{"id":535,"date":"2023-09-12T07:46:22","date_gmt":"2023-09-12T05:46:22","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=535"},"modified":"2023-09-28T10:39:22","modified_gmt":"2023-09-28T08:39:22","slug":"arkiston-aarteita-thl-tyopaperi-20-2015-mielenterveys-ja-paihdesuunnitelma-2009-2015-miten-mielenterveys-ja-paihdepalveluissa-havitettiin-jonot-ja-muutakin-tanaan-ajankohtaista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/09\/12\/arkiston-aarteita-thl-tyopaperi-20-2015-mielenterveys-ja-paihdesuunnitelma-2009-2015-miten-mielenterveys-ja-paihdepalveluissa-havitettiin-jonot-ja-muutakin-tanaan-ajankohtaista\/","title":{"rendered":"Arkiston aarteita: THL \u2013 Ty\u00f6paperi 20\/2015. Mielenterveys- ja p\u00e4ihdesuunnitelma 2009-2015. Miten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa h\u00e4vitettiin jonot ja muutakin t\u00e4n\u00e4\u00e4n ajankohtaista."},"content":{"rendered":"\n

Olen p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hihistorian aineistojen kahlaamisessa viimeinkin 2010-luvulle. T\u00e4m\u00e4n aamun l\u00f6yt\u00f6 – viittaan jatkuvaan huoleen mielenterveysongelmien yleistymisest\u00e4 – on THL:n 2015 julkaisema Mielenterveys- ja p\u00e4ihdesuunnitelma 2009-2015.<\/em> <\/strong>Esipuheessa todettiin, ett\u00e4 ”Suomi oli syksyll\u00e4 2015 monella tavalla muutoksessa: taloustilanteen heikkous n\u00e4kyy julkisten menojen leikkauksina ja heijastuu laajaan sosiaaliturvaan sek\u00e4 sit\u00e4 osin supistaen ett\u00e4 sen tasoa laskien. Sote-uudistuksella t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n historiallisen suureen kuntien ja valtion ty\u00f6njaon muutokseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vastuun siirrolla itsehallintoalueille. Turvapaikanhakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on haastamassa Suomea l\u00e4nsimaisena hyvinvointivaltiona.” Microsoft Word – taitettu_raportti_muokattu30112015.docx (julkari.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Muita poimintoja esipuheesta: ” Vuonna 2009 STM:n julkaisema Mielenterveys- ja p\u00e4ihdesuunnitelma 2009\u20132015 sis\u00e4lsi 18 ehdotusta mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n kehitt\u00e4miseksi nelj\u00e4ll\u00e4 painopistealueella: asiakkaan aseman vahvistaminen, ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n tehostaminen, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen sek\u00e4 ohjauskeinojen tehostaminen. Vaikka suunnitelman l\u00e4ht\u00f6kohdat \u2013 ehdotusmuotoiset kehitt\u00e4mislinjaukset sek\u00e4 sen toteuttaminen ilman siihen erikseen osoitettua rahoitusta \u2013 ei ollut kovin rohkaiseva l\u00e4ht\u00f6kohta, suunnitelmaa on n\u00e4iden vuosien aikana hy\u00f6dynnetty mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 monella tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aiemmin vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013 julkaisemiin raportteihin on kuvattu eri puolilla Suomea sek\u00e4 julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 vuosien varrella tehty\u00e4 kehitysty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 raportti on raporttisarjan p\u00e4\u00e4t\u00f6sraportti. Isoja muutoksia on tapahtumassa, ja se tulee heijastumaan my\u00f6s mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6h\u00f6n monella tavalla. T\u00e4m\u00e4 raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 laajan kokoelman tutkimus- ja asiantuntijatietoa mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n kehitt\u00e4misen jatkamisen pohjaksi tuleville vuosille.”

Useita yleisesti kiinnostavia lukuja<\/strong>
P\u00e4\u00e4teeman ohella raportista l\u00f6ytyy useita k\u00e4ynniss\u00e4 olevan soste -reformin kannalta kiinnostavia ja ajankohtaisia lukuja:<\/p>\n\n\n\n

Mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut sote-integraation myllerryksess\u00e4\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026 167
4.1 Muutosjohtamisen haasteet\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.. 167
4.2 Vaikuttaako mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen integraatio?
Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n integraatio tutkimuksen kohteena\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.. 171
4.3 Tuollainen voikin onnistua \u2013 viiden vuoden tarkastelua kaleidoskoopin l\u00e4pi\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.. 183
4.4 Rahapeliongelma ja mielenterveysongelma \u2013 Peliklinikan havaintoja ja kokemuksia \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026 219
4.5 Vankien terveydenhuollon kehitt\u00e4minen \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.. 229
4.6 J\u00e4rjest\u00f6jen asema ja merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon kent\u00e4ss\u00e4\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026 232<\/p>\n\n\n\n

Erityisen kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi koin viimeisen osuuden, varsinkin kun mustetaan, ett\u00e4 se kirjoitettiin vuonna 2015.<\/p>\n\n\n\n

Miten mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n kehitt\u00e4minen jatkuu? \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026. 350
9.1 Raportin artikkeleiden ydinviestit\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026. 350
9.2 Mit\u00e4 voidaan oppia kansainv\u00e4list\u00e4 kokemuksista?\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.. 354
9.3 Miten mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n kehitt\u00e4minen saa tukea hallitusohjelmasta? \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026 356
9.4 Mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4 on jatkettava laajalla rintamalla\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.. 359<\/p>\n\n\n\n

