\u00e4 esitetyn lainauksen &nbsp;ensimm\u00e4isiin sanoihin: \u201dAhdistus on yleinen <strong>oire<\/strong>\u201d. Se suuri muutos, joka mielt\u00e4ni on askarruttanut, onkin pohjimmiltaan aika yksinkertainen. Aikaisemmin arkeen luonnollisena osana kuulunut ahdistus on saanut uuden tulkinnan. Siit\u00e4 on <strong>harkitusti tehty oire<\/strong>.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Wikipedian mukaan <strong>oire<\/strong>&nbsp;on havaittavissa oleva, usein h\u00e4iritsev\u00e4 tai kiusallinen <strong>merkki&nbsp;<\/strong><\/em><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Sairaus\"><strong><em>sairaudesta<\/em><\/strong><\/a><em>&nbsp;tai muusta ep\u00e4tavallisesta tilanteesta.&nbsp;<\/em><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Oire\"><em>Oire \u2013 Wikipedia<\/em><\/a><em>. Ahdistuksesta on tullut ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6. Tavallinen on muuttunut ep\u00e4tavalliseksi, kiusalliseksi merkiksi sairaudesta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kun luen uudelleen K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositusta, siit\u00e4 nousee n\u00e4kyviin merkitt\u00e4v\u00e4 ero diagnooseissa ja m\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4.&nbsp; Diagnooseissa korostuvat tilanteet: Julkisten paikkojen pelko ja sosiaalisten tilanteiden pelko. M\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4 huomio kiinnittyy ahdistuksen ja ahdistuneisuuden tulkintaan: <strong>\u2026<u>pelon tunne, joka johtuu sis\u00e4lt\u00e4 tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta ja jonka oireita<\/u><\/strong> voivat olla muun muassa levottomuus, pelokkuus, keskittymiskyvyn puute, unih\u00e4iri\u00f6t, syd\u00e4mentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Olen 82-vuotias mies. Tihentynyt virtsaamisen tarve on osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 arkeani. Runsaat kymmenen vuotta olen \u00f6isin seurustellut intiimist\u00e4 CPAP-laitteen kanssa (uniapnea). Nyt vasta ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 molemmat ovatkin ahdistuksen\/ahdistuneisuuden oireita. T\u00e4m\u00e4n sivuhypyn j\u00e4lkeen palaan asiaan. Ahdistus ja ahdistuneisuus eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4ritelmien mukaan en\u00e4\u00e4 ole vain oireita, vaan niill\u00e4 on erityisi\u00e4 omia oireitaan.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kolmanneksi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 ahdistus ja yhdistyneisyys tulkitaan <u>\u2019<strong>pelon tunteeksi\u2019<\/strong><\/u><strong>, joka johtuu sis\u00e4lt\u00e4 tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta. <\/strong>Tulkinnat ovat irtautuneet &nbsp;tilanteista ja paikoista. Maallikkona luen t\u00e4t\u00e4 niin, ett\u00e4 ahdistus, ahdistuneisuus ja yleistynyt ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6 ovat saman ilmi\u00f6n vaihtoehtoisia sanoituksia.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Lapset ja nuoret \u2013 my\u00f6s yh\u00e4 useammat aikuiset &#8211; osaavat hakea netist\u00e4 tietoa. He l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t helposti K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksia, oirekyselyj\u00e4 ja muuta vastaavaa aineistoa. Arkiselle ahdistukselle ei en\u00e4\u00e4 haeta syit\u00e4 ja selityksi\u00e4 tilanteissa ja niist\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4misess\u00e4. Selitykset l\u00f6ytyv\u00e4t edell\u00e4 kuvatusta suunnasta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Juuri t\u00e4ss\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n yhtym\u00e4kohdan Vuorelman kolumnissa esitettyihin Orwell\/Klein viittauksiin ja edelleen arkivalmennukseen. Kysymys ei ole vain ahdistuksen tulkinnoista, vaan laajemminkin kaikista niist\u00e4 tulkinnoista, jotka ohjaavat toimintaamme silloin, kun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on auttaa vaikeuksiin ajautuneita nuoria aikuisia p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin arjessaan.&nbsp;&nbsp;<\/em><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a id=\"_Toc173405678\">Petteri Paasion lisensiaatintutkimus (2014)<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>N\u00e4iss\u00e4 ajatuksissa p\u00e4\u00e4dyin lukemaan uudelleen Petteri Paasion lisensiaatintutkimusta:<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6: j\u00e4rjestelm\u00e4llinen katsaus vuosina 2010\u20132012 julkaistuista tutkimuksista.