{"id":652,"date":"2023-12-22T21:02:40","date_gmt":"2023-12-22T19:02:40","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=652"},"modified":"2023-12-22T21:03:58","modified_gmt":"2023-12-22T19:03:58","slug":"mita-kompleksisuus-on-tuonut-ehkaisemiseen-sosiaalihuoltoon-soveltuvaa-nakokulmaa-etsimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/12\/22\/mita-kompleksisuus-on-tuonut-ehkaisemiseen-sosiaalihuoltoon-soveltuvaa-nakokulmaa-etsimassa\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 kompleksisuus on tuonut ehk\u00e4isemiseen? Sosiaalihuoltoon soveltuvaa n\u00e4k\u00f6kulmaa etsim\u00e4ss\u00e4."},"content":{"rendered":"\n

Ensimm\u00e4inen keskener\u00e4inen luonnos…..T\u00e4m\u00e4n pohdinnan virikkeen\u00e4 on blogi: Ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n narratiivit ja kompleksisuusajattelu \u2013 sosiaalihuoltoon soveltuvaa n\u00e4k\u00f6kulmaa etsim\u00e4ss\u00e4\u00a0 \u2013 Curiosa<\/a>. Se perustuu Fiona Verity ym. (2022) kirjallisuuskatsaukseen ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n narratiiveist\u00e4 kompleksisuusajattelun kehyksess\u00e4. Towards a contemporary social care ’prevention narrative’ of principled complexity: An integrative literature review<\/em>. Health Soc Care Community 2022 Jan;30\/1 Towards a contemporary social care ’prevention narrative’ of principled complexity: An integrative literature review – PubMed (nih.gov)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Abstract<\/h3>\n\n\n\n

Prevention has become increasingly central in social care policy and commissioning strategies within the United Kingdom (UK). Commonly there is reliance on understandings borrowed from the sphere of public health, leaning on a prevention discourse characterised by the ’upstream and downstream’ metaphor. Whilst framing both structural factors and responses to individual circumstances, the public health approach nonetheless suggests linearity in a cause and effect relationship. Social care and illness follow many trajectories and this conceptualisation of prevention may limit its effectiveness and scope in social care. Undertaken as part of a commissioned evaluation of the Social Services and Wellbeing Act (2014) Wales, a systematic integrative review was conducted to establish the key current debates within prevention work, and how prevention is conceptually framed, implemented and evaluated within the social care context. The databases Scopus, ASSIA, CINAHL and Social Care Online were initially searched in September 2019 resulting in 52 documents being incorporated for analysis. A further re-run of searches was run in March 2021, identifying a further 14 documents, thereby creating a total of 66. Predominantly, these were journal articles or research reports (n<\/em> = 53), with the remainder guidance or strategy documents, briefings or process evaluations (n<\/em> = 13). These were categorised by their primary theme and focus, as well as document format and research method before undergoing thematic analysis. This highlighted the continued prominence of three-tiered, linear public health narratives in the framing of prevention for social care, with prevention work often categorised and enacted with inconsistency. Common drivers for prevention activity continue to be cost reduction and reduced dependence on the care system in the future. Through exploring prevention for older people and caregivers, we argue for an approach to prevention aligning with the complexities of the social world surrounding it. Building on developments in complexity theory in social science and healthcare, we offer an alternative view of social care prevention guided by principles rooted in the everyday realities of communities, service users and caregivers.<\/p>\n\n\n\n

What is known about this topic?<\/h4>\n\n\n\n
    \n
  • Prevention in social care is commonly tied to three-tiered, linear public health preventative narratives.<\/li>\n\n\n\n
  • Drivers for prevention have been contested, including values-based logic and reduced dependence or council expenditure.<\/li>\n\n\n\n
  • The conceptualisation and enactment of preventative work in social care varies significantly between localities.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    \u200bWhat this paper adds?<\/h4>\n\n\n\n
      \n
    • There is a continued reliance on linear, cause-effect models for prevention in social care and limited accounts of the complexity associated with everyday life.<\/li>\n\n\n\n
    • Developments in complexity theory within social and healthcare sciences offer new perspectives on how prevention is conceptualised and enacted.<\/li>\n\n\n\n
    • Prevention work will arguably benefit by integrating guiding principles embracing the complexity of service users\u2019 and carer’s lives.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      Mit\u00e4 olemme oppineet kansantautien ehk\u00e4isyst\u00e4 ja terveyden edist\u00e4misest\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n

      Olen harrastanut ’ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4’ puolivuosisataa ja kompleksisuutta pari vuosikymment\u00e4. Minulle niiden yhdist\u00e4misen ydin on monimutkaisen yksinkertaistaminen, tekeminen helposti toteutettavaksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen ja toiminnan arjessa. Ensin olisi hyv\u00e4 tutustua historian. Prevention idea kehittyi ensin tarttuvien tautien hallinnassa. Kun niiden rinnalle alkoivat nousta vanhenemiseen yhdistyv\u00e4t taudit, preventio on jaettu 1940-luvulta alkaen primaariseen ja sekundaariseen. USAssa 1945 perustettu The Comission on Chronic Illnesses tarvitsi 1950 luvun alussa lis\u00e4rahotusta ja lis\u00e4si preventioon kolmannen ulottuudeksi tertiaariprevention (kroonisen taudin hoito ja kuntoutus). N\u00e4in saatiin varakkaat potilasj\u00e4rjest\u00f6t mukaanrahoitukseen.1970-luvulla uudeksi tulkinnaksi tuli community cotrol of chronic diseases, yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 Pohjois-Karjala Projekti. Opimme erottamaan toisistaan v\u00e4est\u00f6strategian ja riskistraregian ehk\u00e4isemisess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Ehk\u00e4iseminen on aina ollut ja edelleen on ongelmal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Se l\u00e4htee ongelmasta, ja sen saamisesta hallintaan. Siksi sen rinnalle on 1970-luvulta alkaen tulivat Suomessa rakenteellinen terveyspolitiikka ja kansainv\u00e4lisesti primary health care ja sen yhteis\u00f6keskeinen tulkinta comprehensive health care. Sitten valtaviraksi nousi Health Promotion eli terveyden edist\u00e4minen ja sen ’raamattuna’ The Ottawa Charter of Health Promotion, jotain sain olla valmistelemassa ja viimeistelem\u00e4ss\u00e4 Ottawassa 1987. (https:\/\/www.who.int\/teams\/health-promotion\/enhanced-wellbeing\/first-global-conference)<\/p>\n\n\n\n

