{"id":599,"date":"2023-10-16T09:20:00","date_gmt":"2023-10-16T07:20:00","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=599"},"modified":"2023-10-16T09:27:06","modified_gmt":"2023-10-16T07:27:06","slug":"norjan-malliko-ratkaisuksi-perussairaanhoidon-kriisiin-eftervard-sta-har-pa-egen-botn-och-lita-icke-pa-frammande-hielp","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/10\/16\/norjan-malliko-ratkaisuksi-perussairaanhoidon-kriisiin-eftervard-sta-har-pa-egen-botn-och-lita-icke-pa-frammande-hielp\/","title":{"rendered":"Norjan malliko ratkaisuksi perussairaanhoidon kriisiin? \u00bbEftervard, st\u00e5 h\u00e4r p\u00e5 egen botn, och lita icke p\u00e5 fr\u00e4mmande hielp.\u00bb"},"content":{"rendered":"\n

\u00bbEftervard, st\u00e5 h\u00e4r p\u00e5 egen botn, och lita icke p\u00e5 fr\u00e4mmande hielp. (J\u00e4lkimaailma, seiso t\u00e4\u00e4ll\u00e4 omalla pohjallasi \u00e4l\u00e4k\u00e4 luota vieraaseen apuun).\u00bb Augustin Ehrensv\u00e4rd \u2013 Wikipedia<\/a> T\u00e4m\u00e4 tuli mieleen kun luin HS 16.10.2023 katsauksen terveyskeskusten kehitykseen 2000-luvulla ’N\u00e4in terveyskeskukset kuihtuivat ja keikkal\u00e4\u00e4k\u00e4ribisnes alkoi’ \u201dKaikki v\u00e4h\u00e4nkin j\u00e4rkev\u00e4t siirtyv\u00e4t vuokral\u00e4\u00e4k\u00e4reiksi\u201d \u2013 N\u00e4in Suomi rakensi itselleen kroonisen l\u00e4\u00e4k\u00e4ripulan – P\u00e4iv\u00e4n lehti 16.10.2023 | HS.fi<\/a>
<\/p>\n\n\n\n

Palautan mieleen hieman aikaisempaa kehityst\u00e4, jossa olin mukana. Toimin 1980-luvun alussa opetusministeri\u00f6n asettaman l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden perusterveydenhuoltokoulutustoimikunnan puheenjohtajana ja vuosina 1986-1990 keskisuuren kaupungin terveyskeskuksen ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4. J\u00e4in el\u00e4kkeelle 2010 Stakesin tutkimusprofessorin teht\u00e4vist\u00e4.

Ratkaisuksi esitettiin \u2019Norjan mallin\u2019 soveltamista Suomessa. Suomessa terveyskeskusten avosairaanhoidon ongelmiin kiinnitettiin laajasti huomiota 1970-luvun lopussa.  Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 asetti lokakuussa 1978 toimikunnan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveyskeskusten avosairaanhoidon kehitt\u00e4mistarpeita. Elokuussa 1979 valmistuneessa mietinn\u00f6ss\u00e4 (Komiteamietint\u00f6 1979:44) esitettiin monipuolinen kehitt\u00e4misohjelma kolmen tavoitteen ymp\u00e4rille: 1) palvelujen saavutettavuuden parantaminen, 2) hoitojatkuvuuden turvaaminen ja 3) hoitotoiminnan sis\u00e4ll\u00f6n ja laadun kehitt\u00e4minen.

Yksi HS:n jutun kannalta relevantti poiminta: \u201dHoidon hyv\u00e4 jatkuvuus toteutuisi parhaiten, kun potilas voisi pysy\u00e4 valitsemansa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri hoidossa jatkuvasti. Oma l\u00e4\u00e4k\u00e4ri huolehtisi potilaan kokonaishoidosta.\u201d T\u00e4t\u00e4 esityst\u00e4 perusteltiin mietinn\u00f6ss\u00e4 huolella.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4kint\u00f6hallituksen johdolla k\u00e4ynnistyi vuonna 1980 Keski-Suomen l\u00e4\u00e4niss\u00e4 omal\u00e4\u00e4k\u00e4ri- ja omahoitajakokeilu, josta raportoitiin my\u00f6nteisi\u00e4 tuloksia. Seuraavaksi toteutettiin rinnakkain kansallinen omal\u00e4\u00e4k\u00e4rikokeilu ja v\u00e4est\u00f6vastuul\u00e4\u00e4k\u00e4rikokeilu. Molempia tutkittiin huolella. Valtioneuvoston hyv\u00e4ksymiss\u00e4 valtakunnallisissa terveydenhuollon suunnitelmissa suositeltiin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa terveyskeskuksille v\u00e4est\u00f6vastuuperiaatetta. 