Poimin lopuksi yhden luvun siksi, ett\u00e4 siin\u00e4 kuvataan toinen Etel\u00e4-Karjalan ’menestystarina’, joka rakentui samanaikaisesti lasten ja perheiden tuen onnistuneen kehitt\u00e4misen kanssa. Lastensuojelun kuormituksen menestystarina jatkuu Etel\u00e4-Karjalassa edelleen, alla kuvatun selvit\u00e4n ja palaan siihen my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Miten Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa h\u00e4vitettiin jonot?
Juha Kemppinen (2015)<\/mark><\/strong> THL \u2013 Ty\u00f6paperi 20\/2015 59 Mielenterveys- ja p\u00e4ihdesuunnitelma
2009\u20132015. Miten t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n

Ennen Eksoten perustamista vuonna 2010<\/em><\/strong>
Ennen Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) perustamista potilaat olivat Lappeenrannan mielenterveyspalveluissa \u201doppineet\u201d k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n virka-ajan ulkopuolista sairaalap\u00e4ivystyst\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2007 potilaista 54 prosenttia hakeutui mielenterveyspalveluihin virka-ajan ulkopuolella, vuosina 2008 ja 2009 65 ja 72 prosenttia. Somaattisen p\u00e4ivystyksen noin 45 000 potilaasta noin 6 000 oli luokiteltu triage E -ryhm\u00e4\u00e4n eli meid\u00e4n potilaiksi vuonna 2009.<\/p>\n\n\n\n

Etel\u00e4- Karjalan mielenterveyspalveluille oli tuolloin tyypillist\u00e4, ett\u00e4 psykiatrinen sairaalahoito koostui runsaista lyhyist\u00e4 hoidoista, koska avohoitoon ei p\u00e4\u00e4ssyt ja nelj\u00e4ll\u00e4 psykiatrisella osastolla potilaita oli koko ajan ylipaikoilla. Jatkuvasti p\u00e4ivystyksellisesti tuleville potilaille psykiatrisilla vastaanotto-osastoilla, joiden kuormitus oli l\u00e4hes koko ajan l\u00e4hell\u00e4 100 prosenttia tai v\u00e4lill\u00e4 jopa yli, piti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tilaa tuleville potilaille siten, ett\u00e4 \u201dterveimm\u00e4st\u00e4\u201d p\u00e4\u00e4st\u00e4 olevat potilaat ulos kirjoitettiin osastolta, jotta uusille tulijoille olisi tilaa. Kun uloskirjoitetut potilaat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet nopeasti avohoitoon, samat potilaat tulivat oireilunsa jatkuessa heti uudestaan osastolle. Py\u00f6r\u00f6ovipotilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi.<\/p>\n\n\n\n

Ennen Eksotea mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluihin oli vaikea saada l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, psykologeja ja muita erityisty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4 onnistui vain siten, ett\u00e4 erikoistuvalle psykiatrille maksettiin kaksi\u2013kolme kertaa suurempaa palkkaa kuin virassa olevalle ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rille, joka toimi ainoana virkal\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4. Osassa Suomea t\u00e4llainen ostopalvelukehitys jatkuu edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Kukaan ei halunnut l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi mielenterveyspalvelujen avohoitoon, koska tunnetusti mielenterveystoimiston l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 koostui enimm\u00e4kseen B-todistusten kirjoittamisesta, koska potilaat eiv\u00e4t saaneet mist\u00e4\u00e4n muualta rahaa eli jotain sosiaalietuutta, jolla olisivat tulleet toimeen. Vallalla oli ajattelutapa, ett\u00e4 psykiatri ainakin pystyy aina kirjoittamaan potilaalle sairauslomaa (s.o. taloudellista toimeentuloa) jollakin psykiatrisella diagnoosilla. Psykologeja ei avohoidon virkoihin saatu edes lupaamalla erityiskorvauksia, koska toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ei kiinnostanut. Mielenterveyspalvelujen maine oli sellainen, ettei se houkutellut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muita erityisty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 organisaatioon. Etel\u00e4-Karjalassa Lappeenrannan-seudun mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut eiv\u00e4t olleet siis tyydytt\u00e4vi\u00e4 potilaiden eiv\u00e4tk\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden mielest\u00e4 ennen Eksotea.<\/p>\n\n\n\n

Miten jonot Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa h\u00e4vitettiin?<\/em><\/strong>
Eksotessa p\u00e4\u00e4tettiin jo heti aluksi sek\u00e4 hallinnollisesti ett\u00e4 toiminnallisesti yhdist\u00e4\u00e4 mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut, koska ihmisen el\u00e4misen ongelmat eiv\u00e4t noudattele perinteisi\u00e4 hallintorajoja. Lis\u00e4ksi esimerkiksi sosiaalihuollon alaisten palvelujen salassapitoon liittyv\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 voi erillisiss\u00e4 mielenterveys- ja p\u00e4ihdeorganisaatioissa muodostua j\u00e4rkev\u00e4n yhteisty\u00f6n esteeksi ja jopa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6n kokonaan. <\/p>\n\n\n\n

