{"id":656,"date":"2023-12-26T20:15:46","date_gmt":"2023-12-26T18:15:46","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=656"},"modified":"2023-12-26T20:18:48","modified_gmt":"2023-12-26T18:18:48","slug":"henkilokohtaisesti-kannustava-arkivalmennus-vaikeuksiin-ajautuneiden-nuorten-aikuistumisen-tukemisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/12\/26\/henkilokohtaisesti-kannustava-arkivalmennus-vaikeuksiin-ajautuneiden-nuorten-aikuistumisen-tukemisessa\/","title":{"rendered":"Henkil\u00f6kohtaisesti kannustava arkivalmennus vaikeuksiin ajautuneiden nuorten aikuistumisen tukemisessa."},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Oppaaksi poimintoja kirjallisuudesta viidelt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavaan olen poiminut valikoituja otteita viidelt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4. Olen ottanut mukaan merkityksellisiksi kokemiani otteita niit\u00e4 osin tiivist\u00e4en ja yhdist\u00e4en. Niist\u00e4 saattaa muodostua kokonaisuus, joka voisi ohjata arkivalmennusta toivottuun suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Christer Gr\u00f6nroos (1987) <strong><em>Hyv\u00e4\u00e4n palveluun. Palvelun kehitt\u00e4minen julkishallinnossa.<\/em><\/strong> Valtionhallinnon kehitt\u00e4miskeskus, Suomen Kaupunkiliitto ja Suomen Kunnallisliitto. Valtion Painatuskeskus. Helsinki. <strong><em>Palvelut ja asiakassuhteet markkinoinnin polttopisteess\u00e4<\/em><\/strong>. Kauppakaari. Helsinki 2001. <strong><em>Palvelujen johtaminen ja markkinointi.<\/em><\/strong>WSOY Pro. Helsinki 2010.<\/li>\n\n\n\n<li>Tom Arnkil (1991) <strong><em>Peilej\u00e4: Hypoteeseja sosiaality\u00f6n ristiriidoista ja kehitysvy\u00f6hykkeest\u00e4.<\/em><\/strong> Sosiaali- ja terveyshallituksen tutkimuksia 5. Helsinki 1991. <strong><em>Sosiaaliset verkostot psykososiaalisessa ty\u00f6ss\u00e4.<\/em><\/strong> Yhteiskuntapolitiikka 2001;66\/2:97\u2013110.<\/li>\n\n\n\n<li>Virpi-Liisa Kykyri (1995) <strong><em>Polku-projekti: Keski-Pohjanmaan lasten ja nuorten palveluiden kehitt\u00e4minen.<\/em><\/strong>&nbsp; Chydenius -instituutti. <a href=\"https:\/\/eur04.safelinks.protection.outlook.com\/?url=https%3A%2F%2Fjyx.jyu.fi%2Fhandle%2F123456789%2F82439&amp;data=05%7C02%7Cmatti.rimpela%40tuni.fi%7C134b324395f3491ca56f08dc0458ffdc%7Cfa6944afcc7c4cd89154c01132798910%7C0%7C0%7C638390027509941491%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=xaDz%2BXSj%2BOtUoycoqJEGRuBfhGsry4VAobhtmt48P2g%3D&amp;reserved=0\">https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/82439<\/a>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/li>\n\n\n\n<li>Kai Alhanen (2014) <strong><em>Vaarantunut suojeluvalta. Tutkimus lastensuojeluj\u00e4rjestelm\u00e4n uhkatekij\u00f6ist\u00e4.<\/em><\/strong> THL Raportteja 24. Helsinki.<\/li>\n\n\n\n<li>Risto Puutio ja Virpi-Liisa Kykyri (2015) <strong><em>Konsultointi keskusteluna: vuorovaikutuksen vivahteita ja tilanneherkk\u00e4\u00e4 tasapainoilua.<\/em><\/strong> Metanoia Instituutti.&nbsp; <a href=\"https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/48850\">JYX &#8211; Konsultointi keskusteluna : vuorovaikutuksen vivahteita ja tilanneherkk\u00e4\u00e4 tasapainoilua (jyu.fi)<\/a><\/li>\n\n\n\n<li>Matti Rimpel\u00e4. <strong><em>Asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle 10.11.2023, Hallituksen esitys (HE 56\/2023 vp) eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta: Lastensuojelun j\u00e4lkihuolto<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Sis\u00e4llys<\/h2>\n\n\n\n<p><a href=\"#_Toc154513398\">Hyv\u00e4\u00e4n palveluun. Palvelun kehitt\u00e4minen julkishallinnossa (1987).  Palvelut ja asiakassuhteet markkinoinnin polttopisteess\u00e4 (2001). Palvelujen johtaminen ja markkinointi (2010) <\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_Toc154513399\">Hyv\u00e4n aikuistumisen tuen periaatteita kauppatieteist\u00e4 johdettuna. <\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_Toc154513400\">Peilej\u00e4: Hypoteeseja sosiaality\u00f6n ristiriidoista ja kehitysvy\u00f6hykkeest\u00e4 (1991). Sosiaaliset verkostot psykososiaalisessa ty\u00f6ss\u00e4 (2001) <\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_Toc154513401\">Polku-projekti: Keski-Pohjanmaan lasten ja nuorten palveluiden kehitt\u00e4minen (1995) <\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_Toc154513407\">Vaarantunut suojeluvalta. Tutkimus lastensuojeluj\u00e4rjestelm\u00e4n uhkatekij\u00f6ist\u00e4 (2014)<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_Toc154513408\">Konsultointi keskusteluna: vuorovaikutuksen vivahteita ja tilanneherkk\u00e4\u00e4 tasapainoilua (2015) 10<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_Toc154513409\">Asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle 10.11.2023, Hallituksen esitys (HE 56\/2023 vp) eduskunnalle laiksi\u00a0 lastensuojelulain muuttamisesta: Lastensuojelun j\u00e4lkihuolto. <\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><a id=\"_Toc154513398\">Hyv\u00e4\u00e4n palveluun. Palvelun kehitt\u00e4minen julkishallinnossa (1987). Palvelut ja asiakassuhteet markkinoinnin polttopisteess\u00e4 (2001). Palvelujen johtaminen ja markkinointi (2010)<\/a><\/h2>\n\n\n\n<p>Palveluilla on tiettyj\u00e4 yhteisi\u00e4 perusominaisuuksia, jotka vaikuttavat siihen, miten asiakas kokee palvelun ja my\u00f6s siihen, miten palvelut on tuotettava, jos niit\u00e4 halutaan kehitt\u00e4\u00e4 palveluperiaatteen mukaisesti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Palvelut ovat aineettomia.<\/li>\n\n\n\n<li>Palvelut ovat prosesseja\/toimintasarjoja.<\/li>\n\n\n\n<li>Palvelut tuotetaan ja kulutetaan tai koetaan samanaikaisesti.<\/li>\n\n\n\n<li>Asiakas palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 osallistuu itse my\u00f6s palvelutapahtumaan, h\u00e4n ei ole vain kuluttaja, vaan my\u00f6s tuotantoresurssi.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Asiakkaat etsiv\u00e4t ratkaisuja, joita k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n he saavat arvoa jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tai p\u00e4ivitt\u00e4isiin toimintoihinsa. N\u00e4it\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 toimintoja, joihin asiakkaat hakevat ulkopuolista tukea esimerkiksi joltain palvelun toimittajalta, voi nimitt\u00e4\u00e4&nbsp;<em>asiakkaiden&nbsp;arvontuottamisprosesseiksi.<\/em> Toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille palveluprosesseja, jotka tukevat heid\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 toimintojaan ja prosessejaan arvoa luovalla tavalla. Ilmaus \u201dtukevat\u2026 arvoa luovalla tavalla\u201d tarkoittaa, ett\u00e4 tarjotun palvelun tulisi vaikuttaa asiakkaan toimintoihin ja prosesseihin niin, ett\u00e4 asiakkaalle muodostuu arvoa eli ett\u00e4 h\u00e4n on palvelun saatuaan paremmassa asemassa kuin oli ennen palvelun tuottamista ja k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakkaat eiv\u00e4t etsi palveluja&nbsp;<em>sin\u00e4ns\u00e4<\/em>. He etsiv\u00e4t ratkaisuja, jotka palvelevat&nbsp;heid\u00e4n omia arvonluontiprosessejaan. Johtamisen keskeisen\u00e4 vaatimuksensa on, ett\u00e4 strategiseksi l\u00e4hestymistavaksi valitaan palvelun\u00e4k\u00f6kulma (\u2019palvelulogiikka\u2019 erotuksena \u2019tavaralogiikasta\u2019) ja ett\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, kuinka yrityst\u00e4 tulee johtaa, jotta se pystyy kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisen palvelutarjooman. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan&nbsp;<em>palvelujohtamiseksi<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Palvelu- ja asiakaskeskeisen toiminta-ajatukseen tarvitaan seuraavat tiedot:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>mit\u00e4 asiakkaan p\u00e4ivitt\u00e4isten toimintojen prosesseja se pyrkii tukemaan;<\/li>\n\n\n\n<li>miten t\u00e4m\u00e4n tuen on tarkoitus auttaa asiakkaan arvonluontia ja arvonmuodostusta asiakkaan p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 toiminnoissa; ja<\/li>\n\n\n\n<li>mill\u00e4 resursseilla, prosesseilla ja vuorovaikutustavoilla asiakkaan prosesseja tulisi tukea.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Palveluajatuksen olisi oltava mahdollisimman konkreettinen, jotta jokainen voi sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.: mit\u00e4 aiotaan tehd\u00e4 tietylle asiakassegmentille, kuinka se tehd\u00e4\u00e4n ja mink\u00e4laisilla resursseilla. Jos ei ole sovittu mist\u00e4\u00e4n palveluajatuksesta, ep\u00e4johdonmukaisuuden vaara on ilmeinen. Ty\u00f6njohtotaso ei tied\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi saavuttaa ja mitk\u00e4 asiat ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4. Sama koskee muutakin henkil\u00f6kuntaa. T\u00e4ll\u00f6in organisaatio koostuu useista alaorganisaatioista, jotka toimivat kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisesti. Mit\u00e4p\u00e4 siit\u00e4 muuta seuraa kuin sekaannusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos palvelujen kehitt\u00e4minen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n strategisena muutosprosessina, toisin sanoen palveluperiaatetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ohjenuorana kehitett\u00e4ess\u00e4 organisaation toimintaa, tulee koko organisaation suuntautua hyv\u00e4n palvelun tuottamiseen. Jos palvelun kehitt\u00e4misell\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vain asiakaspalvelua, saadaan tehokkuuden sijasta l\u00e4hinn\u00e4 lis\u00e4kustannuksia. Palvelun parantaminen merkitsee henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6edellytysten kehitt\u00e4mist\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4n on voitava itse osallistua palvelujen kehitt\u00e4miseen. Palveluperiaatteen soveltaminen koituu kaikkien osapuolten eduksi. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saavat parempia palveluja, henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6skentelyedellytykset ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 paranevat sek\u00e4 organisaation toiminta tehostuu.<\/p>\n\n\n\n<p>Pitk\u00e4aikaiset asiakassuhteet ovat palveluorganisaation toiminnan kulmakivi. Asiakassuhteet muodostuvat yksitt\u00e4isist\u00e4 palvelutapahtumista. Kiintymys palveluorganisaatioon syntyy, kun asiakkaat kokevat palvelutapahtumat my\u00f6nteisiksi. Palveluorganisaatiot suhtautuvat asiakkaiden palautteisiin ja palveluvirheisiin usein v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Yksitt\u00e4isten asiakkaiden ilmaisemia palautteita tarkastellaan spontaaneina, yksitt\u00e4isin\u00e4 ja tilannesidonnaisina h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6in\u00e4. Asiakaspalautteen k\u00e4sittelyss\u00e4 tulisi kuitenkin pyrki\u00e4 jatkuvaan analyyttiseen, systemaattiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen toimintaan. T\u00e4ll\u00e4 tavalla asiakaspalautteella olisi organisaation toiminnan ohjauksessa strategista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Palveluntarjoajan asiakaskeskeisyys joutuu tulikokeeseen, kun palvelussa on tapahtunut virheit\u00e4. Palvelun virheest\u00e4 seuraa tosiasiallisia ongelmia ja emotionaalisia ongelmia. Organisaation on kyett\u00e4v\u00e4 hoitamaan molempia. Palvelun normalisointi on prosessi, jossa havaitaan palveluissa tapahtuneita virheit\u00e4, ratkaistaan asiakkaiden ongelmia, luokitellaan niiden perimm\u00e4isi\u00e4 syit\u00e4 ja tuotetaan tietoja, jotka voidaan kytke\u00e4 muihin suoritusmittareihin palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n arvioimiseksi ja kohentamiseksi. Organisaation vastuulla on havaita palvelussa esiintyvi\u00e4 puutteita, virheit\u00e4 tai muita laatuongelmia. Asiakkaiden tulisi joutua ilmoittamaan ongelmista tai tekem\u00e4\u00e4n reklamaatio vain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 organisaatiossa ei sit\u00e4 ole havaittu. Reklamaation tekeminen tulisi tehd\u00e4 mahdollisimman helpoksi. Jokainen puute tai virhe tulisi korjata mahdollisuuksien mukaan heti. Koska asiakkaat osallistuvat palveluprosessiin tuottajina, heid\u00e4t on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 laatua tuottavaksi resurssiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Palvelujohtamisella tarkoitetaan, ett\u00e4 organisaatiossa ollaan selvill\u00e4 siit\u00e4, miten palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kokevat palvelujen laadun ja miten organisaation pit\u00e4\u00e4 toimia tuottaakseen asiakkaiden laatuvaatimuksia vastaavia palveluja. Laadusta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asiakas. Asiakkaan kokemus palvelun laadusta perustuu kahteen seikkaan, siihen, mit\u00e4 h\u00e4n saa ja siihen, miten h\u00e4n kokee sen prosessin, jonka tuloksena h\u00e4n saa jotakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Palvelun kokonaislaatu koostuu seuraavista osatekij\u00f6ist\u00e4: tekninen laatu (mit\u00e4 asiakas saa), toiminnallinen laatu (miten prosessi koetaan), ja organisaatiokuva (imago). Organisaatiokuva toimii suodattimena, jonka l\u00e4pi asiakas tarkastelee laatua. Laatuun vaikuttaa koko organisaation toiminta.<\/p>\n\n\n\n<p>Palvelutuotannon systeemimalli liitt\u00e4\u00e4 yhteen asiakkaat, ty\u00f6ntekij\u00e4t ja toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4t. Yksitt\u00e4isill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 ei saavuteta tulosta, elleiv\u00e4t ne sovi yhteen organisaatiokulttuurin kanssa. Heikko organisaatiokulttuuri tuottaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudessa ep\u00e4varmuutta siit\u00e4, miten tilanteissa reagoidaan. T\u00e4st\u00e4 seuraa usein joustamatonta k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Organisaation kehitt\u00e4minen palveluperiaatteen mukaan vaatii voimakasta organisaatiokulttuuria, jossa koko henkil\u00f6st\u00f6 johdosta alkaen on kiinnostunut hyv\u00e4st\u00e4 palvelusta ja haluaa ty\u00f6skennell\u00e4 asiakkaiden parhaaksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a id=\"_Toc154513399\">Hyv\u00e4n aikuistumisen tuen periaatteita kauppatieteist\u00e4 johdettuna<\/a><\/h2>\n\n\n\n<p>Kauppatieteiden varhaisista tulkinnoista tiivistettyj\u00e4 hyv\u00e4n palvelujen periaatteita voidaan pienill\u00e4 sanoitusmuutoksilla soveltaa nuorten aikuistumisen tuen kehitt\u00e4miseen:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Nuoret ja heid\u00e4n l\u00e4heisens\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n palvelutuotannon resursseiksi.