{"id":341,"date":"2023-06-05T08:20:09","date_gmt":"2023-06-05T06:20:09","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=341"},"modified":"2023-06-07T18:13:14","modified_gmt":"2023-06-07T16:13:14","slug":"onko-kansallinen-terveysindeksi-ilman-asiantuntija-tulkintaa-epaoleellista-tietoa-hyvinvointialueille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/06\/05\/onko-kansallinen-terveysindeksi-ilman-asiantuntija-tulkintaa-epaoleellista-tietoa-hyvinvointialueille\/","title":{"rendered":"&#8221;Terveysindeksin tietokokonaisuus auttaa hyvinvointialueita palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa&#8221; &#8211; Onko kansallinen terveysindeksi ilman kansallista asiantuntijatulkintaa ep\u00e4oleellista tietoa hyvinvointialueille?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">THL julkaisi 31.5.2023 Kansallisen terveysindeksin uusimmat tiedot. <a href=\"https:\/\/thl.fi\/fi\/-\/terveimmat-suomalaiset-asuvat-pohjanmaalla-ja-uudellamaalla-sairastavuus-ja-tyokyvyttomyys-yleisinta-pohjois-savossa?redirect=%2Ffi%2Fajankohtaista\">Terveimm\u00e4t suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla \u2013 sairastavuus ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myys yleisint\u00e4 Pohjois-Savossa &#8211; Tiedote &#8211; THL<\/a>  Viitaten vuonna 1978 esitettyihin terveydenhuollon kansallisen tietotuotannon periaatteisiin, olen kyseenalaistanut julkaistun tietokokonaisuuden merkityksen sellaisenaan, ilman valtakunnallisten asiantuntijoiden tulkintoja  aikasarjassa n\u00e4kyvien alueellisten erojen ja niiden muutosten taustatoista. Olen v\u00e4itt\u00e4nyt, ett\u00e4 nyt julkaistut tiedot ovat hyvinvointialueiden n\u00e4k\u00f6kulmasta toistaiseksi ep\u00e4oleellisia, joskin ehk\u00e4 muuten mielen kiintoisia. Niist\u00e4 ei ole vointialueiden sis\u00e4isess\u00e4 tilanteessa ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevin asiantuntijavoimin johdettavista uutta omalle alueelle erityist\u00e4 tietoa edess\u00e4 oleviin &#8217;ratkaisuihin vaikuttavista seikoista&#8217;. T\u00e4ss\u00e4 blogissa perustelun n\u00e4it\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Tavoitteeksi <em>ihmisl\u00e4heisemm\u00e4t palvelut <\/em>rajallisten voimavarojen puitteissa<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Kehitt\u00e4misen edellytyksen\u00e4 ovat <em><u>ajantasaiset<\/u><\/em> <em>tiedot, <\/em>joiden varaan <em><u>uudistukset voidaan rakentaa<\/u>.<\/em><\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 toiminnan <em><u>tarkoituksenmukainen<\/u> seuranta<\/em> eli evaluaatio.<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Tietoa tarvitaan <em><u>ratkaisuihin vaikuttavista seikoista <\/u>eik\u00e4 ep\u00e4oleellisista, <\/em>vaikkakin ehk\u00e4 muuten mielenkiintoisista seikoista.<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Jos <em>ei ole <\/em>yksil\u00f6ity\u00e4 vahvistettua <em><u>ohjelmaa<\/u><\/em>, on vaikea rajata ongelma-alueita ja <em>erityisen vaikeaa ryhty\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoja pulmiin, joiden <u>ratkaisua ei viel\u00e4 ole hahmotettu.<\/u><\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Terveydenhuolto 1978. Suomen virallinen tilasto Xl:74 Alkusanat.<strong>  &nbsp;<\/strong><a href=\"https:\/\/www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/152827\/xlaakvu_1971-1977_1978_dig.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">xlaakvu_1971-1977_1978_dig.pdf (doria.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Mik\u00e4 on kansallinen terveysindeksi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dKansallinen terveysindeksi on<strong>&nbsp;tilastopalvelu, joka tulee tarjoamaan tietoa v\u00e4est\u00f6n terveyden ja ty\u00f6kyvyn tilasta esimerkiksi v\u00e4est\u00f6rakenteeltaan erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla<\/strong>. Kansallinen terveysindeksi yhdist\u00e4\u00e4 tietoja aiemmista THL:n sairastavuusindeksist\u00e4 ja Kelan Terveyspuntarista sek\u00e4 muista kansallisista rekistereist\u00e4. Indeksien avulla kunnat ja alueet voivat vertailla oman v\u00e4est\u00f6ns\u00e4 sairaus- ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myystaakkaa sek\u00e4 koko maahan ett\u00e4 muihin alueisiin. Tieto auttaa hyvinvointialueita ja kuntia ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ongelmien synty\u00e4 ja ryhtym\u00e4\u00e4n toimiin, joilla hyvinvointia ja terveytt\u00e4 voidaan parhaiten edist\u00e4\u00e4.