{"id":331,"date":"2023-06-01T08:40:47","date_gmt":"2023-06-01T06:40:47","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=331"},"modified":"2023-06-01T10:51:36","modified_gmt":"2023-06-01T08:51:36","slug":"keskustelua-terveydenhuollosta-sosiaalisessa-aikakauskirjassa-1974","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/06\/01\/keskustelua-terveydenhuollosta-sosiaalisessa-aikakauskirjassa-1974\/","title":{"rendered":"Keskustelua terveydenhuollosta Sosiaalisessa Aikakauskirjassa 1974"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tuoreessa kirjassani tarkastelin lapsiperhepalveluiden kehitt\u00e4miskeskustelua valtionhallinnossa 1970-2009. P\u00e4\u00e4dyin nostamaan keskeiseksi tulokseksi institutionaalisen amnesian. Olen jatkanut samaa harrastusta.  Sattumalta huomasin, ett\u00e4 Sosiaalisessa Aikakauskirjassa oli vuonna 1974toimitettu <em><strong>Perusterveydenhuollon teemanumero<\/strong><\/em>. K\u00e4vin kirjastossa selaamassa tuon vuoden lehdet ja l\u00f6ysin aika vilkkaan keskustelun terveydenhuollosta. T\u00e4ss\u00e4 parin tunnin lukemisen poimintoja.<br><br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Pentti Vataja<em>. Terveyden- ja sairaanhoito kunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/em>Sosiaalinen aikakauskirja. 1974;68\/4:263\u2013265<em>.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dN\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 kansanterveyslain mukaisten teht\u00e4v\u00e4luettelo tulee kasvamaan suhteellisen l\u00e4heisess\u00e4 tulevaisuudessa. On olemassa vaara, ett\u00e4 uusia teht\u00e4vi\u00e4 annetaan liian nopeassa tahdissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 mukana olevat niin hyvin luottamushenkil\u00f6t kuin viranhaltijatkin toivovat yleisesti, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 voitaisiin rauhassa panna k\u00e4yntiin ja ett\u00e4 uusien teht\u00e4vien antamisesta toistaiseksi pid\u00e4tytt\u00e4isiin. Jollei n\u00e4in menetell\u00e4, saatetaan vakavasti haitata jo hoidettavinakin olevien teht\u00e4vien suoritusta.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Suonoja Ky\u00f6sti, Virtanen Pirjo.<em> Terveydenhuollon tavoitteet, painopisteet ja kustannukset Pohjoismaissa. <\/em>Sosiaalinen Aikakauskirja 1974;68\/4:251\u2013262.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dMiss\u00e4\u00e4n Pohjoismaissa ei ole olemassa kirjoitettua t\u00e4ydellist\u00e4 terveydenhuollon arvojen analysointia. Painopisteiden asettaminen Pohjoismaissa on samansuuntaista. Hoidon l\u00e4heisyys ja alueellinen tasa-arvoisuus ovat keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, kuten my\u00f6s avohoidon painottaminen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon l\u00e4hempi yhteisty\u00f6 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6poliittiset kysymykset. Terveydenhuollon kustannusten nousua pyrit\u00e4\u00e4n hillitsem\u00e4\u00e4n ennaltaehk\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 terveydenhuollolla ja olemassa olevien resurssien tehokkaammalla hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201d<strong>Suomen l\u00e4\u00e4kint\u00f6hallitus on laatinut<mark style=\"background-color:rgba(0, 0, 0, 0)\" class=\"has-inline-color has-vivid-red-color\"> <em>terveydenhuollon ohjelman vuosiksi 1975\u20131979<\/em><\/mark><\/strong>. Suunnitelmassa arvot ja niist\u00e4 johdetut tavoitteet on k\u00e4sitelty yhdisteltyin\u00e4 ryhmin\u00e4 eik\u00e4 ole pyritty tavoitteiden ja keinojen tarkempaan erittelyyn. Suunnitelmassa esitet\u00e4\u00e4n pitk\u00e4n ajan tavoitteita ja keinoja 1980- ja 1990-luvuille saakka. Ensimm\u00e4isen\u00e4 pitk\u00e4n ajan tavoitteena on v\u00e4est\u00f6n terveydentilan kohottaminen, jolloin hoidon tarpeen pienentyess\u00e4 voidaan resurssit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaammin sairauksien hoitoon. Onhan selv\u00e4\u00e4, ettei terveyspolitiikka, jossa etusija annetaan esiin tulleiden sairauksien korkeatasoiselle hoidolle, johda hoidon tarpeen v\u00e4henemiseen.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dToinen tavoite on ihmisten fyysisen ja sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n puutteiden poistaminen. T\u00e4h\u00e4n kuuluu ep\u00e4terveellisten ty\u00f6olojen ja huonojen asunto-olojen huomioiminen kuten my\u00f6s biokemiallisten saasteiden aiheuttama uhka. Sairauksien sosiaalisia syit\u00e4 on tutkittava, sill\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4n avulla ei ihmisten sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n pystyt\u00e4 vaikuttamaan. Olisi luotava kokonaisvaltainen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka kattaa kaikki v\u00e4est\u00f6n terveydenhuollolliset ja siihen liittyv\u00e4t muut sosiaalipolitiikkaan kuuluvat tarpeet.