{"id":646,"date":"2023-12-18T16:42:14","date_gmt":"2023-12-18T14:42:14","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=646"},"modified":"2023-12-18T16:42:48","modified_gmt":"2023-12-18T14:42:48","slug":"pisaromahdus-itseohjautuvuus-on-ymmarretty-aivan-vaarin-hs-18-12-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/12\/18\/pisaromahdus-itseohjautuvuus-on-ymmarretty-aivan-vaarin-hs-18-12-2023\/","title":{"rendered":"Pisaromahdus: Itseohjautuvuus on ymm\u00e4rretty \u201daivan v\u00e4\u00e4rin\u201d. HS 18.12.2023"},"content":{"rendered":"\n<p>Perusopetuksesta keskustellaan Pisa-tulosten vauhdittamana. HS uutisoi 18.12.23 \u201dPisa romahdus. Kritisoidun opetussuunnitelman laatija puolustautuu.: Itseohjautuvuus on ymm\u00e4rretty \u201daivan v\u00e4\u00e4rin\u201d. Opetushallituksen kouluneuvos Jorma Kauppisen mukaan oppilaiden itseohjautuvuuteen kannustaminen on ymm\u00e4rretty mediassa laajalti v\u00e4\u00e4rin.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Olen vuosien kuluessa lukenut yh\u00e4 uudelleen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014). Aika haastava on tuo reilun 500 sivun paketti. Ei todellakaan helposti avautuvaa selkokielt\u00e4. Poimin ensin lainauksia HS:n uutisesta, sitten lainauksia opetussuunnitelman tekstist\u00e4 ja lopuksi muutama oma ajatus.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/paivanlehti\/18122023\/art-2000010049023.html\">Kritisoidun opetussuunnitelman laatija puolustautuu: Itseohjautuvuus ymm\u00e4rretty \u201daivan v\u00e4\u00e4rin\u201d &#8211; P\u00e4iv\u00e4n lehti 18.12.2023 | HS.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Lainauksia HSn uutisesta:<\/h2>\n\n\n\n<p>\u201dKauppinen huomauttaa, ett\u00e4 opetussuunnitelman valmistelusta vastanneet Opetushallituksen virkamiehet ovat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Opetussuunnitelman perusteiden p\u00e4ivityst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4neiss\u00e4 ty\u00f6ryhmiss\u00e4 oli taas mukana noin 300 asiantuntijaa. J\u00e4lkeenp\u00e4in saimme kiitosta siit\u00e4, ett\u00e4 prosessi oli niin laaja-alaisesti j\u00e4rjestetty.<\/p>\n\n\n\n<p>Juuri itseohjautuvuuden odottaminen oppilailta on aihe, josta on Kauppisen mukaan ymm\u00e4rretty julkisuudessa \u201daivan v\u00e4\u00e4rin\u201d. Kauppisen mukaan opetussuunnitelman perusteissa on asetettu tavoitteeksi, ett\u00e4 oppilas oppisi toimimaan yhdeks\u00e4n vuoden perusopetuksen aikana yh\u00e4 itseohjautuvammin. Oppilas n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aktiivisena to9imijana, joka on vastuussa oppimisestaan.<\/p>\n\n\n\n<p>On ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 on tarkoitus heitt\u00e4\u00e4 oppilaat yksin tekem\u00e4\u00e4n asioita ilman, ett\u00e4 opettaja opettaa. Se ei ole koskaan ollut tarkoitus, eik\u00e4 opetussuunnitelman perusteissa miss\u00e4\u00e4n kohtaa lue niin. Opettaja ohjaa edelleen ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 esimerkiksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t ty\u00f6tavat.<\/p>\n\n\n\n<p>Opetushallituksen p\u00e4\u00e4johtaja Minna Kelh\u00e4 toteaa, ett\u00e4 vuoden 2014 opetusssuunnitelman valmistelussa mukana oli muun muassa pedagogiikan ja didaktiikan tutkijoita, oppimispsykologian tutkijoita ja kouluttamisen kehitt\u00e4misen tutkijoita.\u201d<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Itseohjautuvuus opetussuunnitelman perusteissa<\/h2>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n luettuani kaivoin uudelleen esiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) ja aloin selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 niiss\u00e4 oli kirjoitettu itseohjautuvuudesta. Hakusanalla \u2019itseohj\u2019 l\u00f6ysin 17 osumaa, ensimm\u00e4isen luvusta <a><em>2.3 Oppimisk\u00e4sitys<\/em><\/a> sivuilta 14\u201315:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dOpetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimisk\u00e4sitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. H\u00e4n oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sek\u00e4 itsen\u00e4isesti ett\u00e4 yhdess\u00e4 muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksil\u00f6n ihmisen\u00e4 kasvua ja yhteis\u00f6n hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien k\u00e4ytt\u00f6 ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. My\u00f6nteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edist\u00e4v\u00e4t oppimista ja innostavat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa osaamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinik\u00e4iselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tietoa oppimisensa edist\u00e4miseen. &nbsp;&nbsp;Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yh\u00e4<strong> itseohjautuvammin<\/strong>.