{"id":508,"date":"2023-09-09T06:51:58","date_gmt":"2023-09-09T04:51:58","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=508"},"modified":"2023-09-09T11:25:35","modified_gmt":"2023-09-09T09:25:35","slug":"tampereen-korkeakouluyhteison-johtamissymposium-5-9-2023-sote-reformi-syntyyko-kestava-malli-mita-jai-mieleen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/09\/09\/tampereen-korkeakouluyhteison-johtamissymposium-5-9-2023-sote-reformi-syntyyko-kestava-malli-mita-jai-mieleen\/","title":{"rendered":"Tampereen korkeakouluyhteis\u00f6n johtamissymposium 5.9.2023: Sote-reformi \u2013 Syntyyk\u00f6 kest\u00e4v\u00e4 malli? Mit\u00e4 j\u00e4i mieleen?"},"content":{"rendered":"\n<p>Muutaman y\u00f6n nukkumisen j\u00e4lkeen tiivist\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n olennaiselta tuntuvan: Minusta tuntuu, ett\u00e4  <strong>Soste -reformin kest\u00e4v\u00e4n mallin &#8217;kriittinen polku&#8217; <\/strong>on <strong><em>l\u00e4hijohtaminen<\/em><\/strong>, sen riitt\u00e4v\u00e4 resursointi, osaaminen ja saama tuki keskijohdolta ja yleisemmin arvostus ja tuki j\u00e4rjest\u00e4jien ja tuottajien organisaatiokulttuureissa. Samalla joudun toteamaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kriittinen polku puuttuu l\u00e4hes kokonaan soste -reformin toimeenpanokeskustelusta. L\u00e4hijohtaminen sis\u00e4lt\u00f6kysymykset ovat satunnaisesti kiinnostanut tutkijoita, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon l\u00e4hijohtamisen kehityksest\u00e4 1990-luvulta alkaen ei ole l\u00f6ytynyt tutkimuksia eik\u00e4 muita kriittisi\u00e4 analyyseja. Soste -reformin keskeisill\u00e4 johtajilla, asiantuntijoilla ja tutkijoilla ei n\u00e4yt\u00e4 olevan ajantasaista kuvaa l\u00e4hijohtamisen arjesta reformin kiireisess\u00e4 toimeenpanossa, jota hallitsee talouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4 suhteessa hallituksen asettamiin s\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteisiin. <\/p>\n\n\n\n<p>Osallistuin Tampereella 5.9.2023j\u00e4rjestettyyn tilaisuuteen, jossa sosiaali- ja terveysalan kansalliset huippuasiantuntijat keskustelivat pari tuntia teemoitettuna <em>Sote-reformi \u2013 Syntyyk\u00f6 kest\u00e4v\u00e4 malli?<\/em>  <a href=\"https:\/\/events.tuni.fi\/johtajuussymposium\/\">Johtajuussymposium | Tampereen korkeakouluyhteis\u00f6 (tuni.fi)<\/a> Odotin kuulevani edes jossakin m\u00e4\u00e4rin &#8217;uskottavaa tarinaa&#8217; suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta 2030-luvun l\u00e4hestyess\u00e4. Sellaista ei keskustelusta hahmottunut, eik\u00e4 edes pyrittyk\u00e4\u00e4n hahmottamaan. <\/p>\n\n\n\n<p>Todella vahvasti koin, ett\u00e4 olimme palanneet vuoteen 1993, jolloin useiden hallintoreformien yhteisen\u00e4 seurauksena sosiaaliterveydenhuollossa oli &#8211; CYNEFIN -tulkinnassa &#8211; varsin kompleksinen, jopa  kaoottinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Yhteiskunnallista keskustelua hallitsivat talous sek\u00e4 tehokkuus\/tuloksellisuus. reformien kaoottiseen toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa keskustelu oli kaventunut kahteen Messiaaseen &#8217;talous&#8217; ja &#8217;tuloksellisuus&#8217;.  <\/p>\n\n\n\n<p>Uutta kolme vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin &#8211; syyskuussa 2023 &#8211; oli, ett\u00e4 talouden rinnalle toiseksi on noussut &#8217;vaikuttavuus&#8217;. Johtamissymposiumin soste -session keskustelussa tuli esiin paikalla olleiden tutkijoiden ja hallinnon huippuasiantuntijoiden vahva yhteinen usko vaikuttavuuteen er\u00e4\u00e4nlaisena Damokleen miekkana, joka tulee kaikilla tasoilla ja kaikissa suunnissa ratkaisemaan soste -reformin toimeenpanossa eteen tulevat haasteet.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskustelua paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seuratessani kirjoitin muistiin, mit\u00e4 ehdin ja koin t\u00e4rke\u00e4ksi. Tuotos on t\u00e4m\u00e4n blogin lopussa. Johtamissymposiumin esitykset ja keskustelut pit\u00e4isiv\u00e4t olla tallennettuina kuunneltavissa. <\/p>\n\n\n\n<p>Olen runsaan puolen vuosisadan ajan saanut seurata yhteiskunnallista keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollosta ja hieman siihen osallistunutkin monissa eri rooleissa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n minusta tuntuu, ett\u00e4 viimeisimm\u00e4n soste -hallintoreformin seurauksena olemme ajautuneet yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4: 1) Historiamme suurin fuusio julkisella sektorilla hajautettuna parille kymmenelle alueelle, 2) toiminnan sis\u00e4ll\u00f6n uudistaminen kustannusvaikuttavammaksi, 3) kustannuskasvun leikkaaminen kuormituksen kasvaessa v\u00e4est\u00f6kehityksen seurauksena, 4) kiristyv\u00e4 kilpailu osaavasta ty\u00f6voimasta. <\/p>\n\n\n\n<p>Olen oppinut vuosien kuluessa, ett\u00e4 jokainen n\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 on sosiaali- ja terveydenhuollossa varsin haastava ja ett\u00e4 haastavuus kasvaa moninkertaiseksi kun ne ovat kaikilla tasoilla ja ulottuvuuksissa p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 samanaikaisesti. Vaikka puheessa ja strategioissa ovat esill\u00e4 kaikki nelj\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4, hallitusohjelmassa toimeenpanossa talous on nostettu ensisijaiseksi. Valtionhallinto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Hallitus on asettanut tiukat aikarajat, joissa hyvinvointialueiden on saavutettava kustannuskasvun leikkaamistavoitteet.