\u201d<br><br>THL:n julkaiseman tiedotteen mukaan terveysindeksin tietokokonaisuus auttaa hyvinvointialueita palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa. Indeksin kehitt\u00e4j\u00e4t painottavat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 on keinoja muuttaa terveystilannetta. Erityisesti huomiota tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin: \u201dSairauksista aiheutuvaa kuormaa voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vaikuttamalla elinoloihin koulutuksella ja ty\u00f6llisyystoimin. Tehokkaimmat keinot perustuvat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, joilla mahdollistetaan terveytt\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 elintapoja, esimerkiksi arkiliikuntaan kannustavalla aluesuunnittelulla sek\u00e4 ilmaisilla tai kohtuuhintaisilla liikuntapalveluilla. My\u00f6s perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden vahvistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dTavoitteena on, ett\u00e4 hyvinvointialueilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n keskustelua mist\u00e4 oman alueen ero koko maan tasoon ja muihin alueisiin verrattuna syntyy sek\u00e4 miten siihen voi vaikuttaa. Uusi tietokokonaisuus on kehitetty hyv\u00e4ss\u00e4 kansallisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4, mm. ty\u00f6kyvytt\u00f6myysindeksin tiedot on tuotettu Kelassa. Tavoitteena on, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syntyy vuosittain p\u00e4ivittyv\u00e4 tilasto, joka kuuluu mm. sote-arvioinnin KUVA indikaattoreihin ja hyvinvointikertomusten tietosis\u00e4lt\u00f6\u00f6n.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">S\u00e4hk\u00f6postikeskustelussa THL:n asiantuntija on huomauttanut, ett\u00e4 &#8221;tuloksissa ei ole mit\u00e4\u00e4n sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Nyt julkaistujen tietojen uutuus on sairastavuuden ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden rinnakkainen tarkastelu ja se, ett\u00e4 rakennamme pysyv\u00e4\u00e4 tietopohjaa hyvinvointialueille. Kun katsotaan eri sairausryhmitt\u00e4isi\u00e4 osaindeksej\u00e4 ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden osaindeksej\u00e4, alue-eroissakin on joitakin poikkeuksia, jolloin k\u00e4rki ei olekaan id\u00e4ss\u00e4 ja pohjoisessa. Tavoitteena on, ett\u00e4 hyvinvointialueilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n keskustelua mist\u00e4 oman alueen ero koko maan tasoon ja muihin alueisiin verrattuna syntyy sek\u00e4 miten siihen voi vaikuttaa. Uusi tietokokonaisuus on kehitetty hyv\u00e4ss\u00e4 kansallisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4, mm. ty\u00f6kyvytt\u00f6myysindeksin tiedot on tuotettu Kelassa. Tavoitteena on, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syntyy vuosittain p\u00e4ivittyv\u00e4 tilasto, joka kuuluu mm. sote-arvioinnin KUVA indikaattoreihin ja hyvinvointikertomusten tietosis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Tavoitteena on, ett\u00e4 hyvinvointialueilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n keskustelua mist\u00e4 oman alueen ero koko maan tasoon ja muihin alueisiin verrattuna syntyy sek\u00e4 miten siihen voi vaikuttaa. Uusi tietokokonaisuus on kehitetty hyv\u00e4ss\u00e4 kansallisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4, mm. ty\u00f6kyvytt\u00f6myysindeksin tiedot on tuotettu Kelassa. Tavoitteena on, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syntyy vuosittain p\u00e4ivittyv\u00e4 tilasto, joka kuuluu mm. sote-arvioinnin KUVA indikaattoreihin ja hyvinvointikertomusten tietosis\u00e4lt\u00f6\u00f6n.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miksi olen kyseenalaistanut uuden tilastopalvelun merkityksen hyvinvointialueiden n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/strong><br>Olen kysyn, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hyvinvointialueilla on viisasta k\u00e4yd\u00e4 keskustelua \u2019mist\u00e4 oman alueen ero koko maan tasoon ja muihin alueisiin verrattuna syntyy sek\u00e4 miten siihen voi vaikuttaa.