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dTasa-arvon saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 terveyskeskusverkoston loppuun saattamista ja sen tehokasta toimintaa. My\u00f6s sairaaloiden kapasiteetti ja alueellinen sijainti ovat t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 olennaisia tekij\u00f6it\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dV\u00e4est\u00f6n terveys- ja sairausk\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohjaaminen edellytt\u00e4\u00e4 terveyskasvatusta, valistusta. T\u00e4m\u00e4 tulisi toteuttaa ns. l\u00e4p\u00e4isyperiaatteella eli terveyskasvatus tulisi huomioida kaikessa kasvatuksessa ja tiedonv\u00e4lityksess\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dSuunnitelmassa on mukana my\u00f6s sairauksien ennalta ehk\u00e4isyn ja varhaisen toteamisen kehitt\u00e4minen. Kuntoutuksen aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 piilevi\u00e4 sairauksia l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n, mik\u00e4 puolestaan tulee taas lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hoidon tarvetta. Ehk\u00e4isev\u00e4n toiminnan tulokset n\u00e4kyv\u00e4t vasta 1990-luvulla. Niinp\u00e4 onkin ensisijainen huomio kiinnitett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isiin ja nuoriin.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dSuomessa kansanterveys kuuluu osana tiedepoliittiseen painopisteajatteluun. T\u00e4rkeimmiksi tutkimuskohteiksi on katsottu kolme sairausryhm\u00e4\u00e4, joiden torjumiseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4huomio:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8211; syd\u00e4n- ja verenkietoelinten sairaudet,<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8211; tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, sek\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8211; psyykkiset sairaudet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sairauksien ehk\u00e4isy on asetettu tutkimustavoitteena my\u00f6h\u00e4isvaiheiden edelle (Tieteen keskustoimikunnan suunnittelujaosto kokoomaraportti 1973). Ruotsissa pannaan suuri paino terveydenhuollon tutkimuksessa epidemiologiselle tutkimukselle, joka kartoittaa sairauksien esiintymist\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 ja riippuvuutta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja sosiaalisista tekij\u00f6ist\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kari Puro.<em>Terveydenhuollon ongelmat, kehitt\u00e4mistarpeet ja kehitystavoitteet Suomessa. <\/em>Sosiaalinen Aikakauskirja 1974;68\/6:495\u2013498<em>.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dSairauksien ehk\u00e4isyyn voidaan vaikuttaa kahdella tavalla: terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa tai koko yhteiskuntapolitiikka kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siten, ett\u00e4 sairauksien synty estyy. Ty\u00f6suojelun, tuotantotoiminnan, liikennepolitiikan, elintarvikepolitiikan, liikuntapolitiikan ja asuntopolitiikan sektoreilla, er\u00e4it\u00e4 esimerkkej\u00e4 mainitakseni, tehd\u00e4\u00e4n jatkuvasti ihmisen terveyteen vaikuttavia ratkaisuja\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dKuolleisuuden avulla mitattuna Suomi on terveystilastojen poikkeustapaus: Imev\u00e4iskuolleisuus on maailman kaikkein alhaisimpia, mutta keski-ikisen aikuisv\u00e4est\u00f6n kuolleisuus on korkea ja sukupuolten v\u00e4linen kuolleisuusero suuri. Alueelliset erot noudattavat selv\u00e4piirteisesti yleist\u00e4 taloudellis-yhteiskunnallisen kehittyneisyyden jakautumista. Kuolleisuus on edelleen pienentynyt niill\u00e4 alueilla, joissa se on jo aikaisemmin ollut alhainen, mutta kasvanut niill\u00e4 alueilla, joissa se on aikaisemmin ollut suuri. Terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4n vaikutus kansanterveyteemme on varsin vaikeasti arvioitaessa. On kuitenkin syyt\u00e4 todeta, ett\u00e4 lasten ja \u00e4itiyshuollon osalta maassa on ollut 1940-luvulta l\u00e4htien ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n terveydenhuoltoon keskittynyt, peitt\u00e4v\u00e4, ilmaispalveluja tarjoava neuvontaj\u00e4rjestelm\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on varmasti er\u00e4s t\u00e4rkein syy lastemme terveyden erinomaiseen tilaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dEhk\u00e4isev\u00e4n terveydenhoidon ja perushoidon kehittyminen on maassamme ollut 1970-luvulle asti verraten hidasta. Olen joskus pelkist\u00e4nyt terveydenhuollon k\u00e4rjell\u00e4\u00e4n seisovaksi pyramidiksi, jossa perushoidollisten palvelusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4h\u00e4inen, mutta jossa erikoispalvelusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu on varsin korkea.