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Kopioin muutkin osumat, joissa oli merkitykselliseksi tunnistamaani sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Osa niist\u00e4 toistui ja on seuraavassa vain yhden kerran.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Monipuoliset ty\u00f6tavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sek\u00e4 tukevat eri ik\u00e4kausille ominaista luovaa toimintaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset ty\u00f6tavat sek\u00e4 eri aistien k\u00e4ytt\u00f6 ja liikkuminen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t oppimisen el\u00e4myksellisyytt\u00e4 ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat my\u00f6s ty\u00f6tavat, jotka tukevat <strong>itseohjautuvuutta<\/strong> ja ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisen tunnetta.<\/li>\n\n\n\n<li>Opettaja valitsee ty\u00f6tavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien ty\u00f6tapojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 <strong>itseohjautuvuutta<\/strong> vahvistaen. Oppimaan oppimisen taidot kehittyv\u00e4t parhaiten silloin, kun opettaja ohjaa oppilaita my\u00f6s suunnittelemaan ja arvioimaan ty\u00f6skentelytapojaan. T\u00e4m\u00e4 motivoi ja auttaa oppilaita ottamaan vastuuta oppimisesta ja ty\u00f6skentelyst\u00e4 kouluyhteis\u00f6ss\u00e4. Yhteinen tavoitteiden ja arviointiperusteiden pohdinta sitouttaa tavoitteiden mukaiseen ty\u00f6skentelyyn.<\/li>\n\n\n\n<li>Ylemmill\u00e4 luokilla huomion kiinnitt\u00e4minen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisemp\u00e4\u00e4. Se ohjaa oppilaita toimimaan yh\u00e4<strong><u> itseohjautuvammin<\/u><\/strong>.<\/li>\n\n\n\n<li>Ylemmill\u00e4 luokilla huomion kiinnitt\u00e4minen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisemp\u00e4\u00e4. Se ohjaa oppilaita toimimaan yh\u00e4 <strong>i<u>tseohjautuvammin<\/u><\/strong>.<br>T15 kannustaa oppilasta kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietojaan ja kielellisi\u00e4 keinojaan <strong>itseohjautuvaan<\/strong>ty\u00f6skentelyyn, tiedonhakuun ja tiedon j\u00e4sent\u00e4miseen itsen\u00e4isesti ja ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Yksil\u00f6-, ryhm\u00e4- ja yhteis\u00f6llisill\u00e4 ty\u00f6tavoilla kannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja <strong><u>itseohjautuvuuteen.<\/u><\/strong>&nbsp;<\/li>\n\n\n\n<li>Kotitalouden oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeist\u00e4 ohjauksen, eriytt\u00e4misen ja tuen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 on oppilaiden motivaation, oman toiminnan ohjauksen ja<strong> <u>itseohjautuvuuden<\/u><\/strong> asteittainen lis\u00e4\u00e4ntyminen.<\/li>\n\n\n\n<li>T13 tarjota oppilaalle v\u00e4lineit\u00e4 saamenkielisen tiedon etsimiseen, pohtimiseen ja arviointiin sek\u00e4 tukea oppilasta omaksumaan <strong><u>itseohjautuva<\/u><\/strong> tapa opiskella saamen kielt\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Oppilaat omaksuvat tiedonhaluisen ja itseohjautuvan tavan opiskella saamen kielt\u00e4 ja syvent\u00e4v\u00e4t taitoaan vertailla kieli\u00e4 sek\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t eri kielten taitoaan monipuolisesti.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Itseohjautuvuuden rinnalle huomio kiinnittyi itsearviointiin, jolle tuli 49 osumaa. Muutama esimerkki:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Opintojen aikaisessa arvioinnissa t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on my\u00f6s oppilaiden toimijuutta kehitt\u00e4v\u00e4 vertaisarviointi ja <strong><u>itsearviointi.<\/u><\/strong><\/li>\n\n\n\n<li>Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla p\u00e4\u00e4osin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sek\u00e4<strong> edist\u00e4\u00e4<u> itse<\/u>&#8211; ja vertaisarvioinnin taitoja<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n<li>Jokaisen opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunk\u00e4ynniss\u00e4 ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Ohjauksen tavoitteena on, ett\u00e4 tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamus, <strong><u>itsearviointi-<\/u><\/strong> ja oppimaan oppimisen taidot sek\u00e4 kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat.<\/li>\n\n\n\n<li>Arviointi toteutetaan oppilaiden toimintaa ja ty\u00f6skentely\u00e4 havainnoimalla sek\u00e4 ohjaamalla oppilaita <strong><u>itsearviointiin<\/u><\/strong>.<\/li>\n\n\n\n<li>Ei k\u00e4ytet\u00e4 arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana <strong><em><u>itsearviointia.