Vuoden 2014 alusta my\u00f6s aikuissosiaality\u00f6 yhdistettiin mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluihin. Hallinnollisella ja toiminnallisella yhdist\u00e4misell\u00e4 p\u00e4\u00e4simme eroon osasta organisaatioille tyypillisist\u00e4 siilomaisista ja tuotantol\u00e4ht\u00f6isist\u00e4 toiminnan j\u00e4rjest\u00e4misist\u00e4. Perinteiselle funktionaaliselle organisaatiolle on tyypillist\u00e4 muun muassa raja- tai liitynt\u00e4pintoihin liittyv\u00e4t ongelmat: hoitoon p\u00e4\u00e4syyn syntyy kynnyksi\u00e4 ja esteit\u00e4 erilaisten vaadittavien l\u00e4hetteiden ja hoidon porrastuksen vuoksi, hoidon palveluketjut katkeavat tyypillisesti raja- ja liitynt\u00e4pinnoilla ja organisaatioiden v\u00e4listen ongelmat tiivistyv\u00e4t raja- ja liitynt\u00e4toimintoihin, mik\u00e4 johtaa esimerkiksi tarpeettomien hoitojonojen muodostumiseen. <\/p>\n\n\n\n

Eksoten integroituja mielenterveys-\u0002ja p\u00e4ihdepalveluita l\u00e4hdettiin jo sosiaali- ja terveyspiirin muodostamisen my\u00f6t\u00e4 rakentamaan tietoisesti pois siiloista kohti prosessiorganisaatiota. Kehitimme toimintakulttuuria tietoisesti omaan organisaatioon tuijottamisesta kohti prosessimaista toimintaa, mik\u00e4 siirsi toiminnan kehitt\u00e4misen painopisteen yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden tai ty\u00f6pisteiden seurannasta palveluprosessien sujuvuuden kehitt\u00e4miseen. Isoksi tavoitteeksi Hoito, kuntoutus ja asuminen toipumista tukemassa toiminnalle asetimme mielenterveys- ja p\u00e4ihde- sek\u00e4 aikuissosiaality\u00f6n toimintojen j\u00e4rjest\u00e4misen sujuvanvirtaavaksi prosessien verkostoksi (Kai Laamanen, 2009).<\/p>\n\n\n\n

Eksoten integroitujen mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen kehitt\u00e4misen resurssit saatiin lakkauttamalla kaksi nelj\u00e4st\u00e4 psykiatrisesta osastosta, joiden henkil\u00f6st\u00f6- ym. resurssit k\u00e4ytettiin avohoitopainoitteisen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseen. Resurssit saatiin siis olemassa olevia resursseja uudelleen j\u00e4rjestelem\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4\u00e4n ei tullut lis\u00e4\u00e4 ulkopuolelta. Julkisuudessa esitettiin n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, miten k\u00e4y psykiatristen potilaiden osastohoidon, kun aikaisemman nelj\u00e4n psykiatrisen osaston sijasta oli vain kaksi osastoa. Vaihtelun, resurssitehokkuuden ja l\u00e4pimenoajan v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 on k\u00e4sitellyt jo 1960-luvulla John F C Kingman (1966, 285-326). Jos osaston k\u00e4ytt\u00f6aste lis\u00e4\u00e4ntyy 85 prosentista 95 prosenttiin, niin se lis\u00e4\u00e4 l\u00e4pimenoaikaa
(jonoja ja kuormitusta osastolla) enemm\u00e4n kuin k\u00e4ytt\u00f6asteen lis\u00e4ys 75 prosentista 85 prosenttiin. Yksinkeraistaen nelj\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 tai ylipaikoilla olevaa osastoa lis\u00e4\u00e4 jonoja sit\u00e4 enemm\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n niill\u00e4 on potilaita yht\u00e4 aikaa. Resurssitehokkuutta t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on virtaustehokkuus, eli se miten potilaiden hoito on kokonaisuudessaan j\u00e4rjestetty.<\/p>\n\n\n\n

Eksoten integroiduissa mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa (nykyisin Eksoten aikuisten psykososiaalisissa palveluissa) on pyritty toiminnot kuvaamaan ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n prosesseina. Laamasen ja Tiilil\u00e4n mukaan (2009, 121) prosessi on joukko toisiinsa liittyvi\u00e4 toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavia resursseja, joiden avulla sy\u00f6tteet muutetaan tuotoksiksi. Kun integroidun mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen palveluprosesseja ryhdyttiin kuvaamaan prosessikarttoina ja ns. uimaratoina (engl. process map, swim lanes), palvelutoiminnan suurimmaksi rajoitteeksi paljastuivat hoitoon p\u00e4\u00e4syyn tarvittavat l\u00e4hetteet ja niihin sis\u00e4ltyv\u00e4 toiminta. Potilaiden\/asiakkaiden piti hankkia l\u00e4hetteet p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluihin, mik\u00e4 tarkoitti 2\u20124 viikon jonoa ensin terveyskeskus- tai ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4rille, mink\u00e4 j\u00e4lkeen itse mielenterveyspalveluihin piti jonottaa 3\u20127 viikkoa ennen kuin niihin p\u00e4\u00e4si.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4timme yksinkertaisesti, ettei en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n l\u00e4hetteit\u00e4 integroituihin mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluihin tarvita, koska ne muodostavat sujuvan prosessin rajoitteen (engl. constraint). Jos terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4ri viel\u00e4 halusi tehd\u00e4 l\u00e4hetteen, niin l\u00e4hetteen\u00e4 toimi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme olevan Effica-sairauskertomusj\u00e4rjestelm\u00e4n viestipiikki (minulle, osastonhoitajalle ja osastosihteerille; kaikille kolmelle, koska emme ole kaikki yht\u00e4 aikaa poissa) esimerkiksi viittauksena terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6n normaaleihin sairauskertomusmerkint\u00f6i\u0002hin (\u201dks. yst. YLE-lehti\u201d). Matalan kynnyksen l\u00e4hetteet\u00f6n toiminta h\u00e4vitti Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen jonot yhdess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4timme samalla j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut matalan kynnyksen periaatteella perustamalla mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluarviointiyksik\u00f6n (MTPA) siten, ett\u00e4 kuka tahansa voi k\u00e4vell\u00e4 sis\u00e4lle palveluihin 24\/7\/365-periaattella. Arkisin kello 21.30 j\u00e4lkeen ja viikonloppuisin p\u00e4ivysti psykiatrisen sairaalan osasto Ps1. 14.5.15 l\u00e4htien iltap\u00e4ivystys on siirretty Ps1:lle, koska sujuvaan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 ollut tulijoita klo 17 j\u00e4lkeen (388 potilasta k\u00e4vi klo 17 j\u00e4lkeen vuonna 2014). Vuonna 2009 72 prosenttia tuli mielenterveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n klo 16 j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n