<\/p>\n\n\n\n<p>Syyskuussa 2023 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien tietojen mukaan hyvinvointialeille talouteen kasautuu on kasautunut yhteens\u00e4 usean alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on saatava hallintaan hallituskauden loppuun menness\u00e4. Yt-neuvotteluja k\u00e4ynnistell\u00e4\u00e4n ja palvelupisteiden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 valmistellaan. Alij\u00e4\u00e4m\u00e4n suuruudesta on vaihtelevia arvioita. Mediuutiset -lehden 7.9.2023 mukaan &#8221; <a href=\"https:\/\/www.tutkihallintoa.fi\/etusivu\/hyvinvointialueet\/hyvinvointialueiden-tilinpaatosennusteet\/hyvinvointialueiden-tilinpaatosennusteiden-vertailuraportti\/\">Tutki hallintoa -sivustolla<\/a>\u00a0voi tutkia my\u00f6s hyvinvointialueiden talousn\u00e4kymi\u00e4. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t hyvinvointialueiden tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6sennusteet. Hyvinvointialueiden alij\u00e4\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan nousemassa t\u00e4n\u00e4 vuonna vajaaseen 1,2 miljardiin euroon, kun hyvinvointialueiden ennusteet laskee yhteen.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikutelmaksi tulee, ett\u00e4 talouden jo aikaisemmin kasautunut alij\u00e4\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 hallituksen asettamien s\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteet ja niiden aikarajojen kanssa ovat tuottaneet KIIREEN ja pakkotahtiset leikkaukset, jossa kaikki muu j\u00e4\u00e4 toissijaiseksi siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 ne ovat mukana strategioissa ja hallinnon puheessa.  <\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Mist\u00e4 nyt oikeastaan on kysymys? Mit\u00e4 tulisi tehd\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa ja arjessa kuitenkin rakentuisi jonkinlainen kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoon? <\/em><\/strong><br><br>Kokonaisratkaisua en osaa enk\u00e4 edes yrit\u00e4 81 vuotiaan aivoilla hahmotella. Rohkenen kuitenkin esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen etsimisess\u00e4 saattaisimme hy\u00f6ty\u00e4 analysoimalla viel\u00e4 kerran 1990-luvulla tehty\u00e4 ja koettua ja oppimalla siit\u00e4. T\u00e4h\u00e4n olen omalta osaltani pyrkinyt ja omat tulkintani tiivist\u00e4nyt tuoreessa kirjassani sivuilla 166-219.  <a href=\"https:\/\/www.bod.fi\/kirjakauppa\/kehittaemiskeskustelua-lapsiperheiden-sostepalveluista-valtionhallinnossa-1970-2009-9789529474158\">Kehitt\u00e4miskeskustelua lapsiperheiden sostepalveluista valtionhallinnossa 1970-2009. (bod.fi)<\/a>. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 harrastusta olen jatkanut istumalla Kansalliskirjastossa lukemassa 1980-luvun lopun ja 1990-luvun keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollosta. Erityisen kiinnostavia ovat olleet mm. <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>vuosien 1990-1993 hallintoreformien perustelut ja tuolloin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat tutkimustiedot ja muut ennakoinnit mahdollisista ei-toivotuista seurauksista,<\/li>\n\n\n\n<li>sosiaalihallituksen vaikuttavuusprojektin julkaisut 1980-luvun lopussa, <\/li>\n\n\n\n<li>Lapin yliopiston ja Kemij\u00e4rven kunnan yhteispalvelukokeilun tutkijoiden analyysit ja tulkinnat, jotka on julkaistu useina raportteina 1990-luvun edetess\u00e4, <\/li>\n\n\n\n<li>Tom Arnkilin ty\u00f6ryhm\u00e4n raportit rajasysteemeist\u00e4, yhteisty\u00f6st\u00e4 ja verkostoitumisesta,  sek\u00e4 <\/li>\n\n\n\n<li>ehk\u00e4isev\u00e4n sosiaalipolitiikan teemoissa tuotettu aineisto 1990-luvulla.  <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>J\u00e4lkik\u00e4teen on tullut tulee selv\u00e4sti esiin, ett\u00e4 tuolloin(kin) esitettiin riskianalyyseja ja ennakoitiin seurauksia, mutta niit\u00e4 ei otettu huomioon. Seuraavat lainaukset antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskeisen\u00e4 tavoitteena oli virkamiesvallan murtaminen ja poliittisen ohjauksen vahvistaminen:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>\u201dL\u00e4ht\u00f6kohtana todelliselle hallinnon uudistamiselle on, ett\u00e4 tavoitteet asetetaan hallinnon ulkopuolella politiikassa ja ehtona l\u00e4pimenolle on yksimielinen poliittinen tahto. Vain se voi murtaa jatkuvasti voimistuvan keskusvallan \u2013 virkamiesvallan.