<\/u><\/em><\/strong><\/li>\n\n\n\n<li>Oppimisen arviointi ja siihen perustuva palaute kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaiden yksil\u00f6llisen edistymisen huomioivaa. Palautteella tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen, pitk\u00e4j\u00e4nteisten ty\u00f6tapojen sek\u00e4<strong><u>itsearviointitaitoje<\/u><\/strong>n kehittymist\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Itseohjautuvuuteen yhdistyy sanana yksil\u00f6. \u201dYksil\u00f6\u201d esiintyy opetussuunnitelman perusteissa yli 200 kertaa. Muutama poiminta:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Yhdenvertainen kohtelu edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille ett\u00e4 yksil\u00f6llisten tarpeiden huomioon ottamista.<\/li>\n\n\n\n<li>Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmi\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksil\u00f6llisi\u00e4 tarpeita.<\/li>\n\n\n\n<li>Oppilaat osallistuvat oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4miseen. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksil\u00f6lliset tarpeet<\/li>\n\n\n\n<li>Toiminnassa otetaan huomioon yhteis\u00f6n j\u00e4senten yksil\u00f6llisyys ja tasa-arvoisuus sek\u00e4 yhteis\u00f6n tarpeet.<\/li>\n\n\n\n<li>P\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin l\u00e4hestyess\u00e4 opettajien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on lukuvuoden viel\u00e4 ollessa k\u00e4ynniss\u00e4 antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta my\u00f6s oppimista eteenp\u00e4in ohjaavaa arviointipalautetta. Samoin tulee huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin kriteereist\u00e4. Palautteen ja ohjauksen tulee olla riitt\u00e4v\u00e4n yksityiskohtaista ja yksil\u00f6llist\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Yksil\u00f6llistetyn oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan yhdess\u00e4 tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan n\u00e4iss\u00e4 oppiaineissa suhteessa henkil\u00f6kohtaisessa opetuksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 koskevassa suunnitelmassa m\u00e4\u00e4riteltyihin h\u00e4nelle yksil\u00f6llisesti asetettuihin tavoitteisiin eik\u00e4 osaamisen tason m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 edell\u00e4 mainittuja arviointikriteerej\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Eriytt\u00e4minen perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia ty\u00f6tapoja ja edet\u00e4 yksil\u00f6llisesti. Ty\u00f6tapojen valinnassa otetaan huomioon my\u00f6s oppilaiden v\u00e4liset yksil\u00f6lliset ja kehitykselliset erot.<\/li>\n\n\n\n<li>Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksil\u00f6llisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava j\u00e4rjestely.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Itseohjautuvuus laaja-alaisessa osaamisessa<\/h2>\n\n\n\n<p>Olen vuosien kuluessa erityisesti yritt\u00e4nyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 opetussuunnitelmassa tarkoitetaan \u2019laaja-alaisella osaamisella, josta l\u00f6ytyy oma luku <a>3.3 <em>Tavoitteena laaja-alainen osaaminen<\/em><\/a>. Kopioin siit\u00e4 pari poimintaa:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dLaaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa my\u00f6s kyky\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietoja ja taitoja tilanteen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Siihen, miten oppilaat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sek\u00e4 tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lis\u00e4\u00e4ntynyt tarve nousee ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman muutoksista. Ihmisen\u00e4 kasvaminen, opiskelu, ty\u00f6nteko sek\u00e4 kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellytt\u00e4v\u00e4t tiedon- ja taidonalat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dSeuraavassa kuvataan seitsem\u00e4n laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niiden merkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittym\u00e4kohtia toisiinsa. Niiden yhteisen\u00e4 tavoitteena on perusopetuksen teht\u00e4v\u00e4n mukaisesti ja oppilaiden ik\u00e4kauden huomioon ottaen tukea ihmisen\u00e4 kasvamista sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 demokraattisen yhteiskunnan j\u00e4senyyden ja kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 osaamista. Erityisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sek\u00e4 arvostamaan itse\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dLaaja-alaisen osaamisen tavoitteet t\u00e4smennet\u00e4\u00e4n luvuissa 13, 14 ja 15 vuosiluokkakokonaisuuksittain. Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sis\u00e4lt\u00f6alueiden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. &nbsp;Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen.\u201d<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pohdintaa<\/h2>\n\n\n\n<p>HS:n uutisessa kiinnittyy ensiksi huomio opetussuunnitelman perusteissa hy\u00f6dynnettyyn asiantuntijuuteen. Kouluneuvos korosti valmistelijoiden kokemusta ja asiantuntijuutta ja laajaa kuulemista. P\u00e4\u00e4johtajan mukaan \u201d valmistelussa mukana oli muun muassa pedagogiikan ja didaktiikan tutkijoita, oppimispsykologian tutkijoita ja kouluttamisen kehitt\u00e4misen tutkijoita.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikutelmaksi tulee, ett\u00e4 valmistelussa hy\u00f6dynnettiin laajasti perusopetuksen sis\u00e4ist\u00e4 asiantuntijuutta, mutta hy\u00f6dynnettiink\u00f6 my\u00f6s sen ulkoista asiantuntijuutta lapsen kehityksest\u00e4 aikuiseksi ja sen merkityst\u00e4 oppimisessa? Kriittiset arvioita ovat esitt\u00e4neet mm. lapsen kehityspsykologian tutkijat sek\u00e4 lasten ja nuorten mielenterveyden asiantuntijat. Kouluneuvos ei heihin viittaa, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4johtaja.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi nostan esiin opetussuunnitelman kielen, sanoitukset ja johdonmukaisuuden. T\u00e4st\u00e4 esimerkkein\u00e4 ovat lainaukset laaja-alaisesta osaamisesta. Laaja-alainen osaaminen on sanoitus ja tulkinta, jota ei juurikaan l\u00f6yd\u00e4 opetussuunnitelman perusteiden ulkopuolelta. Google Scholarissa hakutermi \u201dlaaja-alainen osaaminen\u201d tuotti reilut 2000 osumaa, pikaisessa tarkastelussa niiden l\u00e4ht\u00f6kohtana oli opetussuunnitelman perusteet ja niiden tulkitseminen. &nbsp;Lainatut otteet kertovat, miksi tulkintakirjallisuutta on n\u00e4in runsaasti. &nbsp;Minulle ei ole runsaan kymmenen vuoden aikana tullut selv\u00e4ksi, mit\u00e4 n\u00e4iden otteiden kirjoittajat on ajatellut. Samanlaista kielt\u00e4, sanoituksia ja johdonmukaisuutta esiintyy 500 sivuisessa tekstimassassa muuallakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista ei suoraan puhuta itseohjautuvuudesta. L\u00f6yd\u00e4n sen kuitenkin aika selv\u00e4sti kirjoitettuna rivien v\u00e4liin. T\u00e4h\u00e4n viittaavaa my\u00f6s itsearvioinnin korostaminen eriytettyn\u00e4 itseohjautuvuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Opetussuunnitelman perusteiden yksil\u00f6tulkintoja ei suoraan yhdistetty itseohjautuvuuteen. Yksil\u00f6n sijasta viitataan ik\u00e4kausiin. Itseohjautuvuutta tarkastellaan ik\u00e4kausittain. Yksil\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevan kiinnostavaksi silloin, kun lapsen kehityksess\u00e4 ja oppimisessa tunnistetaan ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>HS:n uutisessa opetushallituksen koulutusneuvos v\u00e4itti, ett\u00e4 \u201dopettaja opettaa edelleen ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 esimerkiksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t ty\u00f6tavat\u201d. &nbsp;Opetussuunnitelman perusteissa esitet\u00e4\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 \u201dopettaja valitsee ty\u00f6tavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja <strong><em>ohjaa oppilaita erityisesti <u>uusien ty\u00f6tapojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 itseohjautuvuutta vahvistaen<\/u><\/em><\/strong>\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 pikainen n\u00e4kym\u00e4 itseohjautuvuuteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) on esitetty osoittamaan, ett\u00e4 tarvitsisimme huolellisen tekstianalyysiin riippumattoman tutkijaryhm\u00e4n tekem\u00e4n\u00e4: Mit\u00e4 opetussuunnitelman perusteissa ohjeistetaan ja mit\u00e4 ei. Mielikuvat ja niist\u00e4 kiisteleminen ei riit\u00e4, kun kysymyksess\u00e4 on oppivelvollisuuskoulu &#8211; Suomen suurin yhteiskunnallinen investointi lasten aikuistumisen tulemiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Perusopetuksesta keskustellaan Pisa-tulosten vauhdittamana. HS uutisoi 18.12.23 \u201dPisa romahdus. Kritisoidun opetussuunnitelman laatija puolustautuu.: Itseohjautuvuus on ymm\u00e4rretty \u201daivan v\u00e4\u00e4rin\u201d. Opetushallituksen kouluneuvos Jorma Kauppisen mukaan oppilaiden itseohjautuvuuteen kannustaminen on ymm\u00e4rretty mediassa laajalti &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-646","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=646"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":647,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions\/647"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}