<\/em><\/strong><em>&nbsp;Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaality\u00f6. Ammatillinen lisensiaatin tutkimus. Hyvinvointipalveluiden erikoisala. Kev\u00e4t 2014. &nbsp;<\/em><a href=\"https:\/\/www.sosnet.fi\/loader.aspx?id=ed6d31dd-6da0-4046-99e8-e9613b31714e\"><em>loader.aspx (sosnet.fi)<\/em><\/a><em><\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Poimin laajasta tutkimuksesta tiivistelm\u00e4n ja lopusta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 tuntuvia otteita (sivut 138\u2013144).<\/em><br>Tiivistelm\u00e4: Tutkimuksen kohde on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimus. Tavoite on selvitt\u00e4\u00e4 tutkimalla tutkimusta, l\u00f6ytyisik\u00f6 selityksi\u00e4 sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilmeneviin ongelmiin, joista suurin on se, ett\u00e4 tieteellisell\u00e4 tutkimuksella ei n\u00e4yt\u00e4 olevan juuri mit\u00e4\u00e4n roolia sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 miss\u00e4\u00e4n pain maailmaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Menetelm\u00e4 on j\u00e4rjestelm\u00e4llinen tutkimuskatsaus kolmena vuonna julkaistuihin tutkimuksiin. Menetelm\u00e4\u00e4 sovelletaan poikkeuksellisesti niin, ett\u00e4 tutkitaan tutkimusmassan omi naisuuksia, ei niink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isten tutkimusten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tai tuloksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimuskysymyksi\u00e4 on kolme,<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Mit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan. Tutkimuksessa annetaan vastaus alkuper\u00e4isiin l\u00e4hteisiin nojaten. Suurin vaikeus sosiaality\u00f6ss\u00e4 on ollut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 aina nojautuu asiakkaan yksil\u00f6lliseen tilanteeseen ja h\u00e4nen arvoihinsa.<\/li>\n\n\n\n<li>Tutkimusmassalle ominaiset piirteet: 1. Suuri massa 2. Heterogeeninen, jopa ristiriitainen rakenne: eritt\u00e4in korkeatasoista tutkimusta ja paljon siit\u00e4 ratkaisevasti poikkeavaa. 3. Sosiaality\u00f6n tutkimuksessa on erityinen vieh\u00e4tys k\u00e4sitteelliseen tutkimukseen.<\/li>\n\n\n\n<li>L\u00f6ytyisik\u00f6 tutkimusmassasta hypoteesi sille, miksi sosiaality\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei ole kyetty tai haluttu toteuttamaan? 1. Ei ole olemassa erityisesti sosiaality\u00f6n tutkimuksen ominaispiirteit\u00e4. 2. Sosiaality\u00f6n tutkimuksessa on toistettu laajempaan auttamisty\u00f6n ja kulttuurin tutkimukseen liittyv\u00e4\u00e4 perinnett\u00e4, jossa filosofointi ja essee ovat keskeisess\u00e4 roolissa. 3. Tutkimuksen nykyisess\u00e4 esiparadigmaattisessa tilassa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sosiaality\u00f6ss\u00e4 ei ole mahdollista.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lopuksi esitet\u00e4\u00e4n hypoteesi, kuinka keskittym\u00e4ll\u00e4 asiakkaan arvon ja hyvinvoinnin rakentamiseen sek\u00e4 sosiaality\u00f6n tutkimus ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 saattaisivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 pois nykyisest\u00e4 esiparadigmaattisesta tilastaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>6.3.4. Hypoteettinen ratkaisu<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Todellisuutta koskevassa tutkimuksessa selitt\u00e4misen onnistuminen mitataan sill\u00e4, tarjoaako selitys uuden tavan ratkaista ongelma. Edellytykset hypoteettisen ratkaisun toteuttamiselle ovat, ett\u00e4 tapahtuu kaksi muutosta. Ensinn\u00e4kin sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arvon pit\u00e4\u00e4 yksiselitteisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4yty\u00e4 kyvyst\u00e4 tosiasiallisesti edist\u00e4\u00e4 ihmisten ja yhteis\u00f6jen hyvinvointia. Toiseksi tutkimuksen arvon tulee yksi selitteisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4yty\u00e4 kyvyst\u00e4 ratkoa todellisuuden ongelmia, jotka edist\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ihmisten auttamisessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Sosiaality\u00f6n problematiikka taas tarkoittaa ihmisten hyvin erityyppisi\u00e4 ongelmallisia el\u00e4m\u00e4ntilanteita ja niihin liittyvi\u00e4 hyvinvointimekanismeja. Nykyisin osaamme luokitella ongelmia toiminnan kohteiden luokittelun avulla. Se, mihin pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4, olisi tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 hyvinvoinnin erilaisista mekanismeista.