{"id":431,"date":"2023-06-12T13:13:39","date_gmt":"2023-06-12T11:13:39","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=431"},"modified":"2023-06-12T13:16:37","modified_gmt":"2023-06-12T11:16:37","slug":"terveydenhuollon-kansanterveyden-edistajana-miksi-vaheksymme-vaikutusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/06\/12\/terveydenhuollon-kansanterveyden-edistajana-miksi-vaheksymme-vaikutusta\/","title":{"rendered":"Terveydenhuolto kansanterveyden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4: Miksi v\u00e4heksymme vaikutusta?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>&#8221;K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevasta tutkimustiedosta v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 Suomessa terveydenhuolto \u2013 sen suorat ja ep\u00e4suorat vaikutukset yhdess\u00e4 \u2013 on edelleen t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 ja vaikuttaja v\u00e4est\u00f6n terveyden edist\u00e4misess\u00e4.&#8221; (Rimpel\u00e4 2010)<\/em><\/strong><br><br>Olin \u00e4skett\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4n valtakunnallisen toimijan seminaarissa. Siell\u00e4 toistettiin taas kerran v\u00e4heksyvi\u00e4 arvioita terveydenhuollon vaikutuksesta kansanterveyteen. Tarkastelin n\u00e4it\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 2010 julkaistussa kirjassa Timo St\u00e5hl ja Arja Rimpel\u00e4 (toim.) Terveyden edist\u00e4minen tutkimuksen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon haasteena (THL) sivuilla 20-22. Kopioin: <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Terveydenhuollon roolista kansanterveyden muutoksissa on keskusteltu ja jopa kiistelty 1970-luvulta alkaen. Kriittisiss\u00e4 puheenvuoroissa vedotaan useimmiten Thomas McKeowniin, joka tutki v\u00e4est\u00f6muutoksia Englannissa 1800-luvulta<br>alkaen 1960-luvulle saakka. T\u00e4m\u00e4n tutkimusohjelman mukaan terveydenhuollon erityistoimien, kuten rokotusten (\u201dspecific medical measures\u201d), selitysosuus v\u00e4est\u00f6n kuolleisuusmuutoksissa oli enint\u00e4\u00e4n 5\u201310 %:n suuruusluokkaa. Tartuntatautien v\u00e4henemisen selitti p\u00e4\u00e4asiassa elintason nousu sek\u00e4 ravitsemuksen ja hygienian paraneminen. (McKeown 1971.) Sittemmin t\u00e4m\u00e4 tutkimustulos on yleistetty terveydenhuoltoon yleens\u00e4. Aivan viime vuosina on Suomessakin v\u00e4itetty, ett\u00e4 terveydenhuoltomme mahdollisuus vaikuttaa kansanterveyteen olisi vain 10\u201315 %:n suuruusluokkaa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirjallisuudesta l\u00f6ytyy vain v\u00e4h\u00e4n tutkimuksia terveydenhuollon vaikutuksesta kansanterveyteen ja yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n perusteltuja pohdintoja terveydenhuollon kehitt\u00e4misest\u00e4 niin, ett\u00e4 se tuottaisi mahdollisimman tehokkaasti v\u00e4est\u00f6tasoista terveyshy\u00f6ty\u00e4 (esim. Bunton ym. 1994; Nolte &amp; McKee 2004). Ruotsin kansanterveyslain uudistamisen yhteydess\u00e4 on julkaistu raportti terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4st\u00e4 terveydenhuollosta (National Institute\u20262004). WHO:n Terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t sairaalat -verkosto<br>on tuottanut varsin kiinnostavaa kehitysty\u00f6t\u00e4 sairaaloiden ja laajemminkin erikoissairaanhoidon n\u00e4k\u00f6kulmasta (ks. http:\/\/www.euro.who.int\/healthpromo\u0002hosp).<br>T\u00e4ss\u00e4 kehyksess\u00e4 on ajankohtaista ja perusteltua kysy\u00e4, millaisiin p\u00e4\u00e4telmiin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva tieto oikeuttaa. Ensiksi on kuitenkin kuvattava, mit\u00e4 tarkoitetaan terveydenhuollolla. Onko kyseess\u00e4 yksil\u00f6tasoiseen sairaanhoitoon keskittynyt toiminta vai my\u00f6s kansanterveysty\u00f6st\u00e4 vastuuta kantava terveydenhuolto? Sis\u00e4ltyv\u00e4tk\u00f6 \u201dpublic health\u201d ja \u201dhealth promotion\u201d -teht\u00e4v\u00e4t terveydenhuollon toimeksiantoon? Jo t\u00e4m\u00e4 tarkastelu osoittaa, ett\u00e4 McKeownin tutkimustulokset Englannin terveydenhuollosta 1960-luvulle saakka eiv\u00e4t oikeuta sanomaan mit\u00e4\u00e4n Suomen 1970\u20132000-lukujen terveydenhuollon vaikutuksista kansanterveyteen.