\u201d (Hajauttaminen hallitusmuodossa. Tiihonen 1987)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>\u201dHallinnon kehitt\u00e4misen tavoitteet ovat olleet Suomessa viime vuosiin saakka p\u00e4\u00e4osin hallintokoneiston sis\u00e4isi\u00e4 asioita. Hallinto ei tule riitt\u00e4v\u00e4n juostavasti reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin ennen kuin poliittinen ohjaus ohjaa riitt\u00e4v\u00e4n kiinte\u00e4sti hallinnon kehitt\u00e4mist\u00e4. Reformitason uudistushankkeiden tulisi rakentua poliittisessa dialogissa.\u201d (Hallinnon kehitt\u00e4misty\u00f6n metodiset valinnat. Temmes 1990)<\/li>\n\n\n\n<li>\u201dHallinnon hajauttamisen puoltajat olettivat, ett\u00e4 keskusvirastojen uudelleen organisoimisella voidaan ohittaa hyvinvointivaltion rakenteita kannattelevat asiantuntijaviranomaiset. Hyvinvointivaltion puolestapuhujia l\u00e4hti mukaan uudistuksiin karistaakseen byrokratiapuolueen imagon harteiltaan. Suurten reformien hyv\u00e4ksyminen yhdistyi lamaan, josta selvi\u00e4misen katsottiin vaativan valtion ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ministeri\u00f6iden johdon vallan vahvistamista silloin, kun p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n julkisista resursseista. Tulosjohtamisella ja valtionosuusuudistuksella julkisten resurssien kontrollivalta keskitettiin ministeri\u00f6iden johdolle. T\u00e4ss\u00e4 tulkinnassa valtiota ei kiinnostanut operationaalinen toimivalta. Se voitiin siirt\u00e4\u00e4 kunnille olettaen, ett\u00e4 n\u00e4in tehostuu lattiatason hiljaisen tiedon haltuun ottaminen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen.\u201d (Hajautuiko valtion valta? Yliaska 2010)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Lukiessani 1980-luvun ja 1990 -luvun aineistoja olen <em>hallintoreformien rinnalla<\/em> yhteisiksi yhteisiksi nimitt\u00e4jiksi l\u00f6yt\u00e4nyt <em>paikallisuuden<\/em> (paikalliskulttuuri ja paikallistietoisuus) ja  <em>ammattihenkil\u00f6iden vuorovaikutuksen kesken\u00e4\u00e4n sek\u00e4 asiakkaiden ja v\u00e4est\u00f6n kanssa<\/em>.<em><strong> Jo<\/strong><\/em><strong><em>htamissymposiumin soste -session keskusteluissa paikallisuus &#8211; sellaisena kuin se oli analysoitavana edell\u00e4 mainitussa aineistossa &#8211; puuttui l\u00e4hes kokonaan, asiakkaat ja v\u00e4est\u00f6 oli mukana useimmiten toiminnan kohteina<\/em><\/strong>. Osallisuus ymm\u00e4rrettiin hallinnon ratkaisujen &#8217;markkinointina&#8217; niiden kohteena olevalle v\u00e4est\u00f6lle. <br><br>Ratkaisuja haettiin esimerkiksi vaikuttavuusperusteiden mukaan m\u00e4\u00e4ritellyst\u00e4 palveluvalikoimasta, STM:n kiireisen\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6uudistuksista, normien purkamisesta, johtamiskulttuuriin asennemuutoksesta, valmentavasta johtamisesta, priorisoinnista, kansalaisten vastuusta oman hyvinvointinsa\/terveytens\u00e4 hoitamisessa&#8230;..<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4it\u00e4 juttuja taatan nojatuolissa ajatellessani huomioni on suuntautunut <strong><em>l\u00e4hijohtamiseen<\/em><\/strong>, osaksi siksi, ett\u00e4 olen my\u00f6s lukenut kauppatieteiss\u00e4 1980-luvulta alkaen kehittyneen palvelulogiikan tulkintoja, pelkistettyn\u00e4 alla olevaan kuvaan:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"614\" height=\"346\" src=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/09\/image-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-512\" srcset=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/09\/image-1.png 614w, https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/09\/image-1-300x169.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 614px) 100vw, 614px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kauppatieteiden palvelulogiikan mukaan palvelujen erityispiirteit\u00e4 ovat 1) tuottamisen ja kuluttamisen samanaikaisuus, 2) aineettomuus ja siit\u00e4 seuraava katoavaisuus (palveluja ei voi varastoida), sek\u00e4 3) heterogeenisyys (palvelujen tuotantoa ei voida standardoida samalla tavalla kuin tavaranvalmistusta).  Palvelulogiikan tulkinnoissa on esiintynyt nelj\u00e4 vaihtoehtoa: 1) perinteinen palvelulogiikka, 2) palvelujohtoinen logiikka, 3) palvelulogiikka ja 4) <em>asiakasjohtoinen palvelulogiikka<\/em> (Kuvio 1). Viimeksi mainitussa katsotaan, ett\u00e4 palvelujen potentiaali tuottaa arvoa realisoituu asiakkaan arjessa, jossa on palvelujen rinnalla tarjolla my\u00f6s muuta tukea ja voimavaroja (<em>Customer-dominant service logic<\/em>. Gr\u00f6nroos 1987 ja 2020, Gr\u00f6nroos ja Gummerrus 2015, Heinonen ja Strandvik 2015 ja 2020)<br><br>L\u00e4hijohtaminen ei ollut n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 1990-luvulla silloinkaan, kun puhuttiin paikallisuudesta ja asiakkuudesta.  Aika v\u00e4h\u00e4n on esiintynyt analyyttista keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon l\u00e4hijohtamisesta ja sen kehityksest\u00e4 2000-luvullakaan. Viime vuosina on keskusteltu tiimeist\u00e4 ja niiden itseohjautuvuuden kehyksess\u00e4 (katso esimerkiksi Johanna Vuori<br>Vapautta, vastuuta, valtaa: fenomenografinen tutkimus itseohjautuvuudesta. TY\u00d6EL\u00c4M\u00c4N TUTKIMUS 19 (3) 2021).  <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Olen p\u00e4\u00e4tynyt esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 &#8221;kriittisin polku&#8221; edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni nelj\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 tilannetulkinnassa on<em> l\u00e4hijohtaminen<\/em>, sen resurssit, osaaminen ja saama tuki palveluorganisaatioissa. <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Miksi l\u00e4hijohtaminen? Siksi, ett\u00e4 &#8211; kauppatieteiden tuottamaa tulkintaa hy\u00f6dynt\u00e4en &#8211; palveluissa &#8217;vaikuttavuus&#8217; LUODAAN v\u00e4est\u00f6n, asiakkaiden ja ammattihenkil\u00f6iden v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksen arjessa, jossa ratkaisevaa on ammattihenkil\u00f6st\u00f6n <strong>PYSYVYYS YHDISTETTYN\u00c4 RIITT\u00c4VYYTEEN <\/strong>ja <strong>OSAAMISEEN<\/strong>. Nelj\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n joukossa kriittisin ei ehk\u00e4 sittenk\u00e4\u00e4n ole  vain talous vaan my\u00f6s menestyminen kilpailussa henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4. Siin\u00e4 ei onnistuta ilman <em><strong>ty\u00f6n imua<\/strong><\/em> sellaisena kuin ty\u00f6terveyslaitos\/Jari Hakanen siit\u00e4 puhuu. Ty\u00f6n imu vahvistuu, kun ty\u00f6ntekij\u00e4t ja ty\u00f6yhteis\u00f6t voivat n\u00e4hd\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 tulokset ja kokea niist\u00e4 yksil\u00f6llist\u00e4 ja yhteist\u00e4 onnistumisen iloa. Ty\u00f6n imu mahdollistetaan taloudessa, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, valtionhallinnossa ja hyvinvointialueiden johtamisessa, mutta vain mahdollistetaan jos sit\u00e4k\u00e4\u00e4n. <em><strong>TY\u00f6n imu luodaan paikallisessa arjessa ja edellytt\u00e4\u00e4 tilannetietoista ja riitt\u00e4v\u00e4sti resurssoitua l\u00e4hijohtamista. <\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Kun olen etsinyt t\u00e4ss\u00e4 suunnassa suomalaista tutkimusta, olen l\u00f6yt\u00e4nyt lukuisia pro gradu tasoisia opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4, mutta vain muutaman tutkimusraportin. Kiinnostavimmaksi olen kokenut Vaasan yliopistossa 2020 valmistuneen gradun. Sari Kuikka (2020) <strong><em>Pirulliset ongelmat perusturvan l\u00e4hijohtamisessa<\/em><\/strong>. (Vaasan yliopisto).<\/p>\n\n\n\n<p>Olen erityisesti yritt\u00e4nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietoa l\u00e4hijohtamisen resurssikehityksess\u00e4 suhteessa  yhden l\u00e4hijohtajan vastuulla olevaan kustannusten ja henkil\u00f6st\u00f6n kokonaisuuteen. T\u00e4llaista tietoa on ole l\u00f6yt\u00e4nyt. Kun l\u00e4hetin kyselyn joukolle tuntemiani alan senioritutkijoita, sain vastauksen vain yhdelt\u00e4 emeritukselta:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>&#8221;Muistikuva mainitsemieni terveydenhuollon l\u00e4hiesimieskyselyjen kohdejoukosta. Olimme saaneet tilauksen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 alueen l\u00e4hiesimiehille johtamiseen liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta ja halusimme valmistella koulutusta pienell\u00e4 kyselyll\u00e4. Niinp\u00e4 pyysimme sairaanhoitopiireilt\u00e4 l\u00e4hiesimiesten yhteystiedot. Tuli ilmi, ettei yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n sairaanhoitopiirill\u00e4 ollut mihink\u00e4\u00e4n listattuna l\u00e4hiesimiehi\u00e4, eiv\u00e4t tienneet tarkkaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 eik\u00e4 ollut valmista s\u00e4hk\u00f6posti- tai muuta listaa. Suostuivat kuitenkin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yksik\u00f6ist\u00e4\u00e4n listauksen. Listauksessa oli sitten iso joukko osastonhoitajia, apulaisosastonhoitajia, mutta my\u00f6s ylihoitajia ja sairaanhoitajia. Oli ylil\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, apulaisylil\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, osastonl\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 ja iso joukko erilaisia tukipalvelujen esihenkil\u00f6it\u00e4. Sanoivat itsekin oppineensa, miten suurella osalla l\u00e4hijohtajista oli jokin muu virkanimike kuin suoraan l\u00e4hijohtajuuteen viittaava.&#8221;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kysyin saamaa asiaa muutamalta tuntemaltani hyvinvointialueen johtajalta ja kansallisten tutkimuslaitosten senioritutkijoilta. N\u00e4in kuvaavat tietoa l\u00e4hijohtamisesta hyvinvointialueen johtotason henkil\u00f6 ja palvelujen senioritutkija valtakunnallisessa tutkimuslaitoksessa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>&#8221;Minulle ei tule mieleen tutkimustietoa tai selvityksi\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00e4hijohtamisen resurssikehityksest\u00e4 tai erilaisista tavoista organisoida l\u00e4hijohtamista sote-palveluissa. Komppaan siin\u00e4, ett\u00e4 yksi kehityssuunta on varmastikin ollut se, ett\u00e4 l\u00e4hiesimiehet johtavat suurempia kokonaisuuksia ja samalla on lis\u00e4tty tiimivastaavia arjen ty\u00f6njohtoon. L\u00e4hijohtamisesta on useammin tullut esihenkil\u00f6n p\u00e4\u00e4ty\u00f6: kun johdetaan isompia kokonaisuuksia niin sen rinnalla ei tehd\u00e4 asiakasty\u00f6t\u00e4. Sin\u00e4ns\u00e4 kiinnostavaa, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole tietoa t\u00e4llaisesta, ainakaan helposti saatavilla.