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Seuraavassa esitet\u00e4\u00e4n j\u00e4sennys t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa esille tulleista nelj\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta, joiden mekanismit ovat hyvin erilaisia, ja joiden tutkiminen vaatii erilaisia menetelmi\u00e4 ja viitekehyksi\u00e4 ja vastaavasti k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 hyvin erilaisia toimintatapoja. Jokainen sosiaality\u00f6n asiakasprosessi voi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n elementin jokaisesta nelj\u00e4st\u00e4 alueesta, mutta seuraavassa n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yksinkertaisuuden vuoksi erilaisina asiakastilanteina ja vastaavasti sosiaality\u00f6n tutkimuksen kohteina ja siis sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n problematiikkana. Olennaista on huomata, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 alueesta ei ole uusi ja jokaiseen on vakiintunut sosiaality\u00f6n toiminnan k\u00e4sitteet, mutta mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 emme juurikaan pysty kuvaamaan asiakkaan el\u00e4m\u00e4ntilanteen kautta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><strong><em>Arvostuksen ja vuorovaikutuksen hyvinvointi<\/em><\/strong><em>. Ensinn\u00e4kin on el\u00e4m\u00e4ntilanteita, jossa sosiaality\u00f6n arvostava vuorovaikutus, asiakkaan kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on arvokas, on sosiaality\u00f6n t\u00e4rkein interventio, jonka toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 vuorovaikutustaitojen lis\u00e4ksi kyky\u00e4 tarkastella maailmaa toisen silmin eli erilaisia reflektiivisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Toisenlaisesta tilanteesta puhutaan silloin, kun ihmisell\u00e4, perheell\u00e4 tai yhteis\u00f6ll\u00e4 on hyvin tunnistettavissa oleva, kuitenkin <strong>ihmisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toistuva ongelma, jonka ratkaisemiseksi on olemassa koeteltuja ja testattuja menetelmi\u00e4.<\/strong><\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Potentiaalisesti vaikuttavien interventioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, potentiaalisiin ongelmallisiin el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin, eksponentiaalinen kasvu on todellinen haaste sosiaality\u00f6lle ja edellytt\u00e4\u00e4 aivan uusia toimintatapoja. N\u00e4iden uusien ongelmien ja uusien interventioiden markkinoinnin huumassa pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4, mik\u00e4 niiss\u00e4 on hyvinvoinnin mekanismi. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti se on k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja muun toiminnan muutoksen mahdollistaminen. Asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ll\u00f6in olisi kysymys <strong>toiminnan muutoksen hyvinvoinnista<\/strong>.<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Sosiaality\u00f6n prosessin hallintaa voi tarkastella my\u00f6s asiakkuuden kautta. Asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta tilannearviointi on ehk\u00e4 kaikkein olennaisin prosessin vaihe, koska sen ymm\u00e4rt\u00e4minen, mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n ongelmallisen tilanteen luonne, historia ja ratkaisun mahdollisuudet, on kaiken muutoksen edellytys. Hyvinvoinnin muutoksen seuranta on asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta taas toiseksi t\u00e4rkein asia koska tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ongelmallisessa tilanteessa, pienenkin positiivisen muutoksen havaitseminen on edellytys kattavammalle ja pysyv\u00e4mm\u00e4lle hyvinvoinnin muutokselle. Jokaisen asiakasprosessin osalta on aina mielek\u00e4st\u00e4 tarkastella, kenen ja millaisen hyvinvoinnin rakentumisen pohjalle se on paalutettu. siakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa on kysymys <strong>auttamisprosessien hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4st\u00e4 hallinnasta<\/strong>.