<\/li>\n\n\n\n<li>Palvelun laatu on sit\u00e4, mit\u00e4 nuoret ja heid\u00e4n l\u00e4heisens\u00e4 saavat ja kokevat.<\/li>\n\n\n\n<li>Laatu luodaan p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 toiminnassa, nuorten, heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 ja ammattihenkil\u00f6iden v\u00e4lisiss\u00e4 \u2019totuuden hetkiss\u00e4\u2019.<\/li>\n\n\n\n<li>Vastuu laadusta ja sen puutteiden korjaamisesta on ensisijaisesti nuorten palvelujen tuottajaorganisaatiolla johdosta jokaiseen perustason ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n.<\/li>\n\n\n\n<li>Palveluvirheiden tunnistaminen ja tulkinta ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n oppimismahdollisuudeksi.<\/li>\n\n\n\n<li>Palveluvirheit\u00e4 tunnistamalla ja analysoimalla saadaan arvokasta tietoa nuorten palvelujen arviointiin ja kohentamiseen.<\/li>\n\n\n\n<li>Nuorten palvelujen tuottajalla on oltava palvelujen normalisointij\u00e4rjestelm\u00e4, jolla se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palvelujen puutteista, laatuongelmista tai muista virheist\u00e4 kertyv\u00e4\u00e4 tietoa.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a id=\"_Toc154513400\">Peilej\u00e4: Hypoteeseja sosiaality\u00f6n ristiriidoista ja kehitysvy\u00f6hykkeest\u00e4 (1991). Sosiaaliset verkostot psykososiaalisessa ty\u00f6ss\u00e4 (2001)<\/a><\/h2>\n\n\n\n<p>Mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa tutkittiin 1980-luvulla ammattihenkil\u00f6iden ja potilaiden\/asiakkaiden vuorovaikutusta. Psykiatrista sairaanhoitoa uudistettaessa huomio kohdistui perhetapaamisten (hoitokokousten) kieleen.&nbsp; Otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rajasysteemi \u2013k\u00e4sitteen kuvatessaan potilaiden arjen j\u00e4rjestelm\u00e4n ja viranomaisj\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4liin muodostuvaa uutta j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaality\u00f6t\u00e4 analysoitaessa huomattiin, ett\u00e4 erikoistunut j\u00e4rjestelm\u00e4 tulkitsi asiakkaiden arjen kokonaisuuden usein moniongelmaisuudeksi. Moniongelmaisuuden ymp\u00e4rille muodostui monen auttajan ongelmaorientoituneita viranomaisverkostoja. Kansalaisten oli hiukankin laaja-alaisempiin pulmiin haettava palvelut useammasta toimipisteest\u00e4 ja monilta professioista kooten. Saadakseen tukea asiakkaan oli osoitettava riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 avuttomuutta, mutta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen pakkokeinot h\u00e4nen oli samalla osoitettava riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyvykkyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ongelmanratkaisu n\u00e4htiin jonain, jonka asiantuntija tekee yksil\u00f6lle tai muulle kohteelle. Yhteiskunnallisesti tuetun yksil\u00f6llistymisen ja ammatillisen erikoistumisen rinnakkainen kehitys tuotti asiakas\u2013ammattilainen dyadin, jonka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla sangen kaikkivoipainen. Ihmiset joutuivat hakemaan arkeensa voimavaroja j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, joka oli erikoistunut vajavuuksien etsint\u00e4\u00e4n ja eliminoimiseen. m\u00e4in muodostuu \u2019moniasiakkuutta\u2019 ja \u2019monen auttajan\u2019 j\u00e4rjestelmi\u00e4, joiden vajavuusperiaatteella toimiva ty\u00f6skentely tuotti uusia ongelmia. Laajeneva professiosysteemi voi jopa \u201dtyhjent\u00e4\u00e4\u201d kansalaisyhteiskuntaa sen voimavaroista siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sosiaalista tukea ja kontrollia kansalaisyhteiskunnalta asiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p>Termi \u201dmoniongelmaisuus\u201d, joka ilmaantui ammatilliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 70-luvulla, ei ilmaise diagnostisesti mit\u00e4\u00e4n, mutta kertoo kyll\u00e4, ett\u00e4 useampikin ammattilainen on h\u00e4mmennyksiss\u00e4. Tilanne muuttui ymm\u00e4rrett\u00e4viksi, kun otettiin huomioon asiakkaiden sosiaaliset verkostot ja viranomaisverkostot ja niiden kohtaamisessa muodostuvia uusia vuorovaikutusj\u00e4rjestelmi\u00e4. (Kuvio 1). Asiakas ja h\u00e4nen l\u00e4heisverkostonsa tuovat niihin omat kokemuksensa, tulkintansa ja huolensa. Ammattihenkil\u00f6t puolestaan tuovat oman palvelukokonaisuutensa ja professionsa toimintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja tulkinnat. Molemmat osapuolet vaikuttavat toistensa ymm\u00e4rrykseen ja toimintatapaan. Verkostoty\u00f6h\u00f6n sis\u00e4ltyi yht\u00e4aikaisesti sek\u00e4 asiakas-\/ potilassuhde ett\u00e4 kummankin yhteydet rajojen yli. Siin\u00e4 ollaan kiinnostuneita moni\u00e4\u00e4nisist\u00e4 kytkenn\u00f6ist\u00e4: ammattilaisverkoston ja \u201dluomuverkoston\u201d kohtaamisista ja niiss\u00e4 syntyvist\u00e4 dialogeista, joilla on yhteisi\u00e4 sukujuuria muun muassa perheterapiaopeissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalisten verkostojen ytimess\u00e4 ovat subjektille merkitykselliset vuorovaikutussuhteet. K\u00e4\u00e4ntyminen sosiaalisten verkostojen voimavarojen puoleen ei edellyt\u00e4 romantisoivia kuvia toimivista yhteis\u00f6ist\u00e4. Yhteis\u00f6llisyyden elvytysyritysten sijasta olisi huomio kohdistettava toimijoille merkityksellisiin suhteisiin, Perheen ja suvun j\u00e4senet sek\u00e4 mahdollisesti yst\u00e4v\u00e4t, naapurit, jne. tulevat kuvaan suhteellisesti merkityksellisen verkoston toimijoina. Kiinnostava kysymys on, keill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4 ja mill\u00e4 vuorovaikutussuhteilla on erityinen paikka \u2019yksil\u00f6llisten toimijoiden subjektiivisilla kartoilla\u2019.<\/p>\n\n\n\n\n\n<p><strong>Kuvio 1. Sosiaality\u00f6n suhde asiakkaiden arkeen Arnkil\u2019in (1991) mukaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen tavoite on dialogin synnytt\u00e4minen eri ihmisten v\u00e4lille. Turvallisin kohtaamispaikka on koti. Ihmisi\u00e4 voidaan auttaa ilman ett\u00e4 ensin tunnistetaan ennalta ammatillisesti m\u00e4\u00e4ritelty ongelma. Otetaan mukaan kaikki asiakkaalle l\u00e4heiset henkil\u00f6t. Pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakkaan ja l\u00e4heistens\u00e4 voimavaroja kuuntelemalla heit\u00e4 tarkkaan. Varmistetaan psykologinen jatkuvuus koko prosessin ajan. Asiakkaille on t\u00e4rkeint\u00e4 h\u00e4nen, ett\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t, ketk\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat sitoutuneita heid\u00e4n asiaansa. Asiakkaille ei ole olemassa ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4, vaan yksitt\u00e4iset ihmiset, jotka he voivat kokea olevan olemassa heit\u00e4 varten ja joiden kasvot ja sanat mieless\u00e4\u00e4n he voivat paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakas-\/potilassuhteen sis\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4n ei ole mahdollista n\u00e4hd\u00e4 niit\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 sosiaalisia voimavaroja, joita tarjoutuu, kun asetelma avataan yksil\u00f6kontekstista verkoston eri osapuolten kohtaamisiin. Sosiaalisten verkostojen mukana auttamisty\u00f6h\u00f6n tulee moni\u00e4\u00e4nisyys ja siin\u00e4 el\u00e4minen on dialogin synnytt\u00e4mist\u00e4. Auttamisen perusta rakentuu asiakkaan, perheenj\u00e4senten ja verkoston huolellisesta kuuntelemisesta. Asiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4 saa muistutuksen siit\u00e4, ett\u00e4 auttamisessa toimitaan kokonaisvaltaisessa \u201del\u00e4mismaailmassa\u201d, ei niiss\u00e4 erikoistuneissa fragmenteissa, joiden kautta arki n\u00e4ytt\u00e4ytyy \u201dsysteemimaailmalle\u201d<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><a id=\"_Toc154513401\">Polku-projekti: Keski-Pohjanmaan lasten ja nuorten palveluiden kehitt\u00e4minen (1995)<\/a>\u00a0\u00a0\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a id=\"_Toc154513402\">Tiivistelm\u00e4<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Polku-projekti &#8211; Keski-Pohjanmaan lasten ja nuorten palveluiden kehitt\u00e4mishanke &#8211; toteutettiin vuosina 1993\u20131994. Tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 alueen lasten ja nuorten palveluita toimivammiksi ottaen huomioon asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman ja tehostamalla eri alojen ammattilaisten yhteisty\u00f6t\u00e4. Projekti koostui moniammatillisesta kehitt\u00e4miskoulutusohjelmasta sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4st\u00e4 seurantatutkimuksesta, jonka loppuraportti t\u00e4m\u00e4 kirja on.<\/p>\n\n\n\n<p>Polku-projektin koulutusohjelmaan osallistui 31 lasten ja nuorten palveluiden ammattilaista eri hallinnon aloilta, ymp\u00e4ri Keski-Pohjanmaata. Koulutus koostui 12 l\u00e4hikoulutusp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 niiden v\u00e4lill\u00e4 toteutetusta pienryhm\u00e4ty\u00f6skentelyst\u00e4 ja sen ohjauksesta. Koulutuksessa korostuivat yhteistoiminnallisen oppimisen ja itseohjautuvuuden periaatteet ja siin\u00e4 hy\u00f6dynnettiin oman ty\u00f6n tutkivan kehitt\u00e4misen menetelmi\u00e4. <strong><em>Sis\u00e4ll\u00f6llisesti ohjelmassa painottuivat <u>asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman ja voimavarojen huomioon <\/u>ottaminen sek\u00e4 <u>yhteisty\u00f6<\/u> ja <u>verkostoituva ty\u00f6tapa<\/u><\/em><\/strong>. Erityisestipainotettiin <strong><em><u>kokemuksellista oppimista<\/u><\/em><\/strong> ja reflektiota yksil\u00f6llisen\u00e4 ja ryhm\u00e4prosessina<\/p>\n\n\n\n<p>Polku-projektin viitekehys painottui asiantuntijuuden kehitt\u00e4misen, asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman, yhteisty\u00f6n ja verkostojen kehitt\u00e4misen kysymyksiin: Miten kehitet\u00e4\u00e4n asiantuntijuutta siten, ett\u00e4 oman ammattialan ylitt\u00e4v\u00e4 tarkastelu yhdistet\u00e4\u00e4n asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmaan. Millaista ymm\u00e4rryst\u00e4 syntyy, kun projektissa tarkastellaan asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmaa ja yhteisty\u00f6t\u00e4 oman ty\u00f6n kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta? Miten ty\u00f6ntekij\u00f6iden omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n koskevat k\u00e4sitykset kehittyv\u00e4t projektin aikana?<\/p>\n\n\n\n<p>Ryhmien omien kehitt\u00e4mishankkeiden tuloksista osa oli hyvin konkreetteja ja osa idea- ja oivallustasoisia. Osanottajien ammatillinen ajattelu muuttui. Omaa ty\u00f6t\u00e4 koskevat k\u00e4sitykset laajenivat projektin aikana ja asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulma yhdistyi tapaan ajatella omaa ty\u00f6t\u00e4 verkostomaisesti. Yhteisty\u00f6t\u00e4 opittiin tarkastelemaan asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman kautta, mik\u00e4 aiheutti seurauksia my\u00f6s ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Tuloksena ovat my\u00f6s rikkaat ja rehelliset kuvaukset asiakasty\u00f6n ja yhteisty\u00f6n vaikeuksista sek\u00e4 ajatuksista niiden kehitt\u00e4miseksi. Polku-projektin tyyppinen koulutusmalli n\u00e4ytt\u00e4isi soveltuvan moniammatillisen meta-asiantuntijuuden kehitt\u00e4miseen ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n koskevien k\u00e4sitysten muuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513403\">Johdatusta polulle<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4mme, erikoistunut ja sektoroitunut, jokaiseen pulmaan erikoisluukkua tarjoava, oli kriisiytynyt valtakunnallisesti ja paikallisesti. Vaikka palveluissa oli hyvi\u00e4 ja laadukkaita piirteit\u00e4, niin silti ongelmat alkoivat k\u00e4rjisty\u00e4. Kaikki sujui hyvin, jos asiakas tarvitsi yht\u00e4 palvelua kerrallaan ja tiesi itse, mille luukulle hakeutua. Mutta jos asiakas ei tiennyt oikeaa osoitetta, tai jos h\u00e4n tarvitsi useampaa palvelua yht\u00e4 aikaa, tai jos h\u00e4n ei mielest\u00e4\u00e4n saanut sellaista palvelua kuin olisi tarvinnut, niin alkoi tulla pulmia. Palvelukokonaisuus, jossa jokaiselle erityisongelmalle on oma lokeronsa, ei pit\u00e4nytk\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n keinoja, joilla asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ntilanteen kokonaisuus voitaisiin joustavasti ottaa huomioon. Eik\u00e4 palvelukokonaisuudella ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4lineit\u00e4, joilla voisi pit\u00e4\u00e4 siin\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t jotakuinkin tietoisena siit\u00e4, mit\u00e4 muita palveluita on tarjolla, ja keit\u00e4 muita viranomaisia oman asiakkaan asioissa on mukana. Tuli pettymyksi\u00e4 asiakkaille ja paineita ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Ja tulipa viel\u00e4 talouslama, jolloin huomattiin, ett\u00e4 edell\u00e4 kuvattu palvelukokonaisuus tuli kalliiksi ja tehottomaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 tapahtuu muualla kuin omassa toimipisteess\u00e4, asiakkaan el\u00e4m\u00e4nkokonaisuudessa ja h\u00e4nen muissa asiakkuuksissaan? Mit\u00e4 oikein tehd\u00e4\u00e4n sosiaalitoimistossa, koulussa, p\u00e4iv\u00e4kodissa, nuorisotoimessa? Tied\u00e4nk\u00f6, vai luulenko vain tiet\u00e4v\u00e4ni? Ja puhummeko me kaikki tavallaan omaa kielt\u00e4mme: perhe ja lapsi omaansa, min\u00e4 omaa psykologian ja lastenpsykiatrian kielt\u00e4ni, opettaja koulun kielt\u00e4, muut viranomaiset omaansa? Ei ehk\u00e4 olekaan ihme, ett\u00e4 ymm\u00e4rrys on joskus kadoksissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Palvelukokonaisuus