&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li>&#8221;Se, mik\u00e4 on tapahtunut aika monessa paikassa \u2013 en kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n pysty varmentamaan t\u00e4t\u00e4 \u2013 on, ett\u00e4 l\u00e4hijohtoa on viety koko ajan kauemmas. Kun aiemmin oli osastonhoitaja noin 40 hl\u00f6 osastolla ja ehk\u00e4 viel\u00e4 apulaisosastonhoitaja, nyt saattaa olla, ett\u00e4 l\u00e4hiesihenkil\u00f6 johtaa \u2013 tai yritt\u00e4\u00e4 johtaa \u2013 80-100 alaista. Tuo on sellainen m\u00e4\u00e4r\u00e4, ettei sen joukon johtaminen en\u00e4\u00e4 oikeasti onnistu, jolloin on rakennettu erilaisia tiimivastaavien ty\u00f6nkuvia, perinteinen teollisuuden ty\u00f6njohtaja, jonka esimiesvastuut ja oikeudet ovat v\u00e4h\u00e4n h\u00e4m\u00e4r\u00e4t. Tuo, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin esihenkil\u00f6n aika menee talous- ja henkil\u00f6st\u00f6hallintoon, vaihtelee voimakkaasti. Yksi, mik\u00e4 ainakin ik\u00e4ihmisten palveluissa vie aikaa, on sijaisten etsiminen.. Valitan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n parempaa minulla ei ole.&#8221;<br><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>5.9.2023\/Matti Rimpel\u00e4\/Muistiin merkitty\u00e4\/&nbsp; Tampereen yliopisto\/Johtajuussymposium: SOTE-reformi &#8211; syntyyk\u00f6<em><u> kest\u00e4v\u00e4<\/u><\/em> malli?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Puheenjohtaja: <\/strong>Hyvinvointialueisiin asetetaan paljon odotuksia. Haasteena tulevaisuus samalla kun arki on t\u00e4ynn\u00e4 ajankohtaisia paineita. Esimerkkin\u00e4 tasapainottelusta on jokavuotinen talousarvioprosessi ja sen suhde tulevaisuuteen, strategiaan. Yl\u00e4tason tavoitteet usein unohtuvat, kun puhutaan kiinteist\u00e4 ja euroista. Uusien ohjaussuhteiden kautta avautuvat t\u00e4m\u00e4n uudistuksen suuret mahdollisuudet. Uusi eduskunta avaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n toimintansa. T\u00e4rkeit\u00e4 kirjauksia, palvelurakenne portaattaiseksi, siirtyminen korjaavasta ehk\u00e4isemiseen, digitalisaatio, tutkimuskehitys ja osaaminen, s\u00e4hk\u00f6isen asioinnin osuutta nostetaan. Samalla eritt\u00e4in tiukka talousraami, voidaan kysy\u00e4 ovatko ne realistiset. Hyvinvointisektorille kohdistuu valtavia paineita, jotka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kohdistuvat aluevaltuustoille. Aluedemokratian rakenteet ovat vasta muodostumassa. Lopuksi totean, ett\u00e4 rakenteet eiv\u00e4t takaa uudistumista, antavat vain mahdollisuuden. Muutos kannattaa ottaa mahdollisuutena.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>STM\/ylijohtaja: Miten sote-uudistuksen isot tavoitteet voidaan saavuttaa? Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on \u2019isoista hartioista\u2019?<\/strong> Aloitin oman sote-uudistusurani 7 vuotta sitten, seuraavaksi VM:\u00f6\u00f6n, sitten STM:\u00f6\u00f6n. Olemme 10 vuotta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, v\u00e4est\u00f6n vanheneminen, korona, sodat. Monen on vaikea katsoa riitt\u00e4v\u00e4sti eteenp\u00e4in, kun ajankohtainen tilanne on niin kamala. Toimitaan todella lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>VM\/muutosjohtaja:<\/strong> Sote-uudistus on t\u00e4h\u00e4n saakka ollut hallinnollinen, nyt edess\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6. Haasteena alij\u00e4\u00e4m\u00e4 ja r\u00f6nsyt, joita on karsittava. Miten asukkaat pysyv\u00e4t n\u00e4iss\u00e4 muutoksissa mukana. Pirkanmaan kuntakierroksella yksik\u00e4\u00e4n henkil\u00f6 ei tule mukaan positiivisella tunnelatauksella. Sote-uudistus koetaan pelottavaksi, miten saadaan asukkaille yhteinen visio. Toinen n\u00e4k\u00f6kulma on vallan ja vastuun uusjako, on k\u00e4ynnistystilassa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimusprofessori\/Stakes. <\/strong>Olen ollut alan tutkija ja kehitt\u00e4j\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kuntien kanssa. Sote-reformia valmisteltiin 2000-luvun alussa, silloin k\u00e4ynnistyi kansallinen terveyshanke. T\u00e4n\u00e4\u00e4n harmittaa, ett\u00e4 oletetaan tulosten n\u00e4kyv\u00e4n jo nyt. Kun otetaan huomioon edelt\u00e4v\u00e4 kuntien vastuulla ollut j\u00e4rjestelm\u00e4. Olen huolestunut soten rahoituksesta, varsinkin hallitusohjelman leikkaukset. Suomessa menot ovat OECD maiden keskitason alapuolella, 2010-luvulla tH:n ja vanhustenhuollon menot ovat kasvaneet v\u00e4hemm\u00e4n kuin muissa vertailumaissa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Johtava ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri\/HVA.