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dKansanterveyslaki toi terveyspolitiikkaamme ensimm\u00e4isen kerran lakis\u00e4\u00e4teisen suunnitelmallisuuden. Sen my\u00f6t\u00e4 terveyspoliittinen painopiste alkoi suuntautua perushoidon j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyyden korjaamiseen. T\u00e4h\u00e4nastinen perushoidon suunnittelu ja kehitt\u00e4minen on ollut olennaisesti voimavarojen kohdentamisen, hallinnon ja talouden kehitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n tuloksena syntyy se aineellinen perusta, jolle perushoidon sis\u00e4ll\u00f6n kehitt\u00e4minen voidaan rakentaa. Keskeisen\u00e4 tavoitteena tulee olemaan sairauksien ehk\u00e4isyyn t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 toimintojen kehitt\u00e4minen \u00e4itiys- ja lastenneuvoloiden hyvien kokemusten viitoittamalla tavalla, keskeisten kansantautien, kuten esimerkiksi verenpainetaudin ja sokeritaudin hoidon peitt\u00e4v\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4minen, sek\u00e4 ehk\u00e4isev\u00e4n ja hoitavan hammashuollon tehostaminen.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dTerveydenhuollon ty\u00f6ntekij\u00f6iden koulutuksen on pystytt\u00e4v\u00e4 seuraamaan terveydenhuollon keittymist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olemme parhaillaan uudistamassa sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ett\u00e4 hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4reiden koulutusta. Tarkoitusta on lyhent\u00e4\u00e4 peruskoulutusta karsimalla tarpeetonta pois ja kehitt\u00e4\u00e4 jatkokoulutusta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tarpeita vastaavaksi. Nopea korjaus l\u00e4\u00e4k\u00e4ripulaan ollaan saamassa nopeasti, kun vuonna 1972 kaksi uutta l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tiedekuntaa aloitti toimintansa. Paheneva yleinen ty\u00f6voimapula maassa saattaa aiheuttaa vaikeuksia koulutukseen otettavien henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n voimakkaalle lis\u00e4\u00e4miselle. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 suunnitelmat ty\u00f6njaon tehostamiseksi ja kehitt\u00e4miseksi ovat l\u00e4hivuosina hyvin keskeisi\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dTerveydenhuollon kasvavat kustannukset vaativat entist\u00e4 perusteellisempaa eri sairauksien ehk\u00e4isy- ja hoitomuotojen v\u00e4listen kustannusten ja hy\u00f6tyjen vertailua ja t\u00e4llaisista selvityksist\u00e4 johdettavia terveydenhuollon hy\u00f6tysuhdetta parantavia toimenpiteit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>N\u00e4m\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t odottamaan seuraavaa lukuhetke\u00e4 kirjastossa: <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">A.S.H\u00e4r\u00f6. <em>Terveydenhuollon suunnittelun teoreettiset ja metodiset l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/em>. Sosiaalinen Aikakauskirja 1974;68\/6:499\u2013503.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tapani Purola. <em>Terveydenhuollon suunnittelu Suomessa<\/em>. Sosiaalinen Aikakauskirja 1974;68\/6:504\u2013507.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juhani Aer. <em>Preventiivinen terveydenhuolto ja sen suunnittelu<\/em>. Sosiaalinen Aikakauskirja 1974;68\/6:508\u2013512.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aimo Ojala. Terveydenhuollon organisaatio Suomessa. Sosiaalinen Aikakauskirja 1974;68\/6:513\u2013517.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eero Pikkuj\u00e4ms\u00e4. <em>Lastensuojelun avohuollon kehitt\u00e4minen.<\/em> Sosiaalinen Aikakauskirja 1975;69\/4:338\u2013344.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuoreessa kirjassani tarkastelin lapsiperhepalveluiden kehitt\u00e4miskeskustelua valtionhallinnossa 1970-2009. P\u00e4\u00e4dyin nostamaan keskeiseksi tulokseksi institutionaalisen amnesian. Olen jatkanut samaa harrastusta. Sattumalta huomasin, ett\u00e4 Sosiaalisessa Aikakauskirjassa oli vuonna 1974toimitettu Perusterveydenhuollon teemanumero. K\u00e4vin kirjastossa selaamassa &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-331","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=331"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":332,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331\/revisions\/332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=331"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=331"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}