voisi olla my\u00f6s toisenlainen. Voitaisiin hahmotella er\u00e4\u00e4nlainen ideaalimalli. Hyvin toimiva palvelussa ottaisimme huomioon lasten, nuorten sek\u00e4 heid\u00e4n perheidens\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulman, kunnioittaisimme heid\u00e4n voimavarojaan sek\u00e4 pyrkisimme joustavuuteen ja sujuvuuteen. Kykenisi tarkoituksenmukaiseen ty\u00f6njakoon ja huolehtimaan siit\u00e4, ett\u00e4 vaikeimmassa asemassa olevien asiakkaiden ongelmiin paneudutaan erityisell\u00e4 huolella. T\u00e4llaisen tarvitaan yhteistoimintaa, sovitetaan yhteen ehk\u00e4isev\u00e4n ja korjaavan ty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmat ja pyrit\u00e4\u00e4n verkostoitumiseen. Lis\u00e4ksi se edellytt\u00e4\u00e4 valmiutta yhteisen kielen etsimiseen ja opettelemiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakas on siis l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tietyss\u00e4 alamaissuhteessa palveluihin n\u00e4hden. H\u00e4n tulee asiantuntijan luokse t\u00e4m\u00e4n maaper\u00e4lle. Ammattilainen on omassa ty\u00f6huoneessaan tutussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, asiakas puolestaan oudossa virastomilj\u00f6\u00f6ss\u00e4. Ammattilainen tiet\u00e4\u00e4, miten tilanteessa k\u00e4ytt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 asiakkaalta odotetaan. H\u00e4nell\u00e4 on valta antaa tietonsa asiakkaalle ja auttaa h\u00e4nt\u00e4 tilanteessa, tai h\u00e4n voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tietonsa kertomatta. Asiakas taas on pitk\u00e4lti riippuvainen asiantuntijan tiedoista, vaikka h\u00e4nell\u00e4kin voi olla monenlaista kertynytt\u00e4 tietoa omien aikaisempien asiakkuuksiensa kautta. Asiakkaan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lille syntyv\u00e4ss\u00e4 suhteessa asiakas m\u00e4\u00e4rittyy kiinnostavuus tai ep\u00e4kiinnostavuus sen mukaan, onko ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ja osaamista asiakkaan auttamiseksi vai ei. Helposti k\u00e4y niin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4 huomaamatta mit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja toimivaa asiakkaassa ja h\u00e4nen l\u00e4hipiiriss\u00e4\u00e4n on, kaikista ongelmista huolimatta? Mit\u00e4 keinoja asiakkaalla itsell\u00e4\u00e4n on oman tilanteensa helpottamiseen, ja millaisella tuella h\u00e4n saisi n\u00e4it\u00e4 voimavaroja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Hyvinvointipalveluita on kritisoitu kiivaasti siit\u00e4, ett\u00e4 ne muuttavat asiakkaat oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 subjekteista ty\u00f6n kohteiksi, ovat objektivoivia. Asiakas subjektina on nostettu palveluiden tuottamisen normatiiviseksi ja ohjelmalliseksi tavoitteeksi, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemukset eiv\u00e4t aina ole olleet ihannekuvan mukaisia. Konkreetti asiakas, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4npiirins\u00e4, toiveensa ja tarpeensa, on j\u00e4\u00e4nyt et\u00e4iseksi. Asiakkaan tekeminen n\u00e4kyv\u00e4ksi ei toteudu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 asiakkaan subjektiivisuus tavoitteeksi. Tarvitaan jotakin, jonka avulla asiakkaan asemaa palveluissa voi j\u00e4sent\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ongelmia pahentaa, kun uskotaan niiden olevan rakenteellisia ja yksiselitteisi\u00e4, riippumattomia niille henkil\u00f6kohtaisesti annetuista merkityksist\u00e4. Jos siis ongelmia ja ep\u00e4onnistumisia nostetaan keskeisesti esille korostaen asiakkaan v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 vaikutusmahdollisuuksia ja ongelmien vaikeaa luonnetta, luodaan odotuksia siit\u00e4, ettei niit\u00e4 voida ratkaista. Onnistumista voidaan tukea ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaihtoehtojen n\u00e4kemist\u00e4. Tarvitaan aktiivisuutta ongelmanratkaisun mahdollisuuksien ja erilaisten vaihtoehtoisten suhtautumistapojen n\u00e4kemisess\u00e4, jopa leikkis\u00e4\u00e4 asennetta pulmallisiin ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 hankaloittaviin asioihin suhtautumisessa. Ratkaisukeskeiset terapiasuuntaukset ja muut voimavarasuuntautuneen ajattelun tkniikat tarjoavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellutuksia. Erilaisia tekniikoitakin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 arkity\u00f6ss\u00e4 voi orientoitua etsim\u00e4\u00e4n useammin voimavaroja kuin kyvytt\u00f6myytt\u00e4, enemm\u00e4n kompetenssia ja v\u00e4hemm\u00e4n 60 ep\u00e4onnistumisia. Voi useammin muistaa kysymyksen: &#8221;Mit\u00e4 tapahtuu silloin kun ongelmaa ei ole?&#8221; ja kysell\u00e4 harvemmin, millaista on silloin kun on oikein vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohdiksi otettiin asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulma ja h\u00e4nen omat voimavaransa. Menetelm\u00e4n\u00e4 oli oman ty\u00f6n tutkiminen: jokainen osanottaja tarkasteli ja arvioi kriittisesti omaa ty\u00f6t\u00e4ns\u00e4 ottaen asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman huomioon ja etsii ty\u00f6st\u00e4\u00e4n itselleen merkityksellisi\u00e4 kehitt\u00e4miskohteita. N\u00e4it\u00e4 ideoita kehitelt\u00e4isiin sek\u00e4 kokeiltaisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ryhmiss\u00e4, jotka osanottajat muodostaisivat keskuudestaan. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4 tulisi mahdolliseksi hahmottaa aikaisempaa selke\u00e4mmin oma ty\u00f6 osana palvelukokonaisuutta sek\u00e4 oppia tuntemaan toisten ammattilaisten ty\u00f6t\u00e4. Tavoitteena oli yhteisen kielen l\u00f6yt\u00e4minen erilaisesta koulutustaustasta ja ty\u00f6skentelyrealiteetista huolimatta.<\/p>\n\n\n\n<p>Polku-projektin seurantatutkimuksen tutkimusteht\u00e4v\u00e4t ovat seuraavat:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulma ja verkostoituva ty\u00f6tapa: Millaista tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 syntyy kun lasten ja nuorten palveluissa ty\u00f6skentelev\u00e4t eri alojen ammattilaiset tarkastelevat yhdess\u00e4 omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n asiakkaan ja viranomaisyhteisty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmista? a) asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman hy\u00f6dynt\u00e4minen? b) asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulma ja verkostoituva ty\u00f6tapa yhdess\u00e4?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten ty\u00f6ntekij\u00f6iden omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n koskevat k\u00e4sitykset kehittyv\u00e4t projektin aikana, kun tarkastellaan asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman huomioon ottamista ja verkostoituvaa ty\u00f6tapaa? Millaiset asiat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t keskeisilt\u00e4 muutoksen kannalta?<\/li>\n\n\n\n<li>Koulutusprosessin eteneminen ja kuvaus &#8211; mit\u00e4 Polku-projektin koulutuksessa tapahtui?<\/li>\n\n\n\n<li>Polku-projektin koulutusohjelman arviointi: Miten valittu koulutusohjelma onnistui<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513404\">Tuloksia<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Suurimpana haasteena oli kokonaisk\u00e4sityksen ongelmaa, punaisena lankana ajatus itsen\u00e4isten subjektien keskin\u00e4isen dialogin mahdollisuudesta. Jos jokin yhdist\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n oman asiantuntijuuden kehitt\u00e4mist\u00e4 ja asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmaa, niin se on juuri subjektisuuden ja dialogin mahdollisuus. Subjektisuus ja dialogisuus ovat limitt\u00e4isi\u00e4, sis\u00e4kk\u00e4isi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Ilman mahdollisuutta subjektisuuteen, oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja ty\u00f6ns\u00e4 asiantuntijuuteen, ei synny mahdollisuutta dialogiin, tai se syntyy jotenkin v\u00e4\u00e4ristyneen\u00e4. Ja toisaalta, pyrkimys dialogiin edesauttaa subjektisuuden l\u00f6ytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos asiakassuhteissa ja yhteisty\u00f6suhteissa pyrit\u00e4\u00e4n aitoon dialogiin, el\u00e4ytyv\u00e4\u00e4n keskusteluun, niin se vahvistaa osapuolten my\u00f6nteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 toisistaan ja siten my\u00f6s oman subjektisuuden kokemusta. Toisen osapuolen subjektisuuden kunnioittaminen ohjaa etsim\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksesta toimivia osia ja voimavaroja sek\u00e4 yhteisi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4. T\u00e4m\u00e4 puolestaan auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 ja toinen toistensa osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Se ei poista ongelmia, mutta siirt\u00e4\u00e4 tarkastelupistett\u00e4 toimiviin osiin. Ja edelleen se mahdollistaa yhteisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ty\u00f6skentelyn lopettamisesta tai muuttamisesta, mik\u00e4li asiakassuhteessa tai yhteisty\u00f6suhteessa ei voida l\u00f6yt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti molemminpuolisia hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskeiseksi k\u00e4sitteeksi tuli verkostoituva ty\u00f6tapa l\u00f6yh\u00e4sti sovellettuna. Asiakkaan sosiaaliset verkostot ja h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen ker\u00e4\u00e4ntyneet viranomaisten verkostot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkityksellisin\u00e4 ja ottetaan huomioon ty\u00f6skentelyss\u00e4. Verkostoajattelusta on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s silloin, kun ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n kukin omassa toimipisteess\u00e4\u00e4n ja pohditaan, keit\u00e4 muita asiakkaan asioissa on mukana, mik\u00e4 on luonnollisesti helpointa tehd\u00e4 asiakkaan kanssa yhdess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in voidaan mietti\u00e4, mit\u00e4 tietoa ty\u00f6ntekij\u00e4 tarvitsee, jotta asiakkaan asiat hoituisivat kokonaisuutena. Milloin riitt\u00e4\u00e4 keskustelu asiakkaan kanssa, milloin tarvitaan muuta yhteydenpitoa, ja olisiko verkostokokous tarpeellinen? Verkostokokoukset ja muut yhteisneuvottelut ovat t\u00e4llaisessa ty\u00f6tavassa t\u00e4rkeit\u00e4 nimenomaan sen varmistamisessa, ett\u00e4 rakennetaan yhteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kyse on kuitenkin yhdest\u00e4 asiakkaasta ja h\u00e4nen kokonaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Muutoshaasteet tulivat sit\u00e4 konkreettisemmiksi, mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi osanottajien omaa arkity\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin keskusteluissa ja pienryhm\u00e4ty\u00f6skentelyss\u00e4. Pohdittiin ongelmia ja kehitt\u00e4misideoita, joita omassa ty\u00f6ss\u00e4 oli her\u00e4nnyt. Toki mukana oli jonkin verran my\u00f6s syyttely\u00e4 ja syyllistymist\u00e4, mutta silti enemm\u00e4n yhteist\u00e4 ihmettely\u00e4 ja rakentavan kritiikin esitt\u00e4mist\u00e4. Oman ty\u00f6n ja toisten ty\u00f6n arvostaminen on se pohja, jolta t\u00e4m\u00e4 voi onnistua. Tavoitteena oli pit\u00e4\u00e4 tarkastelun painopiste koko ajan omassa ty\u00f6ss\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 naapurin ty\u00f6n kehitt\u00e4minen p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti h\u00e4nen omaksi huolekseen. &#8221;Mik\u00e4\u00e4n ei ole niin hauskaa kuin toisten ty\u00f6n kehitt\u00e4minen&#8221; muodostui yhdeksi Polku-projektin lent\u00e4v\u00e4ksi lauseeksi, koska houkutus toisten ty\u00f6n peukaloimiseen oli aika ajoin vahva.<\/p>\n\n\n\n<p>Monille polkulaisille on ollut t\u00e4rke\u00e4 kokemus se, ett\u00e4 jotakin voi tehd\u00e4 oman ty\u00f6n kehitt\u00e4miseksi. Konkreetit kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4t ovat vahvistaneet uskoa siihen, ett\u00e4 vaikeillekin ongelmille voi tehd\u00e4 jotakin, haasteellisimpiinkin tilanteisiin voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uuden n\u00e4k\u00f6kulman tai uuden toimintatavan. Suuri oivallus on kytkeytynyt my\u00f6s siihen, ett\u00e4 asiat etenev\u00e4t, vaikka kaikki ei korjautuisikaan kerralla. Pienetkin askeleet ovat t\u00e4rkeit\u00e4, ja niill\u00e4kin voidaan tehd\u00e4 pitki\u00e4 matkoja, jos maltetaan edet\u00e4 rauhallisesti. My\u00f6s kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 jotakin on jo tapahtunut, omassa ajattelussa tai yhteisty\u00f6suhteissa, on luonut toiveikkuutta.&nbsp; Omat kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4t ovat tuottaneet iloa. Niiss\u00e4 koettu onnistuminen sek\u00e4 hyv\u00e4 ty\u00f6skentelyilmapiiri ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4. Ryhm\u00e4st\u00e4 on tullut t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4line omien ideoiden peilaamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman tarkastelu on kehittynyt. En\u00e4\u00e4 ei suostuta vastaamaan kysymykseen &#8221;kenelle ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n&#8221;, vaan muutetaan se muotoon &#8221;kenen kanssa tehd\u00e4\u00e4n&#8221;. Vaikeutena on asiakkaan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n yhteisen kielen l\u00f6yt\u00e4minen:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dHalu kuunnella asiakasta on voimistunut selv\u00e4sti niin, ett\u00e4 haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 samalle tasolle. Haluan my\u00f6s, ett\u00e4 jokainen asianosainen voi sanoa mielipiteens\u00e4 ja p\u00e4\u00e4see mukaan keskusteluun. Kaiken kaikkiaan pyrkimys siihen, ett\u00e4 keskustelussa tulee lis\u00e4\u00e4 merkityksellist\u00e4 puhetta, dialogia ja ymm\u00e4rryst\u00e4. Yhteisen kielen l\u00f6ytyminen on vaikeaa. &#8211; &#8211; Olen palvelualalla. Asiakas s\u00e4\u00e4telee osaltaan toimintaani. Asiakkaan tarpeet tulee olla itsell\u00e4ni t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 johtot\u00e4hten\u00e4 tehdess\u00e4ni ty\u00f6t\u00e4ni.