<\/strong> Taustani on vaativassa erikoissairaanhoidossa, edustan palvelujen tuotantoa. Odotetaan, ett\u00e4 kaikki pit\u00e4isi olla valmiina t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Pirkanmaan kuntakierros on viritt\u00e4nyt keskustelua. On niin iso muutos, ei voi tehd\u00e4 hetkess\u00e4. Voimme arvioida vasta 5-10 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. N\u00e4en mahdollisuuksia, mutta olemme olleet tiukilla jo monta vuotta. Korona. K\u00e4rsit\u00e4\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6pulasta, josta seuraa osaamisvaje. On pysytt\u00e4v\u00e4 kehityksess\u00e4 mukana, on kalliita uusia hoitomuotoja, joita tulisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mietimme vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hyvinvointialueen johtaja\/HVA.<\/strong> Minua kiinnostaa soten aluehallinnon asettuminen Suomeen kunta- ja valtiohallinnon v\u00e4liin. Sitten aluekehityksen n\u00e4k\u00f6kulma. Koko ajan syntyy uusia ongelmia. Kuka oikein johtaa? Mik\u00e4 on ty\u00f6kykyjohtamisen lupaus henkil\u00f6st\u00f6lle. Kauhunsekaisena odottelen ty\u00f6markkinasyksy\u00e4. Miten johtamisen rakenteet tukevat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa? Meill\u00e4 on 1000 erilaista tiimi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkijakollegiumin johtaja\/Yliopisto: <\/strong>Minua kiinnostaa\u2019governanssi\u2019\/rakenteellisen ohjauksen funktio. Kuinka hyvin t\u00e4m\u00e4 oikein meni? Palvelutuotannossa hallinto-ohjelmat l\u00e4hteneet samoista tavoitteista. Hallitusohjelmissa painopisteet tulleet poliittisista intresseist\u00e4. On tehty \u2019n\u00e4pertelyj\u00e4\u2019 normittamalla hoitoaikoja, henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Alempien kustannusten selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kuntatoimija ja halvemmat ty\u00f6voimakustannukset. Uudessa mallissa talousohjaus katkaistu. Investoinneista: Hollannissa rakennettiin uusi yliopistosairaala, kampus kutistui. Suomalainen historia on investointi betoniin, tarvittaisiin osaajia ja osaamista. Puhe valtionohjauksen liiallisuudesta ei osu olennaiseen, kysymys on ohjauksen laadusta.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Onhan meill\u00e4 ongelmia. Ollaan pahasti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, tulokset n\u00e4kyv\u00e4t vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4. Miten ristiriita ratkaistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>K: On pakko tehd\u00e4 nopeita, my\u00f6s ik\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja. Onnistuminen mitataan vasta 10 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Pit\u00e4isi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ohjaus vaikuttavuusperusteiseksi. Vaatii ministeri\u00f6lt\u00e4\/alueilta rohkeutta, suoritteista vaikuttavuuteen<\/p>\n\n\n\n<p>V: Teemme rakenteellisia muutoksia. Mit\u00e4 ovat pidemm\u00e4n ajan haasteet? Miten ratkaistaan \u2019pirullisia ongelmia\u2019 moniammatillisesti, demokratian vahvistaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>M1: Olemme liriss\u00e4, kaikki on pahimmillaan. Teemme uudistusta jo seuraavalle sukupolvelle: Millainen v\u00e4est\u00f6 Suomessa 2040-luvulla.<\/p>\n\n\n\n<p>M2: Voisimme odotella ajan kulumista, suuret ik\u00e4luokat poistuvat. T\u00e4m\u00e4n hallituskauden aikana saadaan uudistus siihen kuntoon, ett\u00e4 uusi toiminta voi olla vaikuttavaa. Uudistus ei ep\u00e4onnistunut parantamaan perusterveydenhuoltoa, ei ehk\u00e4isy\u00e4.&nbsp; Kansallisen terveyshanke loppuarvio 15 vuotta sitten. Ennakoin, ett\u00e4 samat ongelmat jatkuvat. Olisi k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4 pitk\u00e4n ajan sis\u00e4ll\u00f6n uudistamisohjelma.<\/p>\n\n\n\n<p>J: M2 sanoi paljolti olennaisen. Vaikuttavuusperusteisesta johtamisesta olen samaa mielt\u00e4. Kysyn, miten tavoitteet saavutetaan. Sama liturgia ollut olemassa pitk\u00e4\u00e4n<\/p>\n\n\n\n<p>E: Olen eri mielt\u00e4 investoinneista. Miksi nuoret ammattihenkil\u00f6t tapetaan ty\u00f6ll\u00e4 perusterveydenhuollossa. Yliopistosairaalan kampus on upea. On ollut pakko investoida. Emme ole saaneet kansalaisia riitt\u00e4v\u00e4sti aktivoitua pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta terveydest\u00e4\u00e4n, liikunnasta, painosta yms. Kansalaiset pit\u00e4isi saada muuhunkin keskusteluun mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Kansalaisten rooli t\u00e4rke\u00e4, kyky tehd\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 toimia yhteiskunnassa. Oma terveyskeskus t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>K: Sis\u00e4ll\u00f6n uudistus on k\u00e4ynniss\u00e4, STM:ss\u00e4 uudistamme lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vastaamaan uutta tilannetta. Vaikuttavuusn\u00e4k\u00f6kulmasta normeja v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4. On pitk\u00e4 prosessi, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi vaalikautta.&nbsp; Mit\u00e4 palveluja miss\u00e4kin j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Tarvittiin hallintoreformi, jotta avattiin mahdollisuus uudistamiseen. Pointina on, ett\u00e4 kuntapolitiikka sanoi yht\u00e4, terveyspolitiikka toista, kuntapolitiikka kolmatta. Ensin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 hallintoreformi.