Potilaiden\/asiakkaiden palveluohjaus tapahtuu siten, ett\u00e4 selvit\u00e4mme mik\u00e4 on p\u00e4ivystykseen tulijan ongelma, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4net ohjataan tarvetta vastaavaan palveluun. Potilas\/asiakas ei ole siis koskaan niin sanotusti v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa, eik\u00e4 h\u00e4nelle koskaan sanota, ettei h\u00e4n kuulu sinne, mihin h\u00e4n on tullut. Potilas\/asiakas on aina tervetullut palveluihimme, ty\u00f6ntekij\u00f6iden on kyett\u00e4v\u00e4 tarvittaessa ohjaamaan h\u00e4net h\u00e4nelle sopivampaan palveluun. <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4timme my\u00f6s, ett\u00e4 kun etulinjassa p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4ll\u00e4 hoitajalla on vastuu, h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s valtaa. Kaikkien ty\u00f6ntekij\u00f6iden ajanvarauskirjat laitettiin julkisens\u00e4hk\u00f6isiksi. Entisist\u00e4 kunkin omista paperisista ajanvarauskirjoista luovuttiin, koska ne tuntuivat aina olevan t\u00e4ynn\u00e4, eik\u00e4 niille jostain syyst\u00e4 oikein uusia potilaita mahtunut. Kuka tahansa voi varata kenen tahansa ajanvarauskirjalle ja n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 kukin ty\u00f6ntekij\u00e4 kunakin hetken\u00e4 tekee, jos tarvitsee tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Jos p\u00e4ivystyspisteeseen muodostuu jonoa, niin p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 hoitaja voi pyyt\u00e4\u00e4 kenet tahansa, jolla ajanvarauskirjan mukaan on sill\u00e4 hetkell\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4, jonoa purkamaan. P\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 hoitaja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Lync-viestin ty\u00f6ntekij\u00e4lle, joka n\u00e4kee tietokoneensa ruudulla v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, ett\u00e4 nyt tarvitaan apua p\u00e4ivystyksess\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestelyll\u00e4 voimme sujuvasti vastata potilasvirran \u00e4killisiin muutoksiin. <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivystyksess\u00e4 vastuu ja valta kulkevat t\u00e4ten k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4, eik\u00e4 kuten perinteisess\u00e4 hierarkkisessa rakenteessa j\u00e4hmet\u00e4 potilaan palvelua jonkin rajallisen resurssin odotteluksi. Kutsumme t\u00e4t\u00e4 jidoka-periaatteeksi (Jeffrey K Liker, 2004) Toyota Production System (TPS) mukaan, eli kuka tahansa p\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4 voi kutsua koolle muita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 avuksi, jos n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4ivystykseemme alkaa muodostua jonoa. Meill\u00e4 on periaatteena, ett\u00e4 jos joku odottaa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 meid\u00e4n p\u00e4ivystysaulassa, niin meid\u00e4n prosessimme ei ole sill\u00e4 hetkell\u00e4 virtaavan sujuva. <\/p>\n\n\n\n

Mottona meill\u00e4 on ollut alusta alkaen: kuinka haluaisit itse tulla palvelluksi. Kukaan meist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ei pid\u00e4 odottamisesta. Kehitimme my\u00f6s oman tuotannonseurantaohjelman (ns. dashboardin), josta toiminnan jalkauttamisesta vastaavana ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 pystyin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n pienell\u00e4 vaivalla moniulotteisesti potilasvirtojen ajankohtaisen kulun l\u00e4pi organisaation, eri ty\u00f6pisteiden ja yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden. Tuotannonseurantaj\u00e4rjestelm\u00e4n avulla pystyimme vaihtamaan organisaation johtamistyyli\u00e4. Siirryimme tiedolla johtamisen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n aiemmasta tunnejohtamisesta, jossa johtajiksi valikoituivat ne, joilla oli parhaat sosiopoliittiset taidot (Colin Morgan ym. 1995), eli ne jotka tulivat parhaiten toimeen sek\u00e4 kaikkien ty\u00f6tovereidensa ett\u00e4 poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kanssa. Siirryimme johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jota kehit\u00e4mme edelleen kohti organisaation toimintojen tilastollista prosessien kontrollointia (John Oakland, 2008).<\/p>\n\n\n\n