\u201d (Vl 7)<\/em><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513405\">Pohdintaa<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Polku-projektin kokemusten perusteella n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 koskevien k\u00e4sitysten muuttuminen tulee mahdolliseksi yhteisten keskustelujen ja toiminnan kautta. Keskusteluyhteys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Toinen t\u00e4rke\u00e4 ulottuvuus on ollut toiminnallisuus: haastoimme osanottajat tekem\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 jotakin omissa pienryhmiss\u00e4\u00e4n. Toiminnallisuus auttanut sitomaan koulutuksessa tehdyt oivallukset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n kokeilujen muodossa. T\u00e4m\u00e4 on lis\u00e4nnyt ty\u00f6skentelyn motivaatiota sek\u00e4 luottamusta muutoksen mahdollisuuteen, mitk\u00e4 ovat edellytyksen\u00e4 projektin ty\u00f6skentelyyn sitoutumiselle. Lis\u00e4ksi korostimme hankkeessa osanottajien itseohjautuvuutta ja avainroolia oman ty\u00f6ns\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4. Osanottajille tuli n\u00e4in mahdollisuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 itsens\u00e4 subjekteiksi suhteessa ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja sen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Huomasimme, ett\u00e4 huumorin k\u00e4ytt\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4line ty\u00f6t\u00e4 koskevien k\u00e4sitysten tutkiskelussa ja muuttamisessa. Keskusteluissa oli jopa terapeuttisia ulottuvuuksia, kun etsimme hauskoja ilmauksia osanottajien ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kohtaamille hankaluuksille. Jos valtionosuusuudistuksen aiheuttamia maksusitoumuskommelluksia voi nimitt\u00e4\u00e4 &#8221;puolalaiseksi viinakaupaksi&#8221;, niin niit\u00e4 jaksaa paremmin selvitell\u00e4. Tai jatkuvaan arvosteluun kyll\u00e4stynyt toimipiste voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 muuttua &#8221;roskakorista kompostiksi&#8221; ja jalostaa saamansa kritiikin. Pyrimme muuttamaan omia mielikuviamme tilanteista, jolloin oma toimintakin saattaisi muuttua. Ja kun itse ajattelee ja toimii eri tavalla, niin muut mukana olevat joutuvat ainakin ottamaan kantaa t\u00e4h\u00e4n muutokseen. L\u00e4ht\u00f6kohtamme oli, ett\u00e4 loppujen lopuksi jokainen voi muuttaa vain itse\u00e4\u00e4n. Se ei mielest\u00e4mme kuitenkaan onnistu, jos yritys on liian ryppyotsaista, vaan tarvitaan rentoutta. Huumorin k\u00e4ytt\u00f6 on yksi keino hakea rennompaa otetta ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Samalla kun ryhm\u00e4l\u00e4iset ovat innostuneita ideoistaan, he pohtivat my\u00f6s , olisiko niist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 muillekin. Yhteisty\u00f6kulttuurin muuttaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 raskaalta ja mahdottomalta teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja kuitenkin se samalla ajatuksena kiehtoo. Henkil\u00f6kohtainen tutustuminen kaikkiin mahdollisiin yhteisty\u00f6kumppaneihin olisi el\u00e4m\u00e4nik\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 &#8211; &#8221;el\u00e4keik\u00e4 tulee ennenkuin kaikki on tavattu&#8221;. Samalla se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n oivalluksen siit\u00e4, mik\u00e4 on mahdollinen levitt\u00e4mistapa n\u00e4ille ideoille. Henkil\u00f6kohtaiset kontaktit yhteisty\u00f6tilanteissa tarjoavat pieni\u00e4, toistuvia tilaisuuksia sille, ett\u00e4 toisten osaamisesta voi kiinnostua, omaa ty\u00f6t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 eri tavalla kuin ennen, muuttaa mielikuvia ja ty\u00f6njakoa tai ottaa yhteisty\u00f6kuvioissa eri tavalla huomioon asiakkaan toiveet ja tarpeet. My\u00f6hemmin t\u00e4t\u00e4 verkostoituvan ty\u00f6tavan levitt\u00e4mist\u00e4 ryhdyttiin kutsumaan pisaratartunnaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Erityisen hankalaksi koettiin ns. &#8221;avuttomat&#8221; asiakkaat, joiden asioissa viranomaiset tulevat itsekin jotenkin avuttomiksi. Avuttomuuden kokemus levi\u00e4\u00e4 viranomaiselta toiselle, ja samanaikaisesti siit\u00e4 on vaikea puhua. Ty\u00f6ntekij\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen tunnistaa oman neuvottomuutensa asiakkaan asioissa, kun omat ty\u00f6v\u00e4lineet eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 sopivan asiakkaan auttamiseen Ns. &#8221;ei-osaamisesta&#8221; on kokemuksemme mukaan vaikea puhua yhteisty\u00f6ss\u00e4. Perinteiseen asiantuntijuuteen ei oikein kuulu osaamattomuuden my\u00f6nt\u00e4minen, vaan mieluummin m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin oman osaamisen rajoja. Erikoistuneelle palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle tuottaa ongelmia, jos sen kaikki sektorit ovat yht\u00e4 aikaa neuvottomia. Lis\u00e4ksi se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n toisen kompastuskiven, nimitt\u00e4in sen, ett\u00e4 jaetussa neuvottomuudessa ei huomata sit\u00e4, mit\u00e4 kaikesta huolimatta voitaisiin tehd\u00e4. Auttamisen mahdollisuudet voivat olla v\u00e4h\u00e4iset, mutta silti asiakkaan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Voidaan valita puuttumattomuus -strategia: ei tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta kuin aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min. Tai voidaan valita voimavarastrategia, jolla etsit\u00e4\u00e4n surkeasta ja avuttomasta asiakkaasta kaikki mahdollinen kompetenssi esiin ja korostetaan toimivia puolia. Ja yksi mahdollisuus on sekin, ett\u00e4 muutetaan asetelmaa vaihtamalla ty\u00f6skentelypaikka viranomaiskent\u00e4lt\u00e4 perheen omalle kent\u00e4lle, kotiin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 antavan ty\u00f6ntekij\u00e4lle my\u00f6s mahdollisuuden samanlaisiin kokemuksiin, kuin mit\u00e4 asiakkaat saavat tullessaan palveluiden k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 asioimaan virastoihin. Vaikeissakin tilanteissa on mahdollista ja my\u00f6s helpottavaa toimia avoimesti. Avoimuus antaa mahdollisuuden ainakin jonkinlaisen yhteisty\u00f6suhteen s\u00e4ilytt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Osanottajat kokivat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 ja monenlaisia paineita. Aikapula oli tavanomainen ja todellinen pulma. Kun ty\u00f6 vy\u00f6ryi yli, niin projekti saattoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 taka-alalle. T\u00e4m\u00e4 aiheutti sen, ettei l\u00e4hiopetusjaksoista ehk\u00e4 saanut irti kaikkea mahdollista. Osanottajat eiv\u00e4t olleet ehtineet tehd\u00e4 sit\u00e4 mit\u00e4 suunnittelivat tai mit\u00e4 koulutuksen vet\u00e4j\u00e4t heilt\u00e4 edellyttiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaksi osanottajien itseohjautuvuuden kannalta keskeist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4 olivat prosessiluonne sek\u00e4 l\u00e4ht\u00f6asetelman v\u00e4ljyys, jotka kytkeytyv\u00e4t my\u00f6s yhteen. Liikkeelle v\u00e4lj\u00e4ll\u00e4 kehikolla. Yhteistoiminnallisen oppimisen idea toteutui, kun p\u00e4\u00e4raamit ja yksityiskohdat valittiin ja toteutettiin yhdess\u00e4. Yksil\u00f6- ja ty\u00f6paikkatasolla tapahtuivat omat osaprosessinsa, pienryhmiss\u00e4 omansa, projektin vet\u00e4jien ja johtoryhm\u00e4n tasolla omansa, ja suurryhm\u00e4ss\u00e4 koetettiin peilata n\u00e4it\u00e4 osaprosesseja projektin kokonaisuuteen. Kun koko hanke toteutui pitk\u00e4j\u00e4nnitteisesti, annettiin&nbsp; tilaa osanottajien yksil\u00f6lliselle ja pienryhmien yhteis\u00f6lliselle vaikuttamiselle. Loppuarvioinnissa osanottajat toivat t\u00e4m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 asiana esille mm. seuraavasti: &#8221;Projektin l\u00e4ht\u00f6asetelma &#8211; ilman valmista mallia &#8211; oli hyv\u00e4 ja projektista tuli ainutlaatuinen prosessi.\u201d<br><br><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513406\">Lopuksi<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Polku-projektissa tavoittelimme kuuta taivaalta. Mit\u00e4 l\u00f6ysimme? Kuu on viel\u00e4 paikallaan, mutta teimmep\u00e4h\u00e4n aika j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n reissun. N\u00e4imme paljon t\u00e4hti\u00e4, uusia ja ennen kokemattomia, mutta my\u00f6s vanhoja. Kuutakin katselemme nyt jotenkin uusin silmin. Ja ennen kaikkea, l\u00f6ysimme toisemme. Huomasimme, kuinka oma n\u00e4k\u00f6kulma avartuu, kun siihen voi yhdist\u00e4\u00e4 asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman ja yhteisty\u00f6kumppanin n\u00e4k\u00f6kulman. Yhdess\u00e4 n\u00e4emme enemm\u00e4n mahdollisuuksia ja l\u00f6yd\u00e4mme uusia voimavaroja, itsest\u00e4mme ja toisistamme. Yhdess\u00e4 on sit\u00e4 paitsi hauskempaakin: vapauttava nauru syntyy helpommin silloinkin, kun on kaikkein vaikeinta. Polkuprojektilaiset opettivat sen minulle: vaikeimpien ja haastavimpienkin ty\u00f6teht\u00e4vien kanssa jaksaa paremmin, jos niist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotakin kiinnostavaa tai hauskaa. Ja kun ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat olla iloisia ja ylpeit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n, niin asiakkaatkin voivat pikkuisen paremmin. Jos kiinnostuksesi her\u00e4si, niin tervetuloa polulle!<\/p>\n\n\n\n<p>Polku-projektia yhteisen matkan my\u00f6t\u00e4 tarjoutui tilaisuus poluilla samoilemiseen my\u00f6s muille kuin polkulaisille. Ehk\u00e4 se innoittaa tekem\u00e4\u00e4n omia retki\u00e4 asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman tai verkostoituvan ty\u00f6tavan maastoihin. Yhteinen matka on oivallinen tapa tutustua toisiin, ja itseens\u00e4, omiin k\u00e4sityksiins\u00e4. Ja mieluiten kannattaa kulkea jalkapatikassa, tai l\u00e4hte\u00e4 py\u00f6r\u00e4retkelle, jolloin n\u00e4kee ja kokee enemm\u00e4n, vaikka matkasta tuleekin vaivalloisempi t\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Itseohjautuva, yhteistoiminnallisuuteen perustuva oman ty\u00f6n tutkiva kehitt\u00e4minen on v\u00e4h\u00e4n samanlainen asia kuin raskas tunturiretki, jolloin omat ja kavereiden voimat punnitaan ja yhteisty\u00f6kyky on kunniassaan. Oivalsimme, ett\u00e4 asiakkaiden ja yhteisty\u00f6kumppaneiden n\u00e4k\u00f6kulmia ei voi pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4. Emme voi luottaa siihen, ett\u00e4 tied\u00e4mme ne valmiiksi tai ett\u00e4 ne voi sivuuttaa, vaan tarvitsemme aitoa kiinnostusta toinen toisiimme.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakkaita tai yhteisty\u00f6kumppaneita objektivoivat ty\u00f6tavat voi voittaa sill\u00e4, ett\u00e4 uskaltautuu olemaan rehellisesti utelias toisten n\u00e4k\u00f6kulmien ja osaamisen suhteen. Huomasimme, ett\u00e4 kysyminen on lopultakin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 &#8211; ja kiinnostavampaa &#8211; kuin vastaaminen. Jos jokin tilanne ei her\u00e4t\u00e4 yht\u00e4\u00e4n kysymyst\u00e4, niin sen t\u00e4ytyy olla tyls\u00e4n selke\u00e4, tai sitten jotakin on vialla.<br><br><\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a id=\"_Toc154513407\">Vaarantunut suojeluvalta. Tutkimus lastensuojeluj\u00e4rjestelm\u00e4n uhkatekij\u00f6ist\u00e4 (2014)<\/a><\/h1>\n\n\n\n<p>Kaikissa tutkimuskeskusteluissa nousi esiin ammattiryhmien erilaisten puhetapojen ja k\u00e4sitteiden tuottamat ongelmat. Eri alojen asiantuntijat hahmottavat ty\u00f6t\u00e4\u00e4n oman alansa vakiintuneiden k\u00e4sitteellisten j\u00e4sennysten ohjaamina. K\u00e4sitteiden kohtaamattomuuden haasteet liitettiin osaltaan yhteisty\u00f6n rakenteisiin ja johtamistaitoihin. T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa ammattiryhmien v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja usein est\u00e4\u00e4 aidon yhteisen keskustelun.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dSosiaalihuollossa on oma kielens\u00e4, terveydenhuollossa omansa, toimintaterapiassa omansa, fyssareilla omansa. T\u00e4\u00e4 on oikeesti, t\u00e4\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n vitsi. Sitten kun n\u00e4\u00e4 kokoontuu niin kukaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 mist\u00e4 on kysymys, mutta kaikki on kauheen tiet\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6isin\u00e4\u2026 T\u00e4\u00e4 on oikeasti moniammatillisen (yhteisty\u00f6n ongelma) silloin kun se ei toimi.\u201d (Vanhempien keskustelu)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Erilaisten ja ep\u00e4selvien k\u00e4sitteiden ongelma ulottuu my\u00f6s lastensuojelun sis\u00e4lle. Ty\u00f6nohjaajat kuvasivat, miten tietyt \u201dmuoti-ilmaukset\u201d voivat hankaloittaa yhteisty\u00f6t\u00e4 esimerkiksi sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ja laitos- tai perhety\u00f6ntekij\u00f6iden kesken. T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 asiakkaille annettavien palvelujen konkreettinen sis\u00e4lt\u00f6 j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dSe sama kielipeli siirtyy tavallaan sitten lastensuojeluty\u00f6n sis\u00e4lle, kun puhuttiin siit\u00e4 kauhean abstraktista yl\u00e4tason puheesta. On keksitty joitakin t\u00e4llaisia loistavia sloganeita kuten \u2019vanhemmuuden tukeminen\u2019, jonka voi aina panna suunnitelmaan. Mutta sitten sit\u00e4 ei avata, sit\u00e4 konkretiaa, ett\u00e4 mit\u00e4 se nyt juuri t\u00e4m\u00e4n perheen kohdalla on, niin se j\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4.\u201d (Ty\u00f6nohjaajien keskustelu)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Erilaisten k\u00e4sitteiden synnytt\u00e4m\u00e4t kommunikaatiovaikeudet heijastuivat my\u00f6s asiakkaille. Yksi asiakasnuorista kiteytti ongelman seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dMutta siin\u00e4 on sekin ongelma, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4kin on ihmisi\u00e4, jotka puhuu samoilla sanoilla eri k\u00e4sitteist\u00e4. Ett\u00e4 joka ikisess\u00e4 organisaatiossa on omat pikku ongelmansa ja omat pikku vivahde-eronsa, joka sitten kasvaa ja kasvaa ja kasvaa. Sitten ne rupeaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.