<\/p>\n\n\n\n<p>V. Perusterveydenhuollon reformi eteni pitk\u00e4\u00e4n, eritt\u00e4in poliittinen. Koska alettiin nauttimaan hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Vaikuttavuusperusteinen ohjaus, demokratia, governance, ty\u00f6kyky, kansalaisten vastuu\u2026Tykk\u00e4\u00e4n vaikuttavuusperusteisuudesta. Miten?<\/p>\n\n\n\n<p>E: Tarvitsemme priorisointikeskustelua kansallisella tasolla, politiikassa, peruskansalaisten tasolla. Vaikea kysymys. Meid\u00e4t on kulutettu hoitamaan potilaita, pelastamaan henke\u00e4. Tarvitsemme vahvan tietopohjan, jonka nojalla teemme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Keskustelu priorisoinnista poliittisella areenalla.<\/p>\n\n\n\n<p>M2: Orpon hallituksen ohjelmassa selv\u00e4sti sanottu, ett\u00e4 palveluvalikoima m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja mukaan vain ne palvelut, joista on vaikuttauusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>K: Osastollemme kuluu vaikuttavien hoitomuotojen valinta. Vaikuttavuutta tehd\u00e4\u00e4n 1) paikallisuustasolla esimerkiksi kilpailuttamalla palveluja vaikuttavuusperusteisesti, vaikuttavuusperusteiset mittarit sairaalaan, 2) ministeri\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 ohjata vaikuttavuutta, rahaa tullaan jakamaan vaikuttavuusperusteisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>J: Priorisoinnista on puhuttu 1980-luvulta alkaen, pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4n poisvalittavaa toimintaa. Kansainv\u00e4lisesti katsoen eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n poisvalinnassa onnistuttu. Ei ole helppo tie. Vaikuttavuusperusteisesta ohjaamisesta on hyvi\u00e4 kokemuksia saatavissa. Olemme keskittyneet suoritteisiin ja yksikk\u00f6hintoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>V: Vaikuttavuus j\u00e4rjestelm\u00e4tasolla. Mill\u00e4 tasolla pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4? Luotan paikalliseen ja alueelliseen p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen. Korostan demokratiaa. Arki tarvitsee demokratian. Haasteena on valtionhallinto, purkaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 sellaiseksi, ett\u00e4 se kannustaa\u2026<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Kansallisen tason s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tarkkana.<\/p>\n\n\n\n<p>E: Vaikuttavuustiedon saaminen vaatii tutkimusta. Terveydenhuollolla ja yliopistolla tiivis yhteisty\u00f6. Tutkimuksen rahoitus v\u00e4hentynyt, olemme vaarassa tippua k\u00e4rryilt\u00e4. Tietoon perustuvaa vaikuttavuutta<\/p>\n\n\n\n<p>M1: Vaikuttavuus on jopa taikasana, aikaisemmin puhuttiin laadusta. Toimintoja voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. L\u00e4mmitt\u00e4\u00e4k\u00f6 kotihoitaja mikroaterian valmiiksi. Olen aina tyk\u00e4nnyt sosiaali- ja terveystaloustieteilij\u00f6ist\u00e4: Kuinka rajatulla resursseilla saadaan maksimaalinen hyvinvointihy\u00f6ty. Kokonaiskapasiteetissa menee resursseja hukkaan. \u201dK\u00e4yk\u00e4\u00e4 labratesteiss\u00e4\u2019. Kansanterveysty\u00f6 on hyvinvointialueiden teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>M2: Terveys\/sosiaalitalouden esiin nostaminen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vaikuttavuuspuheessa erotettava j\u00e4rjest\u00e4misrahoitus ja tuottamisrahoitus. Vaikuttavuus ei liity j\u00e4rjest\u00e4miseen. Vaikuttavuus on tuottamisen haaste.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Miten ratkaistaan demokratia?<\/p>\n\n\n\n<p>V: On tuettava j\u00e4rjest\u00e4mistoimintaa alueilla, valtion rooli on edellytyksi\u00e4 luova, ei muuta<\/p>\n\n\n\n<p>M1: Aluep\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tila on todella ahdas kunnan ja valtion v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>K: Ohjauksesta emme ole VM:n kanssa samaa mielt\u00e4. Demokratian k\u00e4site, puhumme edustuksellisesta. Tarvitsemme suoran demokratian rinnalle suoraa demokratiaa, miten paikallisesti rakennetaan palvelut, antaa mahdollisuuden kansalaisten hyv\u00e4ksymisen saavuttamiselle. Olennaista yhteiset tavoitteet. Molemmilla on rooli, ei ole ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in, vaan yhteisten tavoitteiden asettaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Ihmisi\u00e4 ei tule tilaisuuksiin. Jalkaudutaan, kerrotaan, keskustellaan. Joudummeko yh\u00e4 enemm\u00e4n nojaamaan suoraan demokratiaan. Laajennetaan osallisuutta massiivisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>K: Suuressa kaupungissa tehtiin juuri n\u00e4in. Ei tarvita kutsutilaisuuksia, vied\u00e4\u00e4n sinne, miss\u00e4 ihmiset ovat.<\/p>\n\n\n\n<p>E: HVA-yhteisty\u00f6, ohjaus, tavoitteet. Maamme pieni. Liiallinen autonomia on testattu tietoj\u00e4rjestelmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>V: Ole eri mielt\u00e4. Vahva j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 on vahva j\u00e4rjest\u00e4. Nyt on liian monta j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>M2: Tietoj\u00e4rjestelm\u00e4kysymys kuvastaa ajan muuutosta. STM linjasi 1990-luvulla, ett\u00e4 markkinat hoitaa. Ohjauksen tulisi olla normivapaata. Valvontaviranomainen voi vaatia palvelutuottajalta vain toimia, jotka on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty. T\u00e4ss\u00e4 on ristiriita.