Poiminta vuonna 1990 julkaistusta raportista kuvaa tilannetta Helsingiss\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201d<\/em>Kansanel\u00e4kelaitoksen v\u00e4est\u00f6tutkimuksen mukaan noin puolet aikuisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 katsoi, ett\u00e4 heill\u00e4 on tietty l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Prosenttiluku oli alhaisin Koillisessa (34 %) ja korkein Etel\u00e4isess\u00e4 ja Keskisess\u00e4 suurpiiriss\u00e4 (56 %). Omal\u00e4\u00e4k\u00e4rikokeilun seurauksena on v\u00e4est\u00f6n tyytyv\u00e4isyys palveluihin parantunut erityisesti peruspiireiss\u00e4, joissa v\u00e4est\u00f6vastuu pystyi toimimaan. Joillakin alueilla v\u00e4est\u00f6pohjat olivat l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 kohti liian suuria. <\/em>V\u00e4est\u00f6kyselyiss\u00e4 huomattiin, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 helsinkil\u00e4iselle on tunne, ett\u00e4 palveluja antava henkil\u00f6st\u00f6n on kiinnostunut h\u00e4nen terveydest\u00e4\u00e4n ja ongelmistaan.Terveydenhuoltoon voitaisiin liitt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n potilaskohtaista seurantaa. Potilaan hakeuduttua hoitoon olisi my\u00f6s tarkistettava h\u00e4nen selviytymist\u00e4\u00e4n.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sirkka-Lisa Aho, Sirkka Elfving, Anneli Pulkkinen. Terveydenhuollon vaikuttavuus III. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja palvelukyvyn arviointia 1980-luvulla. Helsingin kaupungin terveysviraston raportteja. Sarja A. 56\/1990.

Rinnan t\u00e4m\u00e4n kehittelyn kanssa keskusteltiin vilkkaasti perhel\u00e4\u00e4k\u00e4ritoiminnasta, jota kokeiltiin esimerkiksi Varkaudessa: \u201dKokeilukohteeksi valittiin yhten\u00e4isen kokonaisuuden muodostama kaupunginosa. Tulokset kokeilusta olivat varsin my\u00f6nteisi\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n esteit\u00e4 muodostaa suurista kaupunkiterveyskeskuksista pienempi\u00e4 toimintayksik\u00f6it\u00e4 ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan\u201d (Pekka Hosia: Perhel\u00e4\u00e4k\u00e4ri terveyskeskuksessa. Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti 1982, sivu 2889).  Muutamat kouluttajat l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 tiedekunnissa kiinnostuivat muissa maissa kehittyneest\u00e4 \u2019perhekeskeisest\u00e4 hoidosta\u2019\/\u2019perhel\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4\u2019. Oulussa t\u00e4m\u00e4 kiinnostus eteni 1990-luvulla erityisen koulutusohjelman k\u00e4ynnist\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka tavoite oli yhteinen, koko ajan oli n\u00e4kyviss\u00e4 my\u00f6s j\u00e4nnitteit\u00e4. \u2019Omal\u00e4\u00e4k\u00e4rikokeilua\u2019 keskittyi yksityissektorille, v\u00e4est\u00f6vastuukokeiluja johti sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 ja erityinen \u2019perhel\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutus\u2019 oli joidenkin l\u00e4\u00e4k\u00e4rikouluttajien harrastus.  J\u00e4nnitteist\u00e4 huolimatta 1990-luvun alkaessa oltiin menossa vahvasti my\u00f6nteiseen suuntaan.