\u201d (Nuorten keskustelu)<\/em>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><a id=\"_Toc154513408\">Konsultointi keskusteluna: vuorovaikutuksen vivahteita ja tilanneherkk\u00e4\u00e4 tasapainoilua (2015)<\/a> &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kyky yhteisty\u00f6h\u00f6n, valmius nopeiden k\u00e4\u00e4nteiden kohtaamiseen ja taito ep\u00e4varmoissa tilanteissa toimimiseen ovat olennaisia edellytyksi\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vaateet koskevat yht\u00e4 lailla niin johtajia kuin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja my\u00f6s koko organisaatiota systeemin\u00e4. Muutosten kohtaamisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja \u201dmuutosty\u00f6st\u00e4\u201d on tullut t\u00e4rke\u00e4 selviytymistaito, mutta entist\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s olennainen osa arjessa toimintaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Konsultoiva ty\u00f6tapa perustuu osallisuuden luomiseen ja ihmisten v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu rohkaisemalla ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toinen toisilleen keskustelua synnytt\u00e4vi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja kuuntelemaan toisiaan. Konsultoivassa ty\u00f6otteessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n keskustelemiseen liittyvi\u00e4 taitoja, joiden avulla voidaan tukea oivallusta synnytt\u00e4vi\u00e4 vuoropuheluita ja ihmisten v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n hahmottamista uusilla tavoilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Konsultoiva ty\u00f6ote koskee my\u00f6s johtajia, sill\u00e4 muutosten \u201djalkautuminen\u201d edellytt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n kollektiivista toimintaa ja ruohojuuritasolla tapahtuvaa tiedon jakamista sek\u00e4 v\u00e4liaikaisissa yhteisty\u00f6rakenteissa toimimista. Sellaista ei voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 hallinnoida yl\u00e4puolelta, vaan johdon on oltava mukana muutoksen tapahtumapaikoilla ja pystytt\u00e4v\u00e4 synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 \u201dalhaalta yl\u00f6sp\u00e4in\u201d -vuorovaikutusta. T\u00e4m\u00e4 muodostaa johtamistoiminnalle haasteen, sill\u00e4 perinteiseen johtajan rooliin yhdistyy odotus tiet\u00e4misest\u00e4 ja suunnan n\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4, ei niink\u00e4\u00e4n kysymisest\u00e4 ja kuuntelemisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijoiden kannalta erityisen arvokasta on kuvata organisaation kehitt\u00e4misen rosoisempaa, usein ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, \u201dsotkuista\u201d ja monitulkintaista arkea. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutosten tutkimuksessa on viime vuosina havahduttu \u201dt\u00e4ss\u00e4 ja nyt\u201d -n\u00e4k\u00f6kulmaan. Se tarkoittaa asioiden tutkimista \u201dpaikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, sellaisina kuin ne tapahtuvat. T\u00e4m\u00e4 eroaa olennaisesti otteesta, jossa kysyt\u00e4\u00e4n j\u00e4lkik\u00e4teen ihmisten kokemuksia esimerkiksi toteutuneista muutoksista tai muutosty\u00f6n menetelmien toimivuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Konsultti on yleisnimike henkil\u00f6lle, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita. Konsultaatiolla viitataan yhteistoiminnan muotoon, jossa jonkin ongelman ratkaisuedellytyksi\u00e4 vahvistetaan hy\u00f6dynt\u00e4en asiantuntijan erikoisosaamista. Konsultaatio k\u00e4ynnistyy, kun asiakas pyyt\u00e4\u00e4 apua, neuvoa tai tietoa jonkin kysymyksen ratkaisemiseksi. Konsultaatiolla tarkoitetaan usein kertaluontoista apua. Konsultointisuhde viittaa puolestaan pidempiaikaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, jossa konsultti-asiantuntija avustaa konsultoitavaa hahmottamaan ja ratkaisemaan t\u00e4m\u00e4n esitt\u00e4mi\u00e4 ongelmia. Konsultoivalla ty\u00f6otteella tarkoitetaan asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmaa, kokemuksia ja toimintamahdollisuuksia tutkivaa ty\u00f6t\u00e4, jossa herkk\u00e4 suhteessa oleminen, kysymyksin toimiminen sek\u00e4 asiakkaan omaa ajattelua edist\u00e4vien ty\u00f6menetelmien soveltaminen ovat ensisijaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakas voi viitata moniin eri tahoihin. Eri asiakkuuksien tunnistaminen konsultin ja asiakkaan v\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa palvelee yhteist\u00e4 kokonaisuuden hahmotusta ja auttaa siten osapuolia huomaamaan my\u00f6s toimeksiannon mahdollisia tahattomia vaikutuksia systeemiss\u00e4. Sellaisia syntyy kun toimeksiantoon osallistuvassa systeemiss\u00e4 on yht\u00e4 aikaa useampia toimijoita, joiden edut, tavoitteet ja kokemukset voivat olla kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Prosessikonsultoinnille on kuvattu kolme erilaista ty\u00f6tapaa: Asiantuntijamallissa asiakas tilaa konsultin tuottaman ratkaisun asiakkaan m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n ongelmaan. Konsultti tuottaa oman asiantuntemuksensa pohjalta asiakkaalle valmiin vastauksen. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri-potilas -mallissa asiantuntija ker\u00e4\u00e4 ongelmanratkaisuun tarvittavan tiedon asiakkaalta ja antaa t\u00e4lle sitten asiantuntemuksensa pohjalta ohjeen toimia. Taustalla on objektivistinen tiedonk\u00e4sitys ja idea diagnostisen tiedon saatavuudesta. Toimiakseen malli edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiakas osaa ja haluaa kertoa \u201doireensa\u201d, hyv\u00e4ksyy annetun diagnoosin ja suostuu ottamaan sen mukaiset \u201dl\u00e4\u00e4kkeet\u201d ongelman ratkaisemiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmas eli prosessikonsultointimalli toimii edellisist\u00e4 poiketen. Siin\u00e4 asiakas ja konsultti asettuvat yhteisty\u00f6suhteeseen tilanteen hahmottamiseksi ja tutkimiseksi. Konsultti ohjaa t\u00e4t\u00e4 prosessia pyrkimyksen\u00e4\u00e4n olla asiakkaalle avuksi. Avun merkitys asiakkaalle voi prosessin aikana n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 eri tavoin ja siksi my\u00f6s konsultin rooli voi saada uusia muotoja. My\u00f6s se, kenen tai keiden kanssa konsultti prosessin aikana ty\u00f6skentelee, voi vaihdella. Pyrkimyksen\u00e4 on, ett\u00e4 yhteisen tutkivan prosessin tuloksena asiakas l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tilannettaan ja ratkaista kohtaamiaan ongelmia jatkossa itse. Asiakas siis oppii auttamaan itse\u00e4\u00e4n. Prosessikonsultointimalli edellytt\u00e4\u00e4 asiakkaalta valmiutta keskustellen tapahtuvaan ja ponnistelua vaativaan ty\u00f6h\u00f6n, jossa on siedett\u00e4v\u00e4 prosessin ep\u00e4varmuutta ja hitautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Prosessikonsultoinnissa muutostilannetta katsotaan toimintaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n laajemman systeemin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ty\u00f6skentelyn suunta on pikemminkin \u201dalhaalta yl\u00f6sp\u00e4in\u201d kuin jo p\u00e4\u00e4tettyjen muutosten toteuttamisessa tavallinen \u201dylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in\u201d -suunta. Konsultin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole antaa neuvoja ja ratkaisuja vaan tukea keskusteluyhteyksien rakentumista ty\u00f6yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vuoropuhelua ja keskin\u00e4ist\u00e4 kuuntelua.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakkaan ongelmakuvaus on l\u00e4ht\u00f6kohta yhteisty\u00f6lle, jonka my\u00f6t\u00e4 ongelman luonnetta, ajankohtaisuutta, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia aletaan tutkia. Ongelman luonteen tarkastelun ohella on selvitelt\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, keit\u00e4 kaikkia ongelma koskee ja keiden vastuulla ratkaisujen etsiminen on. Perusoletuksena on, ett\u00e4 ongelman \u201domistajat\u201d ovat asiassa vastuullisia toimijoita ja he ovat my\u00f6s kykenevi\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n parhaat ratkaisut. Konsulttia voidaan tarvita ongelman tutkimisen ja j\u00e4sent\u00e4misen v\u00e4liaikaisena kumppanina, prosessin kannattelijana. Konsultti ei ole asian kannalta ulkopuolinen eik\u00e4 neutraali vaan vaikuttaa ongelmaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n suhdeverkostoon kaikella tekemisell\u00e4\u00e4n ja valinnoillaan, k\u00e4ytt\u00e4mill\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteill\u00e4 ja esitt\u00e4mill\u00e4\u00e4n kysymyksill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Konsultin ty\u00f6n perimm\u00e4inen pyrkimys on lis\u00e4t\u00e4 asiakassysteemin kyky\u00e4 hahmottaa tilannettaan, ongelmaansa ja tunnistaa omaa toimijuuttaan asiassa. Voidakseen tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n, konsultin on tunnistettava oma tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 ja hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4 paneutuessaan asiakkaan tilanteeseen vilpitt\u00f6m\u00e4n tutkimisen tarkoituksella. H\u00e4nen tulee hyv\u00e4ksy\u00e4 prosessin tuomat yll\u00e4tykset ja oltava valmis hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 asiakkaan oppimisen hyv\u00e4ksi. H\u00e4nen tulee voida jakaa prosessissa esiin tulevat ongelmat asiakkaan kanssa siten, ett\u00e4 ne palvelevat yhteisty\u00f6n tavoitteiden saavuttamista. Keski\u00f6\u00f6n nousee n\u00e4in asiakkaan ja konsultin v\u00e4linen vuorovaikutussuhde, joka rakentuu ja syvenee v\u00e4hitellen. Asiakas n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aktiivisena ja vastuullisena toimijana, ongelmien ja ratkaisujen omistajana. Pyrkimyksen\u00e4 on saada aikaan prosessi, jonka kuluessa asiakkaan valmiudet \u201dauttaa itse itse\u00e4\u00e4n\u201d vahvistuvat.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka l\u00e4ht\u00f6kohtana onkin tilanne \u201dt\u00e4ss\u00e4 ja nyt\u201d, prosessikonsultoinnissa korostuu pitk\u00e4aikaisen avun n\u00e4k\u00f6kulma. Tavoitteena on tuottaa sellainen yhteisty\u00f6kokemus, joka lis\u00e4\u00e4 asiakkaan taitoja tunnistaa, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja ratkaista my\u00f6s tulevia ongelmia. Konsultin kannalta kysymys on uteliaisuuden yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 asiakkaan omien potentiaalien l\u00f6yt\u00e4miseksi, kysyv\u00e4n asenteen harjoittamisesta, uudenlaisten keskustelujen rakentamisesta, hankalien asioiden puheeksi ottamisesta ja syntyneiden keskusteluyhteyksien jatkuvuuden turvaamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 kirja rakentuu kolmesta osasta. Ensimm\u00e4inen osa johdattaa teemaan, esittelee kirjan tapausesimerkkin\u00e4 k\u00e4ytetyn \u201dty\u00f6yhteis\u00f6n muutosmatkan\u201d sek\u00e4 johdattaa vuorovaikutustutkimuksen ideoihin, n\u00e4k\u00f6kulmiin ja k\u00e4sitteisiin, joita olemme t\u00e4ss\u00e4 kirjassa hy\u00f6dynt\u00e4neet. Kirjan toinen osa rakentuu tapausesimerkkiin pohjautuvista, empiirisist\u00e4 luvuista. Kukin avaa uuden n\u00e4k\u00f6kulman konsultointivuorovaikutuksen ilmi\u00f6ihin. Tavoitteena on ollut, ett\u00e4 lukija voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 artikkeleita my\u00f6s itsen\u00e4isin\u00e4 kokonaisuuksina. Toinen osa etsii vastauksia seuraaviin kysymyksiin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kuinka konsultointiin tarvittavaa ty\u00f6sidosta luodaan?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaisia keskustelullisia haasteita konsultti ja asiakas vuoropuhelussaan kohtaavat ja millaisin keinoin he pyrkiv\u00e4t niist\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaisia j\u00e4nnitteit\u00e4 konsultaatiosuhteeseen liittyy kuinka niit\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaista puhetta konsultoinnissa pyrit\u00e4\u00e4n tuottamaan?<\/li>\n\n\n\n<li>Kuinka arkaluonteisista keskusteluaiheista puhutaan konsultoinnissa ja miten niihin liittyv\u00e4\u00e4 uhkaa s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten asiakkaan kritiikki ilmenee ja kuinka sit\u00e4 voidaan konsultoinnissa k\u00e4sitell\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4?<\/li>\n\n\n\n<li>Mit\u00e4 on metakommunikatiivinen puhe ja kuinka sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 konsultoinnissa?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaisia hierarkkisia ja tasavertaisia suhdeasetelmia konsultointikeskusteluun virittyy?<\/li>\n\n\n\n<li>Kuinka prosessikonsultoinnissa suhtaudutaan neuvon pyyt\u00e4miseen ja neuvojen antamiseen?<\/li>\n\n\n\n<li>Kuinka konsultoinnin lopputuloksista neuvotellaan ja miten yhteisty\u00f6n eri osapuolet siihen osallistuvat.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a id=\"_Toc154513409\">Asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle 10.11.2023, Hallituksen esitys (HE 56\/2023 vp) eduskunnalle laiksi &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;lastensuojelulain muuttamisesta: Lastensuojelun j\u00e4lkihuolto.<\/a><\/h1>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513410\">Tiivistelm\u00e4<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Hallituksen esityksen (HE 56\/2023 vp)<strong> <\/strong>perusteluissa todetaan, ett\u00e4 j\u00e4lkihuolto on j\u00e4rjestetty vaihtelevasti. Kattavia tilastoja ei ole. Tietoa kokonaiskustannuksista ei ole saatavissa. Tietojen puuttuessa ei ole ollut mahdollista tehd\u00e4 lainvalmistelussa edellytetty\u00e4 vaikutusarviointia.<\/p>\n\n\n\n<p>STM:n ty\u00f6ryhm\u00e4 esitti vuonna 2019 j\u00e4lkihuollon uudistamista t\u00e4ysi-ik\u00e4isten nuorten osalta tavoitteelliseksi ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyksi nuorten aikuistumisen tueksi. Lausunnossa ehdotetaan hallituksen esityksen tulkitsemista ensimm\u00e4iseksi vaiheeksi j\u00e4lkihuollon uudistamisessa aikuistumisen tueksi. Yksityiskohtaisemmin ehdotetaan 1) s\u00e4\u00e4st\u00f6n mitoittamisen perusteiden muuttamista kannustaviksi ja 2) hallitusohjelmaan perustavaa Aikuistumisen tuen kehitt\u00e4misohjelmaa.