Palveluprosessin ongelmia tutkiessa on tiedett\u00e4v\u00e4, onko kyseinen palveluprosessi tilastollisesti stabiili ja kontrollissa. Kun toiminnan tilastot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 palveluprosessi on vakaa ja kontrollissa, voi ryhty\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko palveluprosessiin sis\u00e4ltyv\u00e4t ongelmat niin sanottua yleist\u00e4 normaalia prosessin sis\u00e4ist\u00e4 vaihtelua, joka kuuluu esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollon palveluprosessien luontaiseen vaihteluun, vai onko kyseess\u00e4 niin sanottu erityinen syy, joka aiheuttaa kyseisen prosessin ongelmat. Goldratt (2010, 1\u20125) painotti, ett\u00e4 (palvelu)prosessien kehitt\u00e4misess\u00e4 on tiedett\u00e4v\u00e4, mihin on keskitytt\u00e4v\u00e4 (engl. focus): pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, milloin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 jotakin, ja pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, milloin ei pid\u00e4 tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Jos palveluprosessia muuttaa
tilanteessa, jossa palveluprosessi ei ole stabiili eik\u00e4 kontrollissa, niin voi itse asiassa muutoksella vain pahentaa tilannetta. <\/p>\n\n\n\n

Palveluprosessien ongelmien ratkaisu joko tulipalon sammutus -menetelm\u00e4ll\u00e4 tai laastarinlaitto-menetelm\u00e4ll\u00e4 saattaa itse asiassa aiheuttaa vain lis\u00e4\u00e4 ongelmia, eik\u00e4 ratkaise entisi\u00e4, jos ei tied\u00e4, onko prosessi tilastollisesti vakaa ja kontrollissa.
Laatuguru W. Edward Deming on sanonut (H J Harrington, 1991, vii), ett\u00e4 organisaatioiden suurimmat ongelmat ja suurimmat kehitt\u00e4misen mahdollisuudet liittyv\u00e4t 94 prosentissa systeemiin (prosesseihin) ja 6 prosentissa erityisiin syihin. Terveyspuolella yleisesti ja sosiaalipuolella erityisesti toiminnan tilastointi on tosi surkealla tolalla, mink\u00e4 vuoksi Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujakin kehitett\u00e4ess\u00e4 piti ensin rakentaa koko tilastollinen seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4 ja ryhty\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toiminnan tilastointidataa ehe\u00e4ksi opastamalla toiminnan kirjaamista.<\/p>\n\n\n\n

Kirjaamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 paljastui, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen eteenp\u00e4in tietokoneen kanssa hoitajia oli opastettu kirjaamaan Effica-sairauskertomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n diagnoosin asettamiskohdalle diagnoosi Z00.4 (Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen psykiatrinen k\u00e4ynti). Kun ryhdyimme katsomaan, mink\u00e4 diagnoosiryhmien hoitoon meid\u00e4n palveluresurssimme menev\u00e4t, p\u00e4ivystyspisteen MTPA:n 15 000 vuosittaisesta k\u00e4ynnist\u00e4 noin 10 000 k\u00e4ynnin diagnoosina oli tuo ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen psykiatrinen k\u00e4ynti. Sen j\u00e4lkeen, kun ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli opastettu kirjaamisen suhteen, seuraavana vuonna p\u00e4ivystyspisteen (MTPA) noin 15 000 k\u00e4ynnist\u00e4 vain noin 300 k\u00e4ynnin diagnoosina oli Z00.4 ja tilastoja pystyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi sen seuraamiseen, mill\u00e4 diagnooseilla potilaat k\u00e4yv\u00e4t p\u00e4ivystyspisteess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Sairauskertomusj\u00e4rjestelm\u00e4 Efficasta meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaksi versiota: erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon Effica. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 ei ole niin sanottua hallinnollista l\u00e4hetett\u00e4, joka meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 sairauskertomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Se johti siihen, ettei perusterveydenhuollon Efficasta pysty seuraamaan milloin potilaan hoitojakso on p\u00e4\u00e4ttynyt terveysasemapsykiatriassa eli mielenterveys- ja p\u00e4ihdesairaanhoitajillamme, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t yhdess\u00e4 terveysaseman ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa. Eksoten toiminnan tilastointia aloitettaessa paljastui, ett\u00e4 kullakin hoitajalla oli vain 2,4 suoraa potilask\u00e4ynti\u00e4\/ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4. Samaan aikaan hoitajat itse sanoivat, ett\u00e4 ajanvarauskirjat ovat ihan t\u00e4ynn\u00e4 eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n uutta potilasta en\u00e4\u00e4 mahdu. Suurin osa p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6ajasta kului erilaisiin palavereihin. 53 prosenttia kokouksissa vietetyst\u00e4 ajasta on hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4, arvotonta eik\u00e4 tuota muutosta (Bob Nelson ym. 2010, 144). <\/p>\n\n\n\n

Tilanne on yht\u00e4 huono koko Suomessa, eli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus on koko Suomessa todella heikkoa. Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa tuottavuus nousi tilastollisen prosessin kontrollin ansiosta kolmessa vuodessa melkein 50 %, ja nykyisin kullakin hoitajalla on keskim\u00e4\u00e4rin 4,5 suoraa potilask\u00e4ynti\u00e4\/ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