Mutta sitten tulivat suuret hallintoreformit, joissa vuosina 1990-1993 lakkautettiin l\u00e4\u00e4kint\u00f6hallitus, purettiin valtakunnallinen suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4 ja sen toimeenpano normi- ja rahoitusohjauksessa. Terveyskeskustoiminnan j\u00e4rjest\u00e4misvastuu siirtyi kunnille ja kuntayhtymille. Valtionhallinto vet\u00e4ytyi my\u00f6s kehitt\u00e4misvastuusta. Uutena perustetulla Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitt\u00e4miskeskus Stakes ei koko toimintansa aikana (1992-2009) miss\u00e4\u00e4n vaiheessa osoittanut erityist\u00e4 kiinnostusta terveyskeskusten avosairaanhoidon kehitt\u00e4miseen.

Helsingin yliopiston professorina toiminut Pertti Kekki on varsin hyvin kuvannut terveyskeskusten kehityst\u00e4 kirjassaan Nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 terveyskeskusta (WSOY 2012).  Kehitt\u00e4minen yleens\u00e4 ja erityisesti avosairaanhoidossa on ollut alusta alkaen valtionhallinnon ohjauksen ja rahoituksen varassa. L\u00e4\u00e4ketieteelliset tiedekunnissa tutkimuksesta ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutuksesta vastasivat yliopistosairaaloiden professorit ja muut erikoissairaanhoidon asiantuntijat, joille terveyskeskukset ja niiden avosairaanhoito olivat et\u00e4isi\u00e4 asioita.

1990-luvun hallintoreformit tarkoittivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 omal\u00e4\u00e4k\u00e4ri\/v\u00e4est\u00f6vastuu\/perhel\u00e4\u00e4k\u00e4ritavoitteilta katosi valtionhallinnon tuki. Hallitusohjelmiin perustuvat kehitt\u00e4misohjelmat ovat tuottaneet 2000-luvulla satoja lyhytkestoisia hankkeita ja projekteja, jotka pikemminkin hidastivat tai jopa estiv\u00e4t terveyskeskusten avosairaanhoidon suunnitelmallisen ja pitk\u00e4j\u00e4nteisen kehitt\u00e4misen. Kuvaavaa on, ett\u00e4 vuonna 1979 valmistunut toimikuntamietint\u00f6 on edelleen analyyttisin ja laajin  katsaus peruspalveluna toteutuvan avosairaanhoidon kehitykseen ja tulevaisuudenn\u00e4kymiin Suomessa. 

Olemme varsin ristiriitaisessa vaiheessa juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Kuten HS:n jutussa kuvasit, parin viime vuoden aikana k\u00e4ynnistyneet omal\u00e4\u00e4k\u00e4rikokeilut ovat edenneet my\u00f6nteisesti. Samanaikaisesti puretaan kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla reilun nelj\u00e4n vuosikymmenen kuluessa rakentunutta terveyskeskusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.

Minulle ei ole avautunut, millaista terveydenhuollon peruspalvelujen ja erityisesti perussairaanhoidon toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ollaan rakentamassa. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 purkaminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin uuden kest\u00e4v\u00e4sti rakentaminen. On paljon yksityiskohtaisia esityksi\u00e4, mutta niist\u00e4 en l\u00f6yd\u00e4 \u2019uskottavaa tarinaa\u2019 terveydenhuollon peruspalvelujen tulevaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Kun kansanterveysty\u00f6n uudistusta valmisteltiin 1960-luvun lopussa, tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4 hahmoteltiin mm. Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehden teemanumerossa 1\/1969. Siit\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt erityisesti mieleen Ilkka V\u00e4\u00e4n\u00e4sen pohdinta \u2019Terveydenhuollon kokonaisvaltainen suunnittelu\u2019, jossa on nosti t\u00e4rkeimmiksi periaatteiksi asiakasvastuun ja aluevastuun:

\u201dKokonaisvaltaisen terveydenhuollon toteuttaminen tulisi merkitsem\u00e4\u00e4n suurta edistysaskelta sosiaalisen turvallisuuden kehitt\u00e4misess\u00e4. Jokainen sairastunut, joka saapuu l\u00e4himm\u00e4lle terveysasemalle, tiet\u00e4\u00e4 saapuneensa sellaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n hoiviin, jossa h\u00e4nen tutkimuksensa ja hoitonsa j\u00e4rjestyy tarkoituksenmukaisesti.<\/em> Potilaan itsens\u00e4 ei tarvitse huolehtia sopivan tutkimus- tai hoitopaikan etsimist\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 toteutuu t\u00e4ten potilasvastuun<\/u> <\/strong>periaate.<\/em> Kun jokaisen toimintayksik\u00f6n kapasiteetti terveydenhuollon eri sektoreiden ja erikoisalojen suhteen on mitoitettu toiminta-alueen v\u00e4est\u00f6n tarpeiden mukaan, saadaan aikaan terveydenhuoltopalvelusten tasapinoinen tarjonta. Siten j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 voidaan toteuttaa my\u00f6s aluevastuun<\/u><\/em> <\/strong>periaate. Kokonaisvaltaisen terveydenhuollon toteuttaminen tulisi alentamaan terveydenhuoltopalvelusten tuotantokustannuksia. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen olisi yhteiskunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti pyritt\u00e4v\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tuntuisi houkuttelevalta ratkaista ajankohtaiset kriisit tuomalla Norjan malli Suomeen. Norjan terveydenhuollon historiassa ja my\u00f6s peruspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 on aika paljon eroja Suomen vastaavaan kehitykseen. Ulkoa tuodun mallin \u2019implementaatio\u2019 kest\u00e4v\u00e4sti saattaa olla aika haastavaa. Toinen vaihtoehto voisi olla ett\u00e4 analysoitaisiin huolella, miksi terveyskeskusten avosairaanhoito hajosi 1970-luvulla ja mit\u00e4 opittiin 1980- ja 1990-luvun alun kokeiluissa ja tutkimuksissa.

Kolmas edelleen tutkimatta j\u00e4\u00e4nyt asia on omal\u00e4\u00e4k\u00e4ri\/v\u00e4est\u00f6vastuu\/perhel\u00e4\u00e4k\u00e4ri toiminta-ajatusten hiipuminen 2000-luvu alussa. N\u00e4en t\u00e4ss\u00e4 hieman muna\/kana ongelmaa. Jos n\u00e4ill\u00e4 toiminta-ajatuksilla olisi ollut vahvaa asiantuntija- ja tutkimustukea, olisivatko kunnat ja kuntayhtym\u00e4t siit\u00e4 huolimatta j\u00e4tt\u00e4neet terveyskeskusten avosairaanhoidon resurssit entiselleen, vaikka kuormitus kasvoi kahdessa suunnassa, v\u00e4est\u00f6 vanheni ja erikoissairaanhoidosta siirrettiin teht\u00e4vi\u00e4 peruspalveluille?<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu ei voi rakentua yhden muualla toimivaksi todetun mallin tuomiseen Suomeen. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tarvitsemme samanlaista analyyttist\u00e4 tulevaisuuden n\u00e4kymien hahmottelua, jota oli useissa Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehden teemanumeron 1\/1969 katsauksissa ja erityisesti Ilkka V\u00e4\u00e4n\u00e4sen pohdinnassa terveydenhuollon kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. Kysymys on laajemmin ’uskottavasta tarinasta’ Suomen perusterveydenhuollon tulevaisuudesta: Miss\u00e4 voisimme olla 2030-luvun alkaessa, jos etenisimme suunnitelmallisesta kohti nykyist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 perusterveydenhuoltoa terveydenhoullon kokonaisuuden kehyksess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00bbEftervard, st\u00e5 h\u00e4r p\u00e5 egen botn, och lita icke p\u00e5 fr\u00e4mmande hielp. (J\u00e4lkimaailma, seiso t\u00e4\u00e4ll\u00e4 omalla pohjallasi \u00e4l\u00e4k\u00e4 luota vieraaseen apuun).\u00bb Augustin Ehrensv\u00e4rd \u2013 Wikipedia T\u00e4m\u00e4 tuli mieleen kun luin …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-599","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/599","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=599"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/599\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":602,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/599\/revisions\/602"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=599"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=599"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=599"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}