<a href=\"#_ftn1\" id=\"_ftnref1\">[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Ehdotus 1.<\/em> Hallitus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n vuosittaisessa kustannustason tarkastuksessa hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Menettely on <em>ep\u00e4oikeudenmukainen <\/em>suhteessa hyvinvointialueiden onnistumiseen lasten ja nuorten sotepalvelujen tarpeen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Lausunnossa ehdotetaan, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6n mitoittaminen muutetaan kannustaviksi ottamalla sen perusteiksi 1) 23\u201324-vuotiaiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 2) 16\u201317-vuotiaan huostaanotettuina olleiden prosenttiosuuden keskiarvo kolmelta viimeiselt\u00e4 tilastovuodelta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ehdotus 2. J\u00e4lkihuollon lyhent\u00e4minen vaikuttaa suoraan noin 3000 nuoreen ja my\u00f6s heid\u00e4n mahdollisiin lapsiinsa J\u00e4lkihuollon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 23\u201324-vuotiailta heid\u00e4n tukemisensa voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sosiaalihuoltolaissa (1301\/2014) hyvinvointialueille s\u00e4\u00e4dettyin\u00e4 teht\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallituksen esitys saa laajemman merkityksen, kun se ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iseksi vaiheeksi j\u00e4lkihuollon uudistamisessa aikuistumisen tueksi ja osaksi hallituksen valmistelemaa toimenpideohjelmaa nuorten syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hent\u00e4miseksi. T\u00e4ss\u00e4 laajemmassa kehyksess\u00e4 hyvinvointialueet tarvitsevat valtionhallinnon tukea. Arkivalmennus on osoitettu kustannusvaikuttavaksi aikuistumisen tueksi. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4, edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6llistymist\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tarvetta palveluihin ja muuhun sosiaaliturvaan ja on my\u00f6s varhaista tukea nuorisoik\u00e4isten heid\u00e4n mahdollisille lapsilleen.<\/p>\n\n\n\n<p><a>Lausunnossa ehdotetaan, ett\u00e4 valiokunta tarkastelee hallituksen esityst\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 vaiheena j\u00e4lkihuollon uudistamisessa aikuistumisen tueksi l\u00e4htien <strong>v<\/strong>uonna 2019 valmistuneesta STM:n ty\u00f6ryhm\u00e4n ehdotuksista ja osana hallituksen valmistelemaa toimenpideohjelmaa nuorten syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/a><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Tavoitteeksi asetetaan, ett\u00e4 j\u00e4lkihuollon teht\u00e4v\u00e4t 17 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden aikuistumisen tukemisessa uudistuvat vuodesta 2027 alkaen sosiaalihuoltolain nojalla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ksi aikuistumisen tueksi. &nbsp;<\/li>\n\n\n\n<li>Uudistuksen toimeenpanoa tuetaan hallitusohjelmaan perustuvalla Aikuistumisen tuen kehitt\u00e4misohjelmalla vuosina 2024\u20132026.<\/li>\n\n\n\n<li>Kehitt\u00e4misohjelman toteuttamiseen ja sen kustannusvaikuttavuuden tutkimiseen varataan vuodelle 2024 kuuden miljoona euron m\u00e4\u00e4r\u00e4rahan, johon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n j\u00e4lkihuollon muutoksen tuottamaa s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 ja josta hyvinvointialueet voivat hakea valtionavustusta oman suunnitelmansa toteuttamiseen.<a href=\"#_ftn2\" id=\"_ftnref2\">[2]<\/a><\/li>\n\n\n\n<li>Kehitt\u00e4misohjelman ensimm\u00e4iselle vaiheelle (2024) valmistellaan runkosuunnitelma, jossa asetetaan yhteiset vaikuttavuustavoitteet. Toisen vaiheen suunnitelma vuosille 2026\u20132027 valmistellaan vuoden 2024 aikana<\/li>\n\n\n\n<li>My\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 hyvinvointialueille valtionosuutta edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 niiden suunnitelmat perustuvat yhteisiin vaikuttavuustavoitteisiin ja ett\u00e4 niit\u00e4 valmisteltaessa on hy\u00f6dynnetty tulosperusteisesta rahoituksesta saatuja kokemuksia.<\/li>\n\n\n\n<li>Kehitt\u00e4misohjelmaa toteuttaessaan hyvinvointialueet j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t vuodesta 2024 alkaen arkivalmennusta (Vamos -nuorten palvelu tai vastaava) erityisesti 1) j\u00e4lkihuollosta pois j\u00e4\u00e4ville nuorille sek\u00e4 2) kaikille nuorisoik\u00e4isille, joille on tulossa tai joilla jo on omia lapsia.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513411\">Johdanto<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Hallitusohjelmassa painotetaan tiedeyhteis\u00f6n asiantuntemuksen laajaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukemista sek\u00e4 ty\u00f6n merkityst\u00e4 hyvinvoinnin tuottajana. Nuorten syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hent\u00e4miseksi valmistellaan laajaa ohjelmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallituksen esityksen (HE 56\/2023 vp)<strong> <\/strong>perusteluissa todetaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on p\u00e4\u00e4tetty lastensuojelun j\u00e4lkihuollon ik\u00e4rajan laskemisesta kahdella vuodella 23 ik\u00e4vuoteen ja ett\u00e4 toimenpiteelle on kohdennettu 12 miljoonan euron valtiontaloudellinen s\u00e4\u00e4st\u00f6 vuodelle 2024 ja 24 miljoonan euron s\u00e4\u00e4st\u00f6 vuodesta 2025 lukien. Lastensuojeluin j\u00e4lkihuolto alle 25-vuotiaille on j\u00e4rjestetty vaihtelevasti. Kattavia tilastoja ei ole. Tietoa kokonaiskustannuksista ei ole saatavissa. Tietojen puuttuessa ei ole ollut mahdollista tehd\u00e4 lainvalmistelussa edellytetty\u00e4 vaikutusarviointia.<\/p>\n\n\n\n<p>STM:n ty\u00f6ryhm\u00e4 esitti vuonna 2019 j\u00e4lkihuollon uudistamista t\u00e4ysi-ik\u00e4isten nuorten osalta tavoitteelliseksi ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyksi nuorten aikuistumisen tueksi, josta s\u00e4\u00e4detty erillislaki kattaa nuorille aikuisille j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n tuen. T\u00e4ss\u00e4 lausunnossa hallituksen esitys j\u00e4lkihuollon j\u00e4rjest\u00e4misvelvoitteen lyhent\u00e4mist\u00e4 kahdella vuodella tulkitaan mahdollisuudeksi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 j\u00e4lkihuollon uudistaminen aikuistumisen tueksi. Ensimm\u00e4iseksi vaiheeksi ehdotetaan siirtym\u00e4vaiheen (2024\u20132026) ajaksi kehitt\u00e4misohjelmaa, jossa hyvinvointialueet voivat saada valtionosuutta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4kseen korvaavana palveluna nuorille henkil\u00f6kohtaista arkivalmennusta. Vuodesta 2027 alkaen hyvinvointialueiden tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 siihen saakka j\u00e4lkihuoltopalveluja saaneille nuorille aikuistumisen tuki sosiaalihuoltolain nojalla.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513412\">J\u00e4lkihuollon uudistaminen aikuistumisen tueksi<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 tammikuussa 2019 asettaman ty\u00f6ryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli selvitt\u00e4\u00e4, kuinka lastensuojelun j\u00e4lkihuoltoa tulisi uudistaa aikuistumisen tueksi niin, ett\u00e4 se riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vahvistaisi nuorten aikuisten toimintakyky\u00e4 ja itsen\u00e4ist\u00e4 toimijuutta, tukisi opiskelua sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4 ja muuta integroitumista yhteiskuntaan sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi huonoosaisuuden ylisukupolvisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Toukokuussa 2019 valmistuneessa raportissa todettiin, ett\u00e4 aikuistuvien nuorten j\u00e4lkihuollon palvelut ovat pirstaleisia ja riippuvat kotikunnasta. Sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei ole kattavia tilastoja, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kustannuksista. Tukitoimet j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein sovittamatta yhteen eik\u00e4 nuorelle ole tarjolla vierell\u00e4 kulkijoita. Eniten apua tarvitsevat j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein vaille tarvitsemaansa tukea, koska he eiv\u00e4t kiinnity palveluihin tai palvelujen tarjonta- ja tuotantotapa ei pysty kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n monilla eri tavoilla kuormitettuja nuoria omiin palvelupolkuihinsa. Palvelu- ja tulonsiirtoj\u00e4rjestelmien tuotanto- ja organisointitapa ei vastaa nuorten tarpeisiin, toiveisiin ja odotuksiin, mik\u00e4 aiheuttaa tyhj\u00e4k\u00e4ynti\u00e4 ja satunnaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6ryhm\u00e4 ehdotti lastensuojelun j\u00e4lkihuollon uudistamista t\u00e4ysi-ik\u00e4isten nuorten osalta tavoitteelliseksi ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyksi nuorten aikuistumisen ja itsen\u00e4istymisen tueksi. Nuoren edun mukaisen kokonaisratkaisun ja syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hent\u00e4misen onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista eri sektoreiden kokonaisvaltaista ja koordinoitua yhteisty\u00f6t\u00e4 eri hallinnonalojen irrallisten palvelujen sijaan. Ty\u00f6ryhm\u00e4 sanoitti uudistuksen Aikuistumisen tuki -ohjelmaksi ja ehdotti, ett\u00e4 1) ohjelman k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4 teht\u00e4isiin valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s, 2) ohjelma sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n strategisena hankkeena seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan ja ett\u00e4 3) sit\u00e4 ohjelmaa valmistelemaan asetetaan ty\u00f6ryhm\u00e4. Aikuistumisen tuki -ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja -osallisuus sek\u00e4 erilaiset asiakasryhm\u00e4t ja palvelutarpeet. Osana ohjelmakokonaisuutta vahvistettaisiin ja kehitett\u00e4isiin toimintatapoja, joiden kautta kohderyhm\u00e4n\u00e4 olevat nuoret p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t mukaan kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n. Ty\u00f6ryhm\u00e4n ehdotukset eiv\u00e4t ole johtaneet toimenpiteisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (2019). <em>Lastensuojelun j\u00e4lkihuollon uudistamisty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti Lastensuojelun j\u00e4lkihuollon uudistamisty\u00f6ryhm\u00e4.<\/em> Raportteja ja muistioita 43.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513413\">Vamos -nuorten palvelut<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Diakonissalaitoksella on 15 vuoden aikana kehitetty ja j\u00e4rjestetty intensiivist\u00e4 yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4valmennusta 16\u201329-vuotiaille ty\u00f6n ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Vamos-nuorten palvelut tavoittavat vuosittain noin 2000 nuorta yhdell\u00e4toista paikkakunnalla. Suuri osa nuorista ohjautuu palveluun psykiatristen poliklinikoiden ja sosiaality\u00f6n kautta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vamokseen hakeutuneilla nuorilla on usein taustallaan masennusta, ahdistusta ja koulukiusaamista. He ovat voineet olla eri palveluiden piiriss\u00e4, mutta eiv\u00e4t ole kokeneet saavansa apua niist\u00e4 tai heid\u00e4t on kirjattu ulos esimerkiksi mielenterveyspalveluista k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ajanvarausten vuoksi. Vuonna 2022 valmennuksen aloitustilanteessa puolet nuorista sai p\u00e4\u00e4asiallisen tulonsa toimeentulotuesta, kuntoutustuesta tai -rahasta tai sairausp\u00e4iv\u00e4rahasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vamos-nuorten palvelussa nuorelle nimitet\u00e4\u00e4n oma ty\u00f6ntekij\u00e4, jolla on kokonaisvastuu nuoren tilanteesta ja h\u00e4nen yksil\u00f6llisten tarpeidensa tunnistamisesta. Valmennus kest\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 10 kuukautta. Valmennuksen aikana nuoren tarvitsemat muut palvelut yhdistet\u00e4\u00e4n osaksi kokonaistukea. Yksil\u00f6valmennuksen rinnalla tarjotaan ryhm\u00e4valmennusta, joka voi olla nuorelle vuosiin ensimm\u00e4inen paikka, jossa h\u00e4n saa positiivista palautetta vertaisiltaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Valmennus on tavoitteellista, mutta nuori itse m\u00e4\u00e4rittelee tavoitteet. Se kohdistuu nuoren arkeen ja arjessa selviytymiseen. Suurimmat muutokset keskittyv\u00e4t ty\u00f6- ja koulutusvalmiuksiin, identiteetin ja itseluottamuksen vahvistumiseen ja luottamuksen ja toivon her\u00e4\u00e4miseen. Nuori kokee usein my\u00f6s mielenterveytens\u00e4 vahvistuneen. Valmennukseen osallistuneista joka toinen nuori on siirtynyt ty\u00f6- ja koulutuspoluille.<\/p>\n\n\n\n<p>Noin 10 kuukautta kest\u00e4v\u00e4n valmennuksen kustannukset ovat 3700 euroa. Vamos-nuorten palvelun on arvioitu tuottavan vuosittain yhteiskunnallista hy\u00f6ty\u00e4 yli 10 M \u20ac lis\u00e4\u00e4ntynein\u00e4 verotuloina, v\u00e4hentynein\u00e4 palveluiden ja sosiaaliturvaetuuksien k\u00e4ytt\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Merikukka, Marko ym. (2021) Vamoksen vaikuttavuustutkimus: ITLA tutkimuksia 2021:13. <a href=\"https:\/\/itla.fi\/tutkimus-kiireeton-kohtaaminen-on-vaikuttava-keino-saada-nuoret-takaisin-koulu-ja-tyopoluille\/\">Tutkimus: Kiireet\u00f6n kohtaaminen on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja ty\u00f6poluille \u2013 Itla<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Sarmia, Vesa, Harju, Henna, Laine, Terhi (2023) Vamoksen vuosiraportti. Vamoksen vuosi 2022.<a href=\"https:\/\/www.hdl.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/diakonissalaitos-vamos-vuosiraportti2022.pdf\">diakonissalaitos-vamos-vuosiraportti2022.pdf (hdl.