Onko Eksoten malli monistettavissa muualle?<\/em><\/strong>
Totuus on se, ett\u00e4 suurin osa organisaatiomuutoksista ep\u00e4onnistuu. Kaksi kolmesta organisaatiomuutoksesta menee pieleen, ja ehk\u00e4 vain joka viidett\u00e4 organisaatiomuutosta voi pit\u00e4\u00e4 onnistuneena (A. T. Kearney, 2000). Toyotan mallikaan, vaikka se on osoitettu tehokkaaksi ja tuottavaksi, ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaikkialla Japanissakaan (Jeffrey K Liker, 2004). Eksoten integroitujen mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen malli ei ole sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n suoraan kopioitavissa toisenlaiseen toimintakulttuuriin ja -ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Mutta, kuten Goldratt (2014) kirjoittaa Taiichi Ohnon omaksuneen Henry Fordin tuotannonohjaamisen geneeriset periaatteet Toyotan spesifiseen tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n (TPS, Toyota Production System), samalla tavoin Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen toimintojen uudelleenorganisointiperiaatteet (engl. reengineering, redesign; Michael Hammer ym.
1993\/2003; Kai Laamanen, 2009) ovat geneerisesti sovellettavissa mihin tahansa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioon. Leanil\u00e4isyydess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4sitett\u00e4 kaikaku samasta periaatteesta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 toiminnot radikaalisti uudella tavalla ( Frank Voehl ym, 2014, 158-163).<\/p>\n\n\n\n

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita on pakko jatkossa kehitt\u00e4\u00e4 kohti prosessiorganisaatiota ja prosessien verkostoa, mik\u00e4 tulee olemaan kivulias prosessi monelle perinteisesti funktionaalisesti ja siilomaisesti toimivalle organisaatiolle. John J Nance (2008) kuvaa kirjassaan Why Hospitals Should Fly (\u201dMiksi sairaaloiden tulisi lent\u00e4\u00e4\u201d) miten hankalaa muutos voi olla sairaalalaitoksessa. Radikaali toiminnan muuttaminen tarkoittaa hallinnollisesti usein keskijohdon ohenemista tai poistumista kokonaan. Keskijohto on yleens\u00e4 se, joka muutosta kaikista eniten vastustaakin, koska heill\u00e4 on muutoksessa eniten h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4isen organisaation kehitt\u00e4misen tilanne on analoginen suomalaiselle sote-uudistukselle kokonaisuudessaan.
Prosessinajattelun idea on hyvin yksinkertainen. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle potilaasta\/asiakkaasta ja h\u00e4nen tarpeestaan. Mietit\u00e4\u00e4n, millaisilla tuotteilla ja palveluilla se voidaan tyydytt\u00e4\u00e4. Suunnitellaan prosessi (toimenpiteet ja resurssit), joilla saadaan aikaan halutut tuotteet ja palvelut. Prosessit tuovat j\u00e4rjestyst\u00e4 kaaokseen. Prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen auttavat ihmisi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaisuutta sek\u00e4 mahdollistavat ty\u00f6n kehitt\u00e4misen ja itseohjautuvuuden. (Kai Laamanen, 2009, 21\u201223)<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa huomioidaan liian v\u00e4h\u00e4n potilaan\/asiakkaan \u00e4\u00e4nt\u00e4 (engl. voice of customer) palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n prosessien kehitt\u00e4misess\u00e4. Ehk\u00e4 r\u00e4ikein esimerkki t\u00e4st\u00e4 psykiatriassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4sikirjojen antamat ohjeet siit\u00e4, millaiset esitiedot potilaalta tulisi ottaa. Mit\u00e4 ovat ne tiedot, jotka itse asiassa tarvitaan laadukkaaseen ja nopeaan psykiatriseen p\u00e4ivystystoimintaan? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n totuus on, ett\u00e4 joskus ei tarvita esitietoja lainkaan. Eik\u00e4 meill\u00e4 ole hyv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 otettujen esitietojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja laadukkaalla psykiatrisella p\u00e4ivystystoiminnalla olisi mitenk\u00e4\u00e4n suora yhteys toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Steve de Shazer (2009, 11) on todennut muun muassa, ett\u00e4 \u201dPysty\u00e4ksesi ratkaisemaan ongelman, sinun ei tarvitse tiet\u00e4\u00e4 mik\u00e4 se on.\u201d ja ett\u00e4 \u201dRatkaisu ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhteydess\u00e4 ongelmaan.\u201d Toinen esimerkki psykiatrian k\u00e4sikirjojen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4lisest\u00e4 ongelmasta on se, ettei mist\u00e4\u00e4n psykiatrian oppikirjasta l\u00f6ydy kuvausta psykiatrisesta ty\u00f6kyvynarviosta, vaikka se on yksi keskeisimmist\u00e4 psykiatrin teht\u00e4v\u00e4alueista (Juha Kemppinen ym. 2014). Akateemisen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n psykiatrian v\u00e4lill\u00e4 on melkoinen aukko. <\/p>\n\n\n\n