\u2019&nbsp; Ensinn\u00e4kin, asuinalueeseen yhdistyv\u00e4t erot kuolleisuudessa, sairastavuudessa, ty\u00f6kyvytt\u00f6myydess\u00e4, toimintakyvyn vajaissa, yms. n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muuttuvan varsin hitaasti. Ja toiseksi, pysyvyyteen vs. muutoksiin vaikuttavat tekij\u00e4t tulevat n\u00e4kyviin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien valtakunnallisten tietojen analyyseissa ja tulkinnoissa. Hyvinvointialueiden henkiset voimavarat sitoutuvat l\u00e4hivuosina suuren sostereformin toimeenpanoon ja sen mahdollisten valuvirheiden p\u00e4ivystysluonteiseen korjaamiseen. Minulla k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien tietojen mukaan hyvinvointialueiden hallinnossa ei ole sellaisia voimavaroja ja erityisesti osaamista, jota v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitaan kansallisen terveysindeksi aikasarjojen pysyvyyden ja muutosten syiden tulkinnassa.<br><br>THL ja Kela tekisiv\u00e4t tekisi arvokkaan palvelun hyvinvointialueilla ensinn\u00e4kin kuvaamalla ja havainnollistamalla muutokset suhteessa toisiinsa aikasarjoissa siit\u00e4 alkaen kun ne ovat vertailukelpoisina k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja my\u00f6s laatimalla katsauksen niihin erojen tulkintoihin ja selityksiin, joita on ainakin Pekka Kuusen 1960-luvun sosiaalipolitiikka -kirjan Terveydenhuoltopolitiikka -luvusta alkaen esitetty. Havainnollistan alla olevalla kuvalla:&nbsp;Verenkiertoelinten tautien vuoksi menetetyt elinvuodet (PYLL) ik\u00e4v\u00e4lill\u00e4 25\u201380 vuotta \/ 100 000 vastaavan ik\u00e4ist\u00e4. Ylimp\u00e4n\u00e4 Pohjois-Karjala, alimpana Pohjanmaa, keskell\u00e4 koko maa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"784\" height=\"439\" src=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-357\" srcset=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-2.png 784w, https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-2-300x168.png 300w, https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-2-768x430.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 784px) 100vw, 784px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksitt\u00e4isten vuosien tiedot eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ole merkityksellisi\u00e4. Kolme vuottakaan ei riit\u00e4.&nbsp;tarvitaan useamman vuoden aikasarja. Vertailu maakuntien v\u00e4lill\u00e4 saattaa tuoda n\u00e4kyviin eroja, joille olisi hyv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selityksi\u00e4. Miksi esimerkiksi nelj\u00e4n vuoden laskun j\u00e4lkeen Pohjois-Karjalassa PYLL kasvoi vuosina 2009\u20132010, mutta jatkoi laskua Pohjanmaalla? Tai mik\u00e4 k\u00e4\u00e4nsi Pohjanmaalla PYLLin liev\u00e4\u00e4n nousuun 2018-2018, mutta Pohjois-Karjalassa lasku jatkui?<br><br>N\u00e4m\u00e4 tarkastelut ja analyysit ovat merkityksellisi\u00e4 hyvinvointialueiden kannalta paitsi \u2019lihan tuomisena luiden ymp\u00e4rille\u2019 my\u00f6s herkkyystarkasteluna ajatellen vuosittaisten muutosten suhdetta pidemm\u00e4n ajan&nbsp;trendiin. Pikap\u00e4\u00e4telm\u00e4ni on, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen muutos vuodesta toiseen ainakin n\u00e4ill\u00e4 kahdella hyvinvointialueella saa olla melko suuri ennen kuin sit\u00e4 kannattaa tarkemmin analysoida. Jos esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 kuvassa n\u00e4kyville trendien k\u00e4\u00e4nteille olisi uskottavia selityksi\u00e4, toisivat ne tukea my\u00f6s yksitt\u00e4isen vuosimuutoksen tarkasteluun.<br><br>Ajattelen edell\u00e4 esitetyn antavan hieman tukea v\u00e4itteelleni, ett\u00e4 on turhaa kuormittaa kaikkia hyvinvointialueita joka vuosi uuden tiedon keskusteluttamisella, jos taustaksi ei ole valtakunnallisten tutkijaryhmien tuottamaa tulkintaa ja selityst\u00e4 aikasarjojen aikaisemmista muutoksista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Edelleen ydinkysymyksen\u00e4 pysyy, mit\u00e4 tuotettu tieto merkitsee hyvinvointialueiden tasolla. Aikasarjojen tulkinnassa on yksi aika tavalla kiveen hakattu perusjuttu: Jos et osaa selitt\u00e4\u00e4 aikaisempia muutoksia, tulevaisuuden kannalta tieto kuuluu vuonna 1978 esitetyn n\u00e4kemyksen mukaan kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: 1) ep\u00e4oleellisista,&nbsp;vaikkakin ehk\u00e4 muuten mielenkiintoisista seikoista, ja 2) Jos&nbsp;ei ole&nbsp;yksil\u00f6ity\u00e4 vahvistettua&nbsp;ohjelmaa, on vaikea rajata ongelma-alueita.