      Keskustelu sosiaalisten ongelmien ehk\u00e4isemisest\u00e4 tuli 1970-luvulla klassikkona Jorma Sipil\u00e4n kirja Sosiaalisten ongelmien synty ja lievitt\u00e4minen (Tammi 1979). Pioneereina olivat yhdyskuntaty\u00f6, rakenteellinen sosiaality\u00f6 ja 1990-luvulla Ehk\u00e4isev\u00e4n sosiaalipolitiikan ohjelma STM:n johdolla.<\/p>\n\n\n\n

      T\u00e4h\u00e4n kentt\u00e4\u00e4n opin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kompleksisuustulkintoja 2000-luvun alusta. Niist\u00e4 minulle kiinnostavin on ollut IBMn johtamisessa kehittynyt CYNEFIN tulkinta. https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cynefin_framework. Onnistumiseen ei riit\u00e4 juurisyiden tunteminen. Tarvitaan edess\u00e4 olevan tilanteen harkittua tulkintaa ja siit\u00e4 johdettua toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

      Blogissa on varsin kapeasti tulkittu terveysongelmien ehk\u00e4isyn ja terveyden edist\u00e4misen l\u00e4hihistoriaa ja v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sosiaalisten ongelmien kompleksisuudesta seuraa, ett\u00e4 my\u00f6s ratkaisut ovat moninaisia, kytk\u00f6ksiss\u00e4 toisiinsa ja dynaamisia. T\u00e4m\u00e4 ei ole uusia asia, l\u00f6ytyy laajasti analysoituna ja testattuna kansantautien ehk\u00e4isyst\u00e4 ja terveyden edist\u00e4misest\u00e4 jo 1970-luvulta alkaen. Sosiaalisten ongelmien suunnassa erityisen kiinnostavia ja ajankohtaisia ovat 1990-luvun ehk\u00e4isev\u00e4n sosiaalipolitiikan ohjelma ja sen toimeenpanosta julkaistut arvioinnit ja tutkimukset.<\/p>\n\n\n\n

      T\u00e4m\u00e4n ajan suurin ongelma saattaa olla institutionaalinen unohtaminen. Emme opi l\u00e4hihistoriasta Suonessa puhumattakaan sen kansainv\u00e4lisesti tuottamasta osaamisesta, kokemuksesta ja tiedoista. Emme osaa asettaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n kiinnostavalta tuntuvaa aidosti l\u00e4hihistorian kehykseen. Sosiaalisten ongelmien syist\u00e4 ei voi suoraan johtaa ratkaisun prosessia. T\u00e4m\u00e4 ajattelu toimi tarttuvien tautien hallinnassa ja siin\u00e4kin vain osittain. Sittemmin on sek\u00e4 kansainv\u00e4linen ett\u00e4 kotimainen tutkimus ja kokemus tuottaneet uusia n\u00e4kymi\u00e4 ja koeteltuja toimintalinjoja ansantautien ehk\u00e4isyyn ja terveyden edist\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

      Vaikka ongelmat ovat kompleksisia, voivat olla yksinkertaisia. Kun tilanteet ovat monimutkaisia ja kompleksisia, ennalta m\u00e4\u00e4ritellyt mallit saattavat olla vasta-aiheisia, onnistumiseen tarvitaan tilanteesta l\u00e4htev\u00e4\u00e4 luovaa toimintaa. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 minua on auttaminen tutustuminen kompleksisuuden tulkintoihin.<\/p>\n\n\n\n

      Blogin lopussa todetaan, ett\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4, jotka ovat ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n kohteina, tulisi tarkastella osana omaa erityist\u00e4 sosiaalista kontekstiaan. Viimeist\u00e4\u00e4n 1980-luvun terveyden edist\u00e4misen tulkinnoissa ja 1990-luvun ehk\u00e4isev\u00e4n sosiaalipolitiikan yhteydess\u00e4 ymmarr\u00e4ttin, ett\u00e4 yhteis\u00f6t ja yhteis\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Ensimm\u00e4inen keskener\u00e4inen luonnos…..T\u00e4m\u00e4n pohdinnan virikkeen\u00e4 on blogi: Ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n narratiivit ja kompleksisuusajattelu \u2013 sosiaalihuoltoon soveltuvaa n\u00e4k\u00f6kulmaa etsim\u00e4ss\u00e4\u00a0 \u2013 Curiosa. Se perustuu Fiona Verity ym. (2022) kirjallisuuskatsaukseen ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n narratiiveist\u00e4 kompleksisuusajattelun …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-652","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/652","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=652"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/652\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":655,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/652\/revisions\/655"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=652"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=652"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=652"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}