Palvelujen laadun kehitt\u00e4misess\u00e4 on yksinkertaisia matemaattisia lausekkeita, jotka voivat auttaa konkretisoimaan resurssi- ja jonokeskusteluja. Resurssi- ja jonokeskusteluun on kaikkien laatuihmisten tuntema yksinkertainen Littlen-laki (Michael L George, 2003, 26), joka on seuraava: L\u00e4pimenoaika (LT, engl. lead time) = Keskener\u00e4inen tuotanto \/ potilas (WIP, engl. work in process) \/ keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen valmis tuotanto \/ loppuun hoidetut potilaat (aCR, engl. average completion rate). Jos terveystaloustieteen periaatteiden mukaan tullaan prosessin tuottavuudessa niin sanotulle rajahy\u00f6tyalueelle, niin resurssien lis\u00e4\u00e4minen huonosti
toimivaan prosessiin ei tuota muuta kuin resurssien hukkaamista (Goldratt, 2010). Tai Kingmanin (1966) ajatukset jonoista voivat toimia yksinkertaisina laskuteht\u00e4vin\u00e4, joilla kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 elimiss\u00e4 paremmin kuin pelkkiin henkil\u00f6kohtaisiin mielipiteisiin tai kokemuksiin perustuen.<\/p>\n\n\n\n

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon prosessit toimivat huonosti ja palveluprosessin l\u00e4pimenoaika on pitk\u00e4 (jonoja on paljon), niin resurssien lis\u00e4\u00e4minen Littlen lausekkeen WIP:iin vaikkapa kahdeksankertaiseksi, tuottaa vain pidentynytt\u00e4 l\u00e4pimenoaikaa \u2013 ja lis\u00e4\u00e4 jonoja. Melkein aina on siten, ett\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen jonotilanteessa ei ole puutetta resursseista, vaan ett\u00e4 kyseinen prosessi on huonosti organisoitu ja ett\u00e4 se tuhlaa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat resurssit tehottomaan toimintaan. Jos joku meill\u00e4 Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa pyyt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 resursseja, niin kysymme, ett\u00e4 mik\u00e4 sinun prosessissasi on pieless\u00e4, koska tarvitset lis\u00e4\u00e4 resursseja. <\/p>\n\n\n\n

Palveluprosessin l\u00e4pimenoaika lyhenee olennaisesti, jos tulee kerralla valmista (Frank Price, 1989). Pyrimme siihen, ett\u00e4 80 prosenttia potilas\/asiakastapaamisista saadaan kerralla p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen eli ett\u00e4 ne eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 kesken tai odottamaan mit\u00e4\u00e4n, vaan virtaavat sujuvasti l\u00e4pi prosessissa. Erikoissairaanhoidossa on tavallista, ett\u00e4 potilaan sairaalak\u00e4ynnin yhteydess\u00e4 konsultoidaan monen erikoisalan asiantuntijaa, mik\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 potilaan hoito on yleens\u00e4 aina kesken jonkin tutkittavan asian osalta. Kun kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole kokonaisvastuuta potilaan koko palvelujen arvoketjusta (Michael E Porter ym. 2006), terveydenhuollosta tulee kokonaisuutena tehotonta ja kallista.<\/p>\n\n\n\n

Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen (nykyisin Eksoten aikuisten psykososiaalisten palvelujen) toimintojen kehitt\u00e4minen on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 jos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit laitetaan kuntoon, niin siit\u00e4 syntyy automaattisesti kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joita ei Eksotessa edes tavoiteltu. Erinomaisuus luodaan prosesseissa (Kai Laamanen, 2009; Michael E Hammer, 1993), mik\u00e4 tuottaa nopeaa, tehokasta ja laadukasta palvelua, joka taas s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 resursseja. Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa noin 30 miljoonan euron vuosibudjetista ilman s\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteita saatiin muutamassa vuodessa noin viiden
miljoonan euron s\u00e4\u00e4st\u00f6t uudelleenj\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toiminnot ja tehostamalla palveluprosessit. Yksitt\u00e4isen poti\u0002laan\/asiakkaan hoitokustannukset alenivat 550 eurolla vuodesta 2010 vuoteen 2014. Aalto-yliopiston teke\u0002m\u00e4n arvion mukaan, jos koko Suomi tekisi samanlaisen muutoksen, niin sosiaali- ja terveydenhuollon s\u00e4\u00e4s\u0002t\u00f6t olisivat 5,5 miljardia euroa (Timo Salmisaari, henkil\u00f6kohtainen tieto).<\/p>\n\n\n\n

Kansallinen kuluttajaorganisaatio valitsi Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut kahden parhaan mielenterveysorganisaation joukkoon vuonna 2013 (L\u00e4nsi-Pohja oli se toinen). THL oli mukana useamman eurooppalaisen maan Refinement-tutkimuksessa, jossa Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut todettiin suomalaiseksi edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4ksi. Eksoten potilaiden alvelutyytyv\u00e4isyyskyselyiss\u00e4 Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut olivat Eksoten parhaita. Eksoten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6tyytyv\u00e4isyysmittauksissa mielenterveys\u0002ja p\u00e4ihdepalvelut olivat Eksoten k\u00e4rkiluokkaa. <\/p>\n\n\n\n