<\/p>\n\n\n\n<p>K: On tarkoitettu hyv\u00e4\u00e4, hyvine k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen levitt\u00e4minen kuuluu THL\/STMlle. Suomessa hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t levi\u00e4. Ty\u00f6ote-hanke, selk\u00e4leikattupotilas, kuntoutukselle ty\u00f6terveydenhuollossa saataisiin satojen miljoonien s\u00e4\u00e4st\u00f6. Hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen levitt\u00e4minen, ohjauksella varmistettava. Itsehallinnon ja yhteisen kehitt\u00e4misen vuorovaikutus.<\/p>\n\n\n\n<p>J: VM:n edustaja tunnistaa kansalaisen ja paikallisuuden. Viime vuosien kokemukset toista. Jos ei saada kaikkea mahdollistettua, ei ainakaan pit\u00e4isi aiheuttaa haittaa. Meilt\u00e4 puuttuvat ne rakenteet. esim. heiluriliike hallitusohjelmien v\u00e4lill\u00e4 (esim. yksityinen-julkinen). Tarvitaan yli hallituskausien kattavaa ohjelmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Olen miettinyt komitealaitosta.<\/p>\n\n\n\n<p>V. Hyvinvointialueiden osalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vakauden s\u00e4ilytt\u00e4minen. Valtionohjauksen pit\u00e4\u00e4 mahdollistaa, levitt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja varmistaa, ett\u00e4 tavoitteet toteutuvat.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Valtionhallinnosta tulee vipuvartta varmistamiseen. Seuraavaksi ty\u00f6olot ja kuormitus. Miten saadaan parhaat tekij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>E: Valtava pula henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4. El\u00e4n ongelmaa. Hoitotakuu p\u00e4\u00e4ll\u00e4, henkil\u00f6kunta ja johtajat v\u00e4syy, ostopalvelut maksavat maltaista. TH pohjakoulutus kelpaa moneen.<\/p>\n\n\n\n<p>J: Tarvitaan aitoa kulttuurista muutosta. Tapa toimia ollut talous\/tekninen tehokkuus orientaatiota. Joustava elementti l\u00f6ytyy henkil\u00f6st\u00f6n suunnasta. Tarvitaan johtamiskulttuuriin liittyv\u00e4 pitk\u00e4aikainen kehitys, jossa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikki riippuu tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>M1: Ty\u00f6kykyjohtamisen lupaus, kaikkia pieless\u00e4 palautteesta p\u00e4\u00e4telleen. Valmentava johtaminen, esimieskoulutus,<\/p>\n\n\n\n<p>V. Monta tekij\u00e4\u00e4 ty\u00f6nantaja voi keskitty\u00e4 sotehenkil\u00f6st\u00f6\u00f6n.&nbsp; Huikeat mahdollisuudet moniammatilliseen ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>K: Kulttuurimuutos johtamisessa kest\u00e4\u00e4. Tarvitaan nopeita toimia. Vuokraty\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00f6 kasvava ongelma.<\/p>\n\n\n\n<p>E: Valitsisin edelleen saman uran. Ei mene pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esimiesten kouluttamisella. Raskas ty\u00e4 on todellista, henkil\u00f6st\u00f6 ei sit\u00e4 halua. Ihmiset haluavat el\u00e4\u00e4 muuta.<\/p>\n\n\n\n<p>PJ: Nykyty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ei tunnista ihmisten orientaation muutos. Iso filosofisempi asia. Kn kertoma sis\u00e4lt\u00f6reformi, mit\u00e4 olisi sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 uudistettava.<\/p>\n\n\n\n<p>M1: Sis\u00e4lt\u00f6uudistus l\u00e4htee hyvinvointialueilta. 3.0 organisaatiorakenne on vasta sellainen, jolta voidaan odottaa tuloksia. Ty\u00f6 on jo alkanut.<\/p>\n\n\n\n<p>J: Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n liturgian perinne on pitk\u00e4 ja vahva, n\u00e4ytt\u00f6 toimisesta pieni. On vihdoinkin saatava aikaan jotakin el\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>E: Ei pel\u00e4t\u00e4 muutosta, ollaan innovatiivisia, uskotaan, ett\u00e4 kolmen ja viiden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 ollaan paremmassa tilanteessa<\/p>\n\n\n\n<p>M2: toinen jalka kevyesti maan pinnalla.<\/p>\n\n\n\n<p>V: Normien purku.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muutaman y\u00f6n nukkumisen j\u00e4lkeen tiivist\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n olennaiselta tuntuvan: Minusta tuntuu, ett\u00e4 Soste -reformin kest\u00e4v\u00e4n mallin &#8217;kriittinen polku&#8217; on l\u00e4hijohtaminen, sen riitt\u00e4v\u00e4 resursointi, osaaminen ja saama tuki keskijohdolta ja yleisemmin arvostus &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-508","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/508","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=508"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/508\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":513,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/508\/revisions\/513"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=508"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=508"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=508"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}