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Laine, Terhi ja Sarmia Vesa (2020) <a href=\"https:\/\/labore.fi\/t&amp;y\/neet-nuorten-valmennus-ohjaa-nuoria-tyollisyys-ja-koulutuspoluille\/\">NEET-nuorten valmennus ohjaa nuoria ty\u00f6llisyys- ja koulutuspoluille &#8211; Ty\u00f6n ja talouden tutkimus LABORE<\/a><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><br><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513414\">Yhdess\u00e4 aikuisuuteen \u2013 El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Eteenp\u00e4in<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Vuosina 2020\u20132023 toteutetussa Yhdess\u00e4 aikuisuuteen \u2013 El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Eteenp\u00e4in (YEE)-hankkeessa kehitettiin lastensuojelun j\u00e4lkihuollon tukitoimia. Loppuraportin mukaan osa nuorista p\u00e4rj\u00e4si omien vanhempien tai l\u00e4heisten turvin. Heille riitt\u00e4v\u00e4t universaalit koko ik\u00e4ryhm\u00e4lle tarjottavat palvelut. Merkitt\u00e4v\u00e4 joukko tarvitsi kuitenkin ajoittain intensiivist\u00e4kin tukea p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen nuoruuden karikoista hyv\u00e4\u00e4n aikuisuuteen. Kolmas ryhm\u00e4 muodostui nuorista, jotka olivat erityisen haavoittuvassa asemassa. &nbsp;N\u00e4m\u00e4 nuoret tulee tavoittaa ja heille tulee tarjota intensiivist\u00e4 ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity\u00e4 tukea, johon Sote-palveluiden lis\u00e4ksi kuuluvat tuki &nbsp;asumiseen, raha-asioihin, opiskeluun, ty\u00f6h\u00f6n, vanhemmuuteen, sosiaalisiin suhteisiin, arkiseen jaksamiseen ja kansalaisena toimimiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>YYE-hankkeessa arkivalmennus kohdistui kaikkein haavoittuvimmassa asemassa el\u00e4viin nuoriin, jotka tarvitsivat intensiivist\u00e4 yksil\u00f6valmennusta. Sit\u00e4 kehitettiin Diakonissalaitoksen Vamos-nuorten palveluiden intensiivisen yksil\u00f6valmennuksen periaatteita noudattaen. Tapaamisten tiheys riippui nuoren tarpeesta, tyypillisesti niit\u00e4 oli 1\u20133 kertaa viikossa, alussa tihe\u00e4mmin ja harventuen, kun nuoren taidot karttuvat. Valmennuksen kesto oli noin kahdeksan kuukautta,&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Arkivalmennuksen aikana suurin muutos tapahtui nuorten ajattelutavassa ja siin\u00e4, kuinka he j\u00e4sensiv\u00e4t omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja ottivat vastuuta siit\u00e4. Kun nuori alkoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teot vaikuttavat h\u00e4nen omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja tulevaisuuteensa, h\u00e4nen toimintansa siirtyi ulkoa ohjautuvasta sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in ohjautuvaksi. Ilman aikuisen \u2013 valmentajan \u2013 tukea t\u00e4t\u00e4 muutosta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi tapahtunut. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Loppuraportissa viitattiin ehdotukseen Aikuistumisen tuki -ohjelmaksi ja esitettiin, ett\u00e4 hallituskaudella 2023\u20132027 laaditaan kansallinen Aikuistumisen tuen ohjelma ministeri\u00f6iden v\u00e4lisen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 STM:n johdolla ja yhdess\u00e4 aikuistumisen parissa toimivien asiantuntijoiden ja nuorten kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tanja Hirschovits-Gerz, Tarja Heino, Terhi Laine, Niina Weckroth (toim.) 2023. <em>Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. Yhdess\u00e4 aikuisuuteen \u2013 El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in -hankkeen loppuraportti.<\/em> Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 5\/2023. Helsinki 2023.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513415\">Tapausselostus nuoren aikuisen arkivalmennuksesta<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Perusteluna j\u00e4lkihuollon yl\u00e4ik\u00e4rajan alentamiseen on esitetty, ett\u00e4 on kustannusvaikuttavampaa j\u00e4lkihuollon sijasta panostaa ennaltaehk\u00e4isyyn. Seuraava tapausselostus antaa yhden vastauksen t\u00e4h\u00e4n v\u00e4itteeseen:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Yl\u00e4koulussa ongelmanuoreksi, osastohoitoon, huostaanotto. Soteasiakkaana 18-26 -vuotiaana, osastojaksoja, jatkuvaa l\u00e4\u00e4kehoitoa, yms.<\/li>\n\n\n\n<li>Vuoden 2016 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 26-vuotiaana kaksi lasta. Kuukausi osastolla, s\u00e4hk\u00f6hoitoa, kotiutettaessa 10 l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Huhtikuussa 2017 henkil\u00f6kohtainen tukihenkil\u00f6, arkivalmennus alkoi. Toipuminen k\u00e4ynnistyi. Tarve psykiatrisiin palveluihin p\u00e4\u00e4ttyi 28-vuotiaana.<\/li>\n\n\n\n<li>Ty\u00f6kokeiluja. Ty\u00f6sopimus kolmeksi vuodeksi 32-vuotiaana. Lapset OK.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kannattiko sijoittaa 26-vuotiaalle henkil\u00f6kohtainen tukihenkil\u00f6 arkivalmentajaksi? T\u00e4h\u00e4n vastaamiseksi arvioitiin palvelujen ja muun sosiaaliturvan kustannuksia ja suhteutettiin maksettuun tuloveroon ik\u00e4vuosina 26\u201332 (Kuva)<\/p>\n\n\n\n\n\n<p>T\u00e4lle nuoren aikaiselle oli 14 vuoden i\u00e4st\u00e4 alkaen j\u00e4rjestetty sotepalveluja ja18-vuoden i\u00e4st\u00e4 alkaen muuta sosiaaliturvaa. H\u00e4nen tullessaan 26-28 vuoden ik\u00e4\u00e4n palvelujen&nbsp; ja muun sosiaaliturvan kustannukset veromaksajille olivat vuosittain noin 40&nbsp;000 euroa 26\u201328 . Tuloveroa h\u00e4n ei ollut koko aikuisik\u00e4ns\u00e4 aikana maksanut. Arkivalmennus alkoi 28-vuoden i\u00e4ss\u00e4. Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n oli ollut koko vuoden ty\u00f6ss\u00e4 ja maksanut 7&nbsp;000 eroa tuloveroa.<\/p>\n\n\n\n<p>Matti Rimpel\u00e4 ja Ville Venesm\u00e4ki (2023) <a><em>Arjen tutkimuksella tietoa hoidon ja muun tuen vaikuttavuudesta mielenterveyspotilaan kokemana<\/em><\/a><em>. <\/em>Arvioitavana oleva k\u00e4sikirjoitus.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513416\">Vaikutukset j\u00e4lkihuoltonuoriin hallituksen esityksess\u00e4<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Hallituksen esityksen perusteluissa huomautettiin, ett\u00e4 j\u00e4lkihuollon pidennys oli ollut voimassa vasta suhteellisen v\u00e4h\u00e4n aikaa eik\u00e4 sen kokonaisuus n\u00e4iden ik\u00e4ryhmien osalta ollut viel\u00e4 vakiintunut. Vaikutusten arvioitiin olevan erilaisia eri hyvinvointialueilla, koska j\u00e4lkihuoltoa on j\u00e4rjestetty ja kehitetty paikallisesti ja alueellisesti eri tavoin sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ett\u00e4 laadultaan. Osassa kuntia j\u00e4lkihuolto oli jo organisoitu tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 aikuissosiaality\u00f6n kanssa, jolloin mahdollinen siirtym\u00e4 hyvinvointialueen aikuissosiaality\u00f6n asiakkaaksi saattaa hoitua jouhevasti.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4lkihuollon ik\u00e4rajan laskemisen ennakoitiin heikent\u00e4v\u00e4n paljon tukea tarvitsevien yli 23-vuotiaiden palveluja, ellei muu palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 kykene t\u00e4lt\u00e4 osin tehostamaan toimintaansa. Puolen vuoden siirtym\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen arvioitiin mahdollistavan j\u00e4lkihuoltoon oikeuden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 nuorille suunnitelmallisen siirtymisen tarpeenmukaisten muiden palveluiden ja etuuksien piiriin. Lis\u00e4ksi ennakoitiin, ett\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 oleva palvelureformilla voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 mahdollisuus korjata palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n puutteita ja ongelmakohtia. My\u00f6s laaja-alainen toimenpideohjelma nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isemiseksi voi olla yksi v\u00e4line t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513417\">Lastensuojelun j\u00e4lkihuoltoa vai sosiaalipalvelujen aikuistumisen tukea?<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Lastensuojelulaissa (13.4.2007\/417, 75\u201376\u00a7) velvoitetaan hyvinvointialueet j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4lkihuoltoa sijaishuollon p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s muulle lastensuojelun asiakkaalle. J\u00e4lkihuollossa tuetaan lastensuojelun asiakassuunnitelma huomioon ottaen lasta tai nuorta sek\u00e4 h\u00e4nen vanhempiaan ja huoltajiaan. J\u00e4lkihuollon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n on tarvittaessa laadittava yhdess\u00e4 nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan j\u00e4lkihuollon p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen nuoren k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat palvelut ja tukitoimet.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Sosiaalihuoltolain <\/em>(1301\/2014, 11\u00a7) mukaan hyvinvointialueiden on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 palveluja tukemaan lapsen tasapainoista kehityst\u00e4 ja hyvinvointia, ja jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 selviytymist\u00e4 sek\u00e4 torjumaan syrj\u00e4ytymist\u00e4, edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja osallisuutta. Palveluiden tulee my\u00f6s vastata \u00e4killisiin kriisitilanteisiin liittyv\u00e4n tuen tarpeeseen ja tukea apua tarvitsevan l\u00e4heisi\u00e4 ja omaisia.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>Sosiaaliohjauksella <\/em>tarkoitetaan yksil\u00f6iden, perheiden ja yhteis\u00f6jen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksil\u00f6iden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edist\u00e4minen vahvistamalla el\u00e4m\u00e4nhallintaa ja toimintakyky\u00e4. (16\u00a7)<\/li>\n\n\n\n<li><em>Sosiaalisella kuntoutuksella<\/em> tarkoitetaan tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrj\u00e4ytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edist\u00e4miseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvitt\u00e4minen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sek\u00e4 tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkip\u00e4iv\u00e4n toiminnoista suoriutumiseen ja el\u00e4m\u00e4nhallintaan; 4) ryhm\u00e4toiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edist\u00e4v\u00e4t toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista ty\u00f6-, ty\u00f6kokeilu-, opiskelu-, ty\u00f6paja- tai kuntoutuspaikkaan sek\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n n\u00e4iden keskeytt\u00e4mist\u00e4. (17\u00a7)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Suomen hyvinvointij\u00e4rjestelm\u00e4n historiallisen kehityksen tuloksena nuorisosik\u00e4isten palveluista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lukuisissa erityislaeissa, jotka jakavat toiminnan siiloihin ja joiden ik\u00e4rajat katkaisevat toimintaa ilman kest\u00e4vi\u00e4 perusteluja. Sosiaalihuoltolakia ja lastensuojelulakia valmisteltaessa 1980-luvulla p\u00e4\u00e4dyttiin lastensuojelun laajaan tulkintaan, jonka seurauksena on jatkettu lastensuojelun teht\u00e4vi\u00e4 j\u00e4lkihuolloksi kutsuttuina 17. ik\u00e4vuoden j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Poiminnat sosiaalihuoltolaista osoittavat, ett\u00e4 ne kattavat hyvin lastensuojelun j\u00e4lkihuolelle 17. ik\u00e4vuoden j\u00e4lkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt teht\u00e4v\u00e4t. Hallituksen esityksen perusteluissa t\u00e4m\u00e4 todetaan ja katsotaan, ett\u00e4 j\u00e4lkihuolto-oikeuden poistaminen 23\u201324-vuotiailta ei v\u00e4henn\u00e4 hyvinvointialueiden velvollisuutta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 heille palveluja, vaan siirt\u00e4\u00e4 ne sosiaalihuoltolain piiriin.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 tulkintaa voidaan pit\u00e4\u00e4 perusteltuna, mutta se johtaa kysym\u00e4\u00e4n, miksi perusteluissa ei ole laajemmin analysoitu lastensuojelun j\u00e4lkihuollon ja sosiaalihuollon yleisten teht\u00e4vien suhdetta toisiinsa. Ilman t\u00e4t\u00e4 laajempaa kehyst\u00e4 hallituksen esitys kaventuu tekniseksi hienos\u00e4\u00e4d\u00f6ksi, jolla ei ole muita kest\u00e4vi\u00e4 tavoitteita kuin julkisen talouden kustannusten hallinta.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallituksen esityksen perusteluissa viitattiin vuonna 2019 valmistuneeseen j\u00e4lkihuollon uudistamista selvitt\u00e4neen ty\u00f6ryhm\u00e4 ehdotukseen Aikuistumisen tuki -ohjelmaksi. Esitys j\u00e4lkihuollon lyhent\u00e4miseksi olisi esitt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4iseksi vaiheeksi, jolla k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n j\u00e4lkihuollon uudistaminen aikuistumisen tueksi. T\u00e4ss\u00e4 kehyksess\u00e4 j\u00e4lkihuolto-oikeuden poistaminen 23\u201324-vuotiailta olisi perusteltu kokeiluna, jossa suunnitelmallisesti siirret\u00e4\u00e4n j\u00e4lkihuollon teht\u00e4vien siirt\u00e4mist\u00e4 sosiaalihuoltolain piiriin ja my\u00f6s tuetaan ja tutkitaan kokeilun j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 ja sen etenemist\u00e4 hyvinvointialueilla.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513418\">Aikuistumisen tuki nuorille on varhaista tukea heid\u00e4n lapsilleen<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>\u201dHelsingin j\u00e4lkihuollossa on 1500 nuorta, joilla yhteens\u00e4 120 vauvaa tai pient\u00e4 lasta. N\u00e4ist\u00e4 kolmannes on lastensuojelun asiakkaita\u201d (Suomen Kuvalehti 3.11.2023). J\u00e4lkihuollon asiakkaiden omista lapsista ei ole ker\u00e4tty suunnitelmallisesti tietoa. T\u00e4m\u00e4 yksitt\u00e4inen tieto on t\u00e4rke\u00e4 siksi, ett\u00e4 sen mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 osa j\u00e4lkihuoltonuorten lapsista ajautuu jo varhain lastensuojelun asiakkaiksi. Hallituksen esityksen perusteluissa ei ole kiinnitetty huomiota t\u00e4h\u00e4n ylisukupolviseen huono-osaisuuden periytymiseen.