<br>K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat harvat tutkimukset terveydenhuollon vaikutuksista kansanterveyteen antavat varsin toisen kuvan kuin julkisuudessa usein esitetyt v\u00e4itteet 10\u201315 %:n selitysosuuksista. Rosenin ja Haglundin (2001) mukaan Ruotsissa oli terveydenhuollon toimenpitein v\u00e4hennetty 1970-luvun j\u00e4lkeen estett\u00e4viss\u00e4 olevaa kuolleisuutta 30\u201340 %. Lepon (2008) mukaan ep\u00e4suorasti voidaan arvioida, ett\u00e4 parin viime vuosikymmenen kuolleisuuden alenemisesta ehk\u00e4 kolmasosa, ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin, selittyy terveydenhuollon toimilla. <br>Terveyden edist\u00e4minen tutkimuksen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon haasteena k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevasta tutkimustiedosta v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 Suomessa terveydenhuolto \u2013 sen suorat ja ep\u00e4suorat vaikutukset yhdess\u00e4 \u2013 on edelleen t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 ja vaikuttaja v\u00e4est\u00f6n terveyden edist\u00e4misess\u00e4.<br>Miksi julkisuudessa kuitenkin jatkuvasti esiintyy terveydenhuollon merkityst\u00e4 v\u00e4heksyvi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4? Osaselityksen\u00e4 saattaa olla epidemiologisen tutkimuksen tulosten v\u00e4\u00e4r\u00e4 tulkinta. Vaikka kansanterveyden ja kansantautien t\u00e4rke\u00e4t m\u00e4\u00e4reet sijoittuvat terveydenhuollon ulkopuolella, on v\u00e4\u00e4rin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne olisivat terveydenhuollon vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Jo 1800-lu\u0002vulta alkaen terveydenhuolto on ollut vahvasti vaikuttamassa esimerkiksi vesi- ja j\u00e4tehuoltoon sek\u00e4 ty\u00f6- ja asuinoloihin. Ajankohtaiseksi esimerkiksi voidaan ottaa v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4liset terveyserot. Kaikista yhteiskunnan toimintaj\u00e4rjestelmist\u00e4 terveydenhuollolla on yhdess\u00e4 sosiaalitoimen kanssa laajin kontakti niihin v\u00e4est\u00f6ryhmiin ja olosuhteisiin, joissa terveyden menett\u00e4misen vaara on suurin. Ydinkysymys on, rajoittuuko t\u00e4m\u00e4n kontaktin hy\u00f6dynt\u00e4minen terveydenhuollossa vain yksil\u00f6keskeiseen sairaanhoitoon, vai opitaanko samalla ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s laajemmin terveytt\u00e4 vahingoittavia oloja ja prosesseja ja vaikuttamaan niihin.<br>Toinen selitys perustuu arvovalintoihin. Sairaanhoitoa on jo pitk\u00e4\u00e4n pidetty turvallisena ja tuottavana p\u00e4\u00e4omasijoituksena. Jotta terveydenhuollon kehityksess\u00e4 voitaisiin edet\u00e4 nopeammin t\u00e4h\u00e4n suuntaan, on t\u00e4rke\u00e4 vapauttaa se kansanterveysvastuusta. V\u00e4est\u00f6n terveyden edist\u00e4misvastuun siirt\u00e4minen terveydenhuollolta muille toimijoille v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien eettisi\u00e4 huolia, kun he<br>harkitsevat sairaanhoidon siirt\u00e4mist\u00e4 liiketoiminnaksi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Modernin terveydenhuollon teht\u00e4v\u00e4t voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 vuonna 1996 Yhdysvalloissa julkaistun Hastings-keskuksen raportin p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n terveydenhuollon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja teht\u00e4vist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>tautien ja tapaturmien ehk\u00e4isy sek\u00e4 terveyden yll\u00e4pit\u00e4minen ja edist\u00e4minen<\/li>\n\n\n\n<li>sairauksista ja vammoista aiheutuvan k\u00e4rsimyksen ja kivun lievitt\u00e4minen<\/li>\n\n\n\n<li>sairastuneiden parantaminen ja hoito ja my\u00f6s niiden hoitaminen, joita ei<br>en\u00e4\u00e4 voida parantaa ennenaikaisen kuoleman est\u00e4minen ja rauhallisen kuo\u0002leman turvaaminen. (Hastings Center 1996.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevasta tutkimustiedosta v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 Suomessa terveydenhuolto \u2013 sen suorat ja ep\u00e4suorat vaikutukset yhdess\u00e4 \u2013 on edelleen t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 ja vaikuttaja v\u00e4est\u00f6n terveyden edist\u00e4misess\u00e4.&#8221; (Rimpel\u00e4 2010) Olin \u00e4skett\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4n &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-431","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=431"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":435,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431\/revisions\/435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=431"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=431"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=431"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}