&nbsp;<br><br>Aikasarjojen muutoksia tutkiminen suhteessa toisiinsa voidaan saada n\u00e4kyviin hyvinvointialueiden p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4\/hallinnassa olevia tekij\u00f6it\u00e4, joita muokkaamalla on mahdollista jossakin m\u00e4\u00e4rin ennakoida, mihin suuntaan vaikuttavuus tulee kehittym\u00e4\u00e4n (\u201dvaikuttavuuden proaktiivinen johtaminen\u201d).&nbsp; Suunnistustermein se tarkoittaa, ett\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n kohtuullisen hyvin paikka kartalla ja my\u00f6s se maasto ja polku, jota pitkin juuri tuohon paikkaan on tultu.<br><br>Voidaan my\u00f6s puhua taannehtivasti \u2019ohjelmateorian\u2019 n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisest\u00e4, jos se sit\u00e4 ei ole aikaisemmin tehty. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa edelleen ajankohtainen esimerkki on alueelliset erot lasten sijoittamisessa kodin ulkopuolella ja poikkeuksellinen kehitys Etel\u00e4-Karjalassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"752\" height=\"452\" src=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-355\" srcset=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-1.png 752w, https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-1-300x180.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 752px) 100vw, 752px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"752\" height=\"452\" src=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-4.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-374\" srcset=\"https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-4.png 752w, https:\/\/mattirimpela.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/image-4-300x180.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 752px) 100vw, 752px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Katso my\u00f6s video osoitteessa: <a href=\"https:\/\/drive.google.com\/file\/d\/1zhDcNo2wm_tejRdzol-zVIW0xelYQCJM\/view?usp=sharing\">https:\/\/drive.google.com\/file\/d\/1zhDcNo2wm_tejRdzol-zVIW0xelYQCJM\/view?usp=sharing<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 luvut\/aikasarjat ovat merkityksett\u00f6mi\u00e4 niin kauan, kun emme osaa selitt\u00e4\u00e4 alueiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja emmek\u00e4 Etel\u00e4-Karjan poikkeamista valtakunnallisesta trendist\u00e4 vuodesta 2010-alkaen.&nbsp; Esimerkiksi, millaisia eroja on ollut lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6n kehityksess\u00e4 Etel\u00e4-Savon ja Etel\u00e4-Karjalan suhteessa koko maan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen kehitykseen? Millaisia eroja on ollut lasten aikuistumiskehityksen tukemisessa kokomaan kehityksen suhteessa Etel\u00e4-Savon ja Etel\u00e4-Karjalan kehitykseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>THL julkaisi 31.5.2023 Kansallisen terveysindeksin uusimmat tiedot. Terveimm\u00e4t suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla \u2013 sairastavuus ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myys yleisint\u00e4 Pohjois-Savossa &#8211; Tiedote &#8211; THL Viitaten vuonna 1978 esitettyihin terveydenhuollon kansallisen tietotuotannon &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-341","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/341","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=341"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/341\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":375,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/341\/revisions\/375"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=341"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=341"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=341"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}