&nbsp; Aikuistumisen tuke vahvistamalla voidaan nuorten lis\u00e4ksi vaikuttaa suoraan heid\u00e4n mahdollisten lastensa tulevaisuuteen. lapsiinsa. Kun sit\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tukeville vanhemmille raskauden alusta alkaen, voidaan puhua lasten n\u00e4k\u00f6kulmasta varhaisesta tuesta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513419\">Tulosperusteinen rahoitus palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Tulosperusteisessa rahoitusmallissa rahoittaja kustantaa toteutettavan palvelukokonaisuuden, jolle on ennalta asetettu vaikuttavuustavoitteita, esimerkiksi valmistuminen toiselta asteelta tai ty\u00f6llistyminen. Tulosperusteiset rahoitussopimukset (SIB) mahdollistavat tavoitteelliset investoinnit hyvinvointiin ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen. (<a href=\"https:\/\/www.sitra.fi\/hankkeet\/sib-rahastot\/\">SIB-rahastot &#8211; Sitra<\/a>)<\/p>\n\n\n\n<p><em>Seuraavassa kuvataan esimerkki tulosperusteisen rahoituksen soveltamisesta vaikeuksiin ajautuneiden nuorten tuen kehitt\u00e4miseen:<\/em> Hankkeessa tuotetaan palveluja, joilla tuetaan huostaan otettujen 15\u201317 vuotta t\u00e4ytt\u00e4via nuoria. Hankkeessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n vaikuttavuusinvestoimisen (Impact Investing) logiikkaa, ja hankkeen rahoituksessa sovelletaan tulosperustaisen rahoitussopimusta (SIB \u2013 Social Impact Bond), jossa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n projektin taloudellinen riski on ulkoisella rahoittajalla. sijoittajalla. Toteuttaja maksaa vain hankkeen todennetuista tuloksista. Tulospalkkioita maksetaan kolmesta mitattavasta tavoitteesta: 1) toisen asteen tutkinnoista, 2) kolmannen asteen opiskelujen etenemisest\u00e4 ja 3) hankkeeseen ohjattujen nuorten maksamista veroista.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskeisi\u00e4 palvelumalleja ovat SOS-lapsikyl\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6 Nuorisokumppani ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos -toiminnat. Nuorille tarjotaan tukea mm. 1) arjen- ja el\u00e4m\u00e4nhallintaan (p\u00e4iv\u00e4 rytmi, ajank\u00e4ytt\u00f6, rahank\u00e4ytt\u00f6, oma terveys, harrastukset), 2) psykososiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistamiseen (itseilmaisu, vuorovaikutustaidot), 3) opintoihin p\u00e4\u00e4semisess\u00e4 ja opintojen tuomien haasteiden voittamisessa, 4) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisess\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n paineiden hallitsemisessa, sek\u00e4 opintojen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kipupisteiden selvitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Huhtikuussa 2021 k\u00e4ynnistyneen hankkeen tavoitteena oli saada 140 nuorta ohjelmaan, joista vaikuttavuustavoitteen mukaisesti 80 prosenttia saa toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia opiskelee tai on ansioty\u00f6ss\u00e4. Suurin haaste on ollut asiakasohjauksen toteuttamisessa. Vuoden 2023 syksyyn menness\u00e4 noin puolet tavoitteena olleista 140 nuoresta on saatu hankkeeseen mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakaspalaute ja muutokset asiakkaiden hyvinvoinnissa ovat olleet erinomaisia. Ensimm\u00e4iset valmistumiset ja ty\u00f6llistymiset on saavutettu. Rahasto on sijoittanut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hankkeeseen l\u00e4hes miljoona euroa. Toteuttaja on maksanut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tulospalkkioita alle 30&nbsp;000 euroa, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4n odotetaan nousevan vuoden 2023 loppuun menness\u00e4 noin 200&nbsp;000 euroon. Ennuste hankkeen vaikuttavuudesta on t\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon mukaan erinomainen. Rahoittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta hanke saavuttaa suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 positiivisen kannattavuuden alun haasteista huolimatta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513420\">Ehdotus 1: Kannustavuutta s\u00e4\u00e4st\u00f6n kohdentamiseen hyvinvointialueille<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Hallituksen esityksen mukaan j\u00e4lkihuollon yl\u00e4ik\u00e4rajan muutoksesta seuraava arvioitu s\u00e4\u00e4st\u00f6 kohdennetaan hyvinvointialueille seuraavasti: \u201dV\u00e4hennyksen perusteena on se, ett\u00e4 uudistuksessa peruutetaan osin (HE 71\/2019) mukaan laajentunutta velvoitetta ja sen my\u00f6t\u00e4 tehty\u00e4 rahoituslis\u00e4yst\u00e4. Laskennalliset ja toteutuneet kustannukset tasataan hyvinvointialueen tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 seuraavan toisen vuoden rahoituksessa, sill\u00e4 hyvinvointialueen rahoitukseen tehd\u00e4\u00e4n vuosittain kustannustason tarkastus hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617\/2021) 10 \u00a7 mukaisesti.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 v\u00e4hennys kohdennetaan hyvinvointialueille samojen perusteiden mukaisesti ottamatta huomioon niiden onnistumista omassa toiminnassaan j\u00e4lkihuollon kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miss\u00e4. Tekninen kohdentaminen on ep\u00e4oikeudenmukaista niiden hyvinvointialueiden kannalta, joissa vuosien ty\u00f6n tuloksena on onnistuttu merkitsev\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka j\u00e4lkihuollosta ei ole kattavia tietoja, eroja onnistumisessa sen kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 ilmaisee huostassa vuoden aikana olleiden prosenttiosuus vastaavan ik\u00e4isest\u00e4 v\u00e4est\u00e4. Mit\u00e4 pienempi t\u00e4m\u00e4 prosenttiosuus, sit\u00e4 pienempi on niiden nuorten osuus, jotka 18 vuotta t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n tulevat tarvitsemaan sotepalveluja ja tarvitsevat niit\u00e4 viel\u00e4 23\u201324 vuoden ik\u00e4isin\u00e4. Alla olevassa kuvan tiedot ovat vuosilta 2018\u20132019. Tuolloin 16\u201317-vuotiaina huostassa olleet ovat vuonna 2024 siin\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 heilt\u00e4 poistuu oikeus j\u00e4lkihuoltoon.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n\n\n<p>Kuva tuo n\u00e4kyviin jopa kolmekertaisia eroja hyvinvointialueiden v\u00e4lill\u00e4. Jos n\u00e4it\u00e4 eroja ei oteta huomioon, valtionrahoituksen mitoittamisessa rankaistaan hyvinvointialueita, jotka ovat onnistuneet 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4vien palvelutarpeen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4is\u00e4 paremmin ja suosii hyvinvointialueita, joissa palvelutarve jatkuu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempana. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Valtionrahoituksen v\u00e4hent\u00e4misen perusteet voitaisiin muuttaa kannustaviksi ottamalla kriteereiksi 1) 23-24 -vuotiaiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja 2) onnistuminen palvelutarpeen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 mitattuna 16-17 -vuotiaana huostaanotettujen prosenttiosuudella, joka puutteineenkin toimii yht\u00e4 hyvin kuin muut rahoituksen mitoittamisen perusteina olevat indikaattorit. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Valtionrahoituksen kohdentamisessa hyvinvointialueille hallituksen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 menettely\u00e4 oikeudenmukaisemmin voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskiarvoa kolmen viimeisimm\u00e4n vuoden prosenttiosuuksista, jolloin satunnainen vaihtelu v\u00e4henisi. Kun kertav\u00e4hennyksen sijasta v\u00e4hennys kohdennettaisiin vuosittain p\u00e4ivittyvien mukaan, siit\u00e4 tulisi aidosti kannustava. V\u00e4hennys muuttuisi sen mukaan, miten hyvinvointialueet onnistuvat v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n 18-vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden palvelutarvetta ja siit\u00e4 seuraavia kustannuksia. T\u00e4m\u00e4 indikaattori toimisi my\u00f6s, jos ja kun j\u00e4lkihuolto on uudistettu aikuistumisen tueksi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a><a><\/a><a id=\"_Toc154513421\">Ehdotus 2: Tulosperusteinein kehitt\u00e4misohjelma 2024\u20132026<\/a><\/h3>\n\n\n\n<p>Hallituksen esitys j\u00e4lkihuolto-oikeuden lyhent\u00e4miseksi on valmisteltu kiireisesti. Puolen vuoden siirtym\u00e4ajasta huolimatta hyvinvointialueille j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa suunniteltuun ja hallittuun toimeenpanoon, varsinkin kun otetaan huomioon sotereformin etenemisen monet kriittiset haasteet. Hallitus viittaa valmisteilla olevaan laajaan ohjelmaan nuorten syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Siit\u00e4 tuskin tulee olemaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea hyvinvointialueille hallituksen esitt\u00e4m\u00e4n muutoksen toimeenpanon alkaessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen vaihtoehto on hallituksen esitys tulkitseminen ensimm\u00e4iseksi vaiheeksi \u2013 valtakunnalliseksi kokeiluksi &#8211; j\u00e4lkihuollon uudistamisessa aikuistumisen tueksi. T\u00e4ss\u00e4 tulkinnassa voidaan puhua ohjelmajohtamisesta. Hallitusohjelman toimeenpanoa vauhditetaan kohdistetulla kehitt\u00e4misohjelmalla. jolle varataan valtion talousarviossa korvamerkitty m\u00e4\u00e4r\u00e4raha. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><em>Ehdotan, ett\u00e4 valiokunta tarkastelee hallituksen esityst\u00e4 j\u00e4lkihuollon yl\u00e4ik\u00e4rajan muuttamisesta ensimm\u00e4isen\u00e4 vaiheena j\u00e4lkihuollon uudistamisessa aikuistumisen tueksi l\u00e4htien vuonna 2019 valmistunen STM:n ty\u00f6ryhm\u00e4n ehdotuksista.<\/em><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Tavoitteeksi asetetaan j\u00e4lkihuollon teht\u00e4vien siirtyminen vuodesta 2027 alkaen 17 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden osalta sosiaalihuoltolain nojalla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ksi aikuistumisen tueksi. &nbsp;<\/li>\n\n\n\n<li>Muutoksen toimeenpano toteutetaan hallitusohjelmaan perustuvana Aikuistumisen tuen kehitt\u00e4misohjelmana vuosina 2024\u20132026.<\/li>\n\n\n\n<li>Kehitt\u00e4misohjelman toteuttamiseen ja sen kustannusvaikuttavuuden tutkimiseen varataan valtion vuoden 2024 talousarviossa kuuden miljoona euron m\u00e4\u00e4r\u00e4rahan, johon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n j\u00e4lkihuollon muutoksen tuottamaa s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 ja josta hyvinvointialueet voivat hakea valtionavustusta oman kehitt\u00e4missuunnitelmana toteuttamiseen.<a href=\"#_ftn3\" id=\"_ftnref3\">[3]<\/a><\/li>\n\n\n\n<li>Kehitt\u00e4misohjelman vuonna 2024 toteuttavalle ensimm\u00e4iselle vaiheelle valmistellaan viipym\u00e4tt\u00e4 runko-ohjelma, jossa asetetaan yhteiset vaikuttavuustavoitteet. Toisen vaiheen suunnitelma valmistellaan vuoden 2024 aikana. Sen edetess\u00e4 valmistellaan esitykset tarvittaviksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutoksiksi ja toimeenpanon ohjeistaminen. Vuonna 2026 harkitaan, perusteltua jatkaa aikuistumisen tuen kehitt\u00e4misohjelmaa kolmannella vaiheella siirtym\u00e4vaiheen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>My\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 hyvinvointialueille valtionosuutta edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 niiden suunnitelmat perustuvat yhteisiin vaikuttavuustavoitteisiin ja ett\u00e4 niit\u00e4 valmisteltaessa on hy\u00f6dynnetty tulosperusteisesta rahoituksesta saatuja kokemuksia.&nbsp;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref1\" id=\"_ftn1\">[1]<\/a> Ehdotuksen valmisteluun ovat osallistuneet johtaja (vaikuttavuussijoittaminen ja p\u00e4\u00e4omarahastot) Jani Kempas (S-Pankki), vastuualuejohtaja Tiina Kirmanen (Etel\u00e4-Karjalan hyvinvointialue), Vamos-nuorten palvelusta vastaava johtaja Terhi Laine (Diakonissalaitos) ja kokemusasiantuntija Ville Venesm\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref2\" id=\"_ftn2\">[2]<\/a> Voidaan tehd\u00e4 samalla tavalla kuin syksyll\u00e4 1999: Valtionvarainvaliokunnan mietinn\u00f6ss\u00e4 vuoden 2020 talousarviosta katsottiin, ett\u00e4 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoituspohjaa on vahvistettava, jotta lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukeminen, h\u00e4iri\u00f6iden ehk\u00e4isy ja psykiatriset hoitopalvelut voidaan turvata. Valiokunta ehdottaa, ett\u00e4 luvun 33.32 uudelle momentille 33.32.37. osoitetaan 70 milj. markan m\u00e4\u00e4r\u00e4raha, joka on tarkoitettu valtionavustukseksi kunnille ja kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseksi. (VaVM 33\/1999 vp, lukua 33.32. koskevat yleisperustelut)<\/p>\n\n\n\n<p><a id=\"_ftn3\" href=\"#_ftnref3\">[3]<\/a> Voidaan tehd\u00e4 samalla tavalla kuin syksyll\u00e4 1999: Valtionvarainvaliokunnan mietinn\u00f6ss\u00e4 vuoden 2020 talousarviosta katsottiin, ett\u00e4 \u201dkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoituspohjaa on vahvistettava, jotta lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukeminen, h\u00e4iri\u00f6iden ehk\u00e4isy ja psykiatriset hoitopalvelut voidaan turvata. Valiokunta ehdottaa, ett\u00e4 luvun 33.32 uudelle momentille 33.32.37. osoitetaan 70 milj. markan m\u00e4\u00e4r\u00e4raha, joka on tarkoitettu valtionavustukseksi kunnille ja kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseksi.\u201d (VaVM 33\/1999 vp, lukua 33.32. koskevat yleisperustelut, katso Valtiontalouden tarkastusvirasto. Lasten ja nuorten psykiatrian valtionavustusmenettely. Tarkastuskertomus 71. Helsinki 2004.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oppaaksi poimintoja kirjallisuudesta viidelt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4. Seuraavaan olen poiminut valikoituja otteita viidelt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4. Olen ottanut mukaan merkityksellisiksi kokemiani otteita niit\u00e4 osin tiivist\u00e4en ja yhdist\u00e4en. Niist\u00e4 saattaa muodostua kokonaisuus, joka voisi ohjata &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-656","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=656"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":659,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions\/659"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}