{"id":325,"date":"2023-05-20T08:58:33","date_gmt":"2023-05-20T06:58:33","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=325"},"modified":"2023-05-20T08:58:34","modified_gmt":"2023-05-20T06:58:34","slug":"vaitos-implementaatiosta-toistaa-suosituksia-vuosien-takaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/05\/20\/vaitos-implementaatiosta-toistaa-suosituksia-vuosien-takaa\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6s implementaatiosta toistaa suosituksia vuosien takaa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nanne Isokuortti, Understanding implementation in child and family social work : Process evaluation of the Systemic Practice Model in Finland. <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/357419\">Understanding implementation in child and family social work : Process evaluation of the Systemic Practice Model in Finland (helsinki.fi)<\/a><br><br>&#8221;Katsauksessa havaittiin, ett\u00e4 vaikka lastensuojelun toimintamallit (esim. RSW) ovat suosittuja monessa maassa, niiden vaikuttavuudesta tiedet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 huolimatta systeemist\u00e4 mallia pilotoitiin ymp\u00e4ri Suomea osana lasten ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE) 2016-2018. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjimmiltaan suomalaiseen sovellukseen ja sen implementointistrategiaan liittyneet haasteet n\u00e4yttiv\u00e4t tihkuvan valtion keskushallinnosta paikallisiin lastensuojeluorganisaatioihin, mill\u00e4 oli ep\u00e4suotuisia vaikutuksia mallin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutukselle. Vaikka sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t suhtautuivat itse malliin my\u00f6nteisesti, mallin fideliteetin arviointi ja palvelunk\u00e4ytt\u00e4jien haastattelut osoittivat, ett\u00e4 pilotointivaiheessa saavutettiin vain v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 muutoksia varsinaisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mallin jatkototeutuksen ja -tutkimuksen tueksi mallille rakennettiin ohjelmateoria, jossa kuvataan sen ydinelementit ja vaikutusketjut. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voi todeta, ett\u00e4 huolellinen valmistelu, selke\u00e4 kuvaus interventiosta, laadukas koulutus ja menetelm\u00e4ohjaus sek\u00e4 toimiva johtaminen ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 kaikilla tasoilla ovat t\u00e4rkeit\u00e4 laadukkaalle implementoinnille. Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea interventiot eiv\u00e4t saavuta toivottuja tuloksia tai onnistuvat siin\u00e4 vain rajoitetusti. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennen implementointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemist\u00e4 on olennaista arvioida intervention tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja yhteensopivuutta uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 hankkeen toteuttamiskelpoisuutta. Tulevissa muutospyrkimyksiss\u00e4 tulee edet\u00e4 asteittain pienimuotoisesta testauksesta laajempaan levitykseen, mik\u00e4li tutkimustulokset puoltavat sit\u00e4. Implementointitutkimus tarjoaa tietoa ja v\u00e4lineit\u00e4 palvelujen parantamiseksi.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">unen, Yrj\u00f6 Engestr\u00f6m, Reijo Miettinen. <strong><em>Sosiaalihuollon kehitt\u00e4mis\u0002toiminnan tulevaisuus: projekteista konseptikehitt\u00e4misee<\/em><\/strong>n. Helsinki, 2007. (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n selvityksi\u00e4, ISSN 1236-2115, 2007:49) <a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/72952\">Sosiaalihuollon kehitt\u00e4mistoiminnan tulevaisuus. Projekteista konseptikehitt\u00e4miseen &#8211; Valto (valtioneuvosto.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Kehitt\u00e4misty\u00f6n uudessa aallossa katse siirret\u00e4\u00e4n organisaatioiden sis\u00e4isist\u00e4 prosesseista kansalaisten v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n asioinnin kehitt\u00e4miseen. Nykyisen toiminnan rationalisoinnin sijasta kehitet\u00e4\u00e4n uusia toimintakonsepteja, joilla voidaan vastata entist\u00e4 paremmin ja edullisemmin kansalaisten tarpeisiin. Konseptikehitt\u00e4misess\u00e4 on kysymys tulevaa toimintatapaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n k\u00e4sitteen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnan vastavuoroisesta kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kehitt\u00e4misess\u00e4 edet\u00e4\u00e4n portaittain. Ennen tietyn vaiheen laajempaa toteuttamista se toteutetaan edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4kunnissa. Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4kunnan toteutuksen yhteydess\u00e4 luodaan menetelm\u00e4t