<\/em><\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>N\u00e4m\u00e4 sosiaality\u00f6n prosessinhallinnan minimielementit ovat edellytys itse sosiaality\u00f6n ke hittymiselle. Niiden kautta alkaa kerty\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 eri el\u00e4m\u00e4ntilanteista sek\u00e4 mahdollistuu oppiminen eli havaitaan se, ett\u00e4 nyt on onnistuttu tai ep\u00e4onnistuttu.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Toinen kokonaisuus, joka liittyy sosiaality\u00f6n prosessiin, mutta jonka kautta my\u00f6s asiakkuuden voi hahmottaa, on <strong>tieto<\/strong>. Hyvin suuressa osassa sosiaality\u00f6n asiakastilanteita keskeinen kysymys asiakkaalle ei ole toimiva vuorovaikutus, vaikuttava interventio tai kattava tilannearvio vaan yksinkertaisesti se, ett\u00e4 <strong>h\u00e4n on kohdannut jotain sellaista, mist\u00e4 ei tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eik\u00e4 voi sit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 tutkimustiedon ja asiakaan yksil\u00f6llisen el\u00e4m\u00e4ntilanteen yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 osaamisena, ei rajoitu mihink\u00e4\u00e4n asiakkuuden ja toiminnan kokonaisuuteen vaan on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n niiss\u00e4 kaikissa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"683\" height=\"600\" src=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-669\" srcset=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image.png 683w, https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-300x264.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 683px) 100vw, 683px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Tutkimuksen taustakysymykseen, mit\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, oli mahdollista vastata t\u00e4sm\u00e4llisesti ja yksiselitteisesti alkuper\u00e4isiin l\u00e4hteisiin viittaamalla. Kirkas ja selke\u00e4 k\u00e4site ja testattu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 aiheuttavat kuitenkin sosiaality\u00f6ss\u00e4 hyvin paljon p\u00e4\u00e4nvaivaa. Tutkimuksessa viitataan kolmeen mahdollisuuteen, miksi n\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4isi olevan.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Ensimm\u00e4inen syy on vajavainen ymm\u00e4rrys sosiaality\u00f6n prosessista, jolloin kiinnitet\u00e4\u00e4n huomio vain valittavaan interventioon. Kuitenkin vaikuttavan sosiaality\u00f6n esteen\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4osin muut kysymykset, kuin vaikuttavimman intervention valinta tai saatavuus.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Toinen syy kirkkaan k\u00e4sitteen ja tehokkaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n loputtomalle problematisoinnille n\u00e4ytt\u00e4si olevan sosiaality\u00f6n tutkimuksen filosofinen harrastus. Joskus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 keskittyminen k\u00e4sitteiden veivaamiseen varmistaa sen, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei tarvitse k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on hyvin hauras, ammatillisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n muoto, jota voi opetella vain tekem\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kolmas mahdollinen syy sille, ett\u00e4 selkeist\u00e4 asioista sosiaality\u00f6ss\u00e4 muodostuu hyvin ep\u00e4selvi\u00e4 ja sekavia, on kaikkein vakavin ja h\u00e4mment\u00e4vin. Voiko olla mahdollista, ett\u00e4 sosiaality\u00f6n tutkijat tietoisesti ja varta vasten v\u00e4\u00e4ristelev\u00e4t asioita? T\u00e4m\u00e4 on aidosti jatkotutkimuksen arvoinen kysymys, mutta t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa riitt\u00e4\u00e4, kun sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 mahdollisuutena. Ja sen puolesta puhuu tosiasia, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli vallankumous, siin\u00e4 pyrittiin radikaalilla tavalla muuttamaan toimintatapoja. Vallankumoukset merkitsev\u00e4t aina auktoriteetin ja vallan vaihtumista. Valta-aseman menett\u00e4misen mahdollisuus taas aiheuttaa tunnetusti massiivisia vastareaktioita.