Kaikki edell\u00e4 mainitut tulokset ovat ajalta, jolloin Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa tehtiin eritt\u00e4in suuria muutoksia.
Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen toiminnan tuottavuuden lis\u00e4ys on mahdollistanut sen, ett\u00e4 Eksote on pysynyt vuodesta 2010 l\u00e4htien kuntien antamassa budjettiraamissa. Kapitaatioperiaateen mukainen rahoitus on kunnille edullinen ja kannustava, koska kunnan ei ole tarvinnut tehostaa muita toimiaan eik\u00e4 saada niit\u00e4 tuottavammaksi. Kuntien suurin menoer\u00e4, sosiaali- ja terveydenhuolto, on mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen ja nyt vuodesta 2015 alkaen my\u00f6s aikuissosiaality\u00f6n osalta pysynyt sovitussa budjetti\u0002raamissa. Eksoten aikuissosiaality\u00f6n budjettikurin pit\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 kunnilla on mahdollisuus maksaa pois budjettialij\u00e4\u00e4mi\u00e4 ja muutaman vuoden kuluttua jopa saada kuntaosuuksistaan palautusta.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ntekij\u00f6ille kapitaatioperustainen rahoitus on huono ratkaisu, sill\u00e4 se ei mahdollista ty\u00f6ntekij\u00f6iden heille ehdottomasti kuuluvaa kannustamista ja palkitsemista. Etulinjan ty\u00f6ntekij\u00e4t, jotka ovat p\u00e4\u00e4asiallisesti hyv\u00e4n budjettituloksen tehneet, eiv\u00e4t ole saaneet ty\u00f6st\u00e4\u00e4n heille ehdottomasti kuuluvaa taloudellista korvausta. Mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen prosessien jalkauttajana olemme tietyll\u00e4 tavalla olleet my\u00f6s tietyll\u00e4 tavalla tyhmi\u00e4, koska kun olemme saanut toimintamme tuottavammaksi ja tehokkaammaksi, tuottamamme s\u00e4\u00e4st\u00f6t siirtyv\u00e4t Eksoten tehottomimpien prosessien rahoitukseen.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi, kun pystyimme alittamaan budjettimme vuonna 2014 yli miljoonalla eurolla, se tarkoittaa alkuvuonna 2015 sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 muiden mukana, vaikka olemme koko ajan tehneet positiivista tulosta. Mit\u00e4 enemm\u00e4n teemme tulosta, sit\u00e4 enemm\u00e4n meilt\u00e4 vied\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 ei luulisi kannustavan jatkamaan, jos olisimme osaoptimoinnin kannalla. Tuskin kukaan olisi moittinut meit\u00e4, jos olisimme mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluissa vain pysyneet budjetissa tai hieman sit\u00e4 ylitt\u00e4neet.
Hoito, kuntoutus ja asuminen toipumista tukemassa<\/p>\n\n\n\n

Kannustinj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4minen julkiseen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ja kannustimet olisi kohdennettava ensisijaisesti niille etulinjan ty\u00f6ntekij\u00f6ille, jotka tekev\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 tulosta. Esimerkiksi joulukuun palkkaan 500\u20121000 euron ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen palkanlis\u00e4 olisi sopiva kannustin loistavaa ty\u00f6t\u00e4 sosiaali-\u0002ja terveydenhuollon etulinjassa vuoden tehneelle ty\u00f6ntekij\u00e4lle. Prosessien tilastollinen kontrolli (SPC, engl. statistical process control) mahdollistaisi kannustimien oikeudenmukaisen kohdentamisen.<\/p>\n\n\n\n

Eksoten mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelujen toimintojen uudelleenorganisointi (Juha Kemppinen ym. 2014b) tarjoaa suomalaisen esimerkin siit\u00e4, ett\u00e4 julkinen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4 tuottavaksi, tehokkaaksi ja ehk\u00e4 vaikuttavaksikin ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 resurssilis\u00e4yksi\u00e4, jos entisi\u00e4 resursseja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n uudella tavalla. Palvelujen uudelleenorganisoinnissa (engl. reengineering, japaniksi kaikaku) tiettyj\u00e4 toimintoja ja ty\u00f6paikkoja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4, mink\u00e4 ei tarvitse tarkoittaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden irtisanomista, vaan heid\u00e4n kouluttamistaan yh\u00e4 monipuolisempiin ja ehk\u00e4 uusiinkin ty\u00f6teht\u00e4viin. <\/p>\n\n\n\n

Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote antoi perinteiselle sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen tekemiselle sopivan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n. On toivottavaa, ett\u00e4 koko Suomeen saataisiin uuden hallituksen my\u00f6t\u00e4 mahdollisimman pian sote-ratkaisu, jossa palvelujen rahoitus olisi yksikanavainen ja toimintojen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin nopeasti yksimielisyyteen. Varsinkin suurimpien kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollossa on eritt\u00e4in runsaasti resursseja, mutta intressiristiriitojen vuoksi resursseilla ei ole \u201dis\u00e4nt\u00e4\u00e4\u201d eli kukaan ei voi koordinoida valtavia resursseja, mik\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtaa tehottomaan sosiaali- ja
terveydenhuollon j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja resurssien tehottomaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tehottomaan sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n meill\u00e4 ei ole varaa, koska siit\u00e4 loppujen lopuksi k\u00e4rsiv\u00e4t kaikkein eniten juuri heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eli juuri ne, joita varten koko sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjestelm\u00e4 on alun perin perustettu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hihistorian aineistojen kahlaamisessa viimeinkin 2010-luvulle. T\u00e4m\u00e4n aamun l\u00f6yt\u00f6 – viittaan jatkuvaan huoleen mielenterveysongelmien yleistymisest\u00e4 – on THL:n 2015 julkaisema Mielenterveys- ja p\u00e4ihdesuunnitelma 2009-2015. Esipuheessa todettiin, ett\u00e4 ”Suomi oli …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-535","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/535","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=535"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/535\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":578,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/535\/revisions\/578"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=535"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=535"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=535"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}