<br><br><\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20101866\">Johanna Vuorelman kolumni: Politiikan kieli matkaa kohti tilaa, jossa demokratia on uhattuna | Kolumnit | Yle<\/a><a id=\"_Toc173405679\"><\/a> 1.8.2024<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kirjoittaja on valtio-opin dosentti ja Helsingin yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4 politiikan tutkija, jonka mielest\u00e4 kieli ja merkitykset ovat politiikan ydint\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos poliitikkoja on uskominen, Suomen pit\u00e4\u00e4 rikkoa oikeusvaltion periaatteita ollakseen luotettava oikeusvaltio. Mit\u00e4 politiikan kielelle on tapahtumassa? Vuorelma pohtii.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u201dSuomi haluaa olla luotettava oikeusvaltio<\/strong>&nbsp;ja kumppanimaa my\u00f6s jatkossa.\u201d N\u00e4in&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/politiikka\/a\/14b88b53-a628-459a-a241-8d371ea659ea\">totesi<\/a>&nbsp;ulkoministeri&nbsp;<strong>Elina Valtonen<\/strong>&nbsp;(kok.) perustellessaan tarvetta kiistellylle&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/tiedotteet\/Sivut\/eduskunta-hyvaksyi-nk-kaannytyslain.aspx?TSPD_101_R0=0814c91602ab20006e1044034f1572cf98526436a7571c502fb6f771950e019c2dde439ed1f5904b085f4175671430005a94aa1360eeada0b07676b5655a9007b4e5a3cb5c4910c8dac305f74834e49973c28eb1d8104a01782dfc7a52d0b00c\">k\u00e4\u00e4nnytyslaille.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4tk\u00e4hdin lukiessani ulkoministerin perusteluja, koska ne toivat mieleeni englantilaisen kirjailijan&nbsp;<strong>George Orwellin<\/strong>&nbsp;kuvaaman uuskielen. Orwellin kuvitteleman uuskielen tarkoituksena on tehd\u00e4 kriittisest\u00e4 yhteiskuntakeskustelusta mahdotonta muuttamalla kielen vakiintuneet merkitykset.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Lain s\u00e4\u00e4t\u00e4minen tarkoitti Suomen oikeusvaltion heikent\u00e4mist\u00e4, mutta ulkoministerille se edusti oikeusvaltion vahvistamista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtosen toteamus h\u00e4tk\u00e4hdytti varsinkin siksi, ett\u00e4 orwellilainen uuskieli on normaalisti niin kaukana suomalaisesta poliittisesta retoriikasta. Meill\u00e4 k\u00e4sitteiden merkitykset ovat edelleen pitk\u00e4lti jaettuja. Mutta eniten h\u00e4tk\u00e4hdytti se, ett\u00e4 lausunto oli niin rajussa ristiriidassa todellisuuden kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli 18:aa oikeustieteilij\u00e4\u00e4<\/strong>, jotka olivat harvinaisen&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000010492244.html\">yksimielisi\u00e4<\/a>&nbsp;siit\u00e4, ett\u00e4 hallituksen esitys oli r\u00e4ike\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa Suomea sitovien oikeudellisten velvoitteiden kanssa. Lain s\u00e4\u00e4t\u00e4minen tarkoitti Suomen oikeusvaltion&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.aamulehti.fi\/kotimaa\/art-2000010561683.html\">heikent\u00e4mist\u00e4<\/a>, mutta Valtoselle se edusti oikeusvaltion vahvistamista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisin sanoen: ollakseen jatkossakin luotettava oikeusvaltio Suomen piti s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 laki, joka rikkoo poikkeuksellisella tavalla Suomen valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudellista perinnett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Politiikkaan kuuluu toki retorinen kikkailu.<\/strong>&nbsp;Sen avulla poliitikot pyrkiv\u00e4t esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4ns\u00e4 intressit mahdollisimman my\u00f6nteisess\u00e4 valossa ja hakemaan niille laajaa oikeutusta. Mutta k\u00e4\u00e4nnytyslain ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa oli merkkej\u00e4 jaettujen merkitysten syvemm\u00e4st\u00e4 jakautumisesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>K\u00e4sitteet kaapataan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n omia tavoitteita, ja n\u00e4ill\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 irvaillaan demokratian ihanteille.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kanadalainen kirjailija Naomi Klein kirjoittaa<\/strong>&nbsp;uusimmassa teoksessaan&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/taide\/art-2000010422126.html\"><em>Kaksoisolento<\/em><\/a>&nbsp;siit\u00e4, miten yhteiskunnallisen keskustelun k\u00e4sitteist\u00e4 tulee yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4 ja karnevalisoituja. K\u00e4sitteet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tavoita yhteisi\u00e4 merkityksi\u00e4. Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota kuvaavat k\u00e4sitteet kaapataan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n omia poliittisia tavoitteita. Samaan aikaan n\u00e4ill\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 irvaillaan liberaalin demokratian ihanteille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Klein kirjoittaa kirjassaan \u201dpeilimaailmasta\u201d, jossa yhteisesti jaetut merkityksemme muuttuvat irvikuvikseen. Nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useampi edustukselliseen demokratiaan pettynyt hakeutuu tai eksyy peilimaailmaan. Siell\u00e4 k\u00e4sitteet kuulostavat tutuilta, mutta niiden merkitykset ovat vieraita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Esimerkiksi ihmisoikeudet on varattu<\/strong>&nbsp;vain osalle ihmisist\u00e4, demokratia on enemmist\u00f6n valtaa ilman v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksia, ja oikeusvaltio on turvallisuusvaltio, jossa oikeus on alisteinen kansalliselle turvallisuudelle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valmistelen juuri tiedekirjaa ironian k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. Ironiakin mahdollistaa pelaamisen k\u00e4sitteiden eri merkityksill\u00e4. Poliitikko voi esimerkiksi samaan aikaan sek\u00e4 puolustaa ett\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 oikeusvaltiota.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Temppu onnistuu puhuttelemalla eri yleis\u00f6j\u00e4 samanaikaisesti. Yksi yleis\u00f6 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 poliitikon puheen ironisesti, toinen kirjaimellisesti. Jos viesti ei mene halutulla tavalla l\u00e4pi tai torjutaan, sen voi aina kuitata ironiaksi tai huumoriksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Jos poliittisessa keskustelussa jokaisella on omat merkityksens\u00e4 avaink\u00e4sitteille, keskusteleva demokratia ei ole en\u00e4\u00e4 mahdollista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Toimiva vuorovaikutus ihmisten v\u00e4lill\u00e4 perustuu<\/strong>&nbsp;jaettuihin merkityksiin. Ne voivat alkaa h\u00e4m\u00e4rty\u00e4 sosiaalisessa tai poliittisessa murroksessa. Jos poliittisessa keskustelussa jokaisella ryhm\u00e4ll\u00e4 on omat merkityksens\u00e4 avaink\u00e4sitteille, keskusteleva demokratia ei ole en\u00e4\u00e4 mahdollista. Silloin vet\u00e4ydymme omiin kielellisiin yhteis\u00f6ihimme \u2013 omiin kupliimme \u2013 eik\u00e4 demokratiaan kuuluva poliittinen yhteisty\u00f6 eri ryhmien v\u00e4lill\u00e4 onnistu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>K\u00e4\u00e4nnytyslain k\u00e4sittely antoi k\u00e4sitteiden h\u00e4m\u00e4rtymisest\u00e4<\/strong>&nbsp;hyyt\u00e4v\u00e4n esimerkin. Ven\u00e4j\u00e4 sai toimillaan suomalaiset poliitikot rikkomaan omaa valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudellista perinnett\u00e4mme, joka on Suomen oikeusvaltion selk\u00e4ranka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Prosessi my\u00f6s osoitti, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on puolustaa yhteisesti jaettua politiikan kielt\u00e4mme. Ven\u00e4j\u00e4 on jo pitk\u00e4\u00e4n irvaillut Euroopalle imitoimalla liberaalin demokratian kielt\u00e4 ja pyrkinyt sumentamaan sen merkityksi\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan suojautuminen vaatii meilt\u00e4 politiikan kielemme vaalimista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Totuuden puhuminen on osa uskottavaa puolustusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Johanna Vuorelma<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sis\u00e4llys Johdannoksi 1 Ajatuksiani ahdistuksesta. 1 Petteri Paasion lisensiaatintutkimus (2014) 3 Johanna Vuorelman kolumni: Politiikan kieli matkaa kohti tilaa, jossa demokratia on uhattuna | Kolumnit | Yle. 6 Johdannoksi Kes\u00e4n &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-668","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/668","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=668"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/668\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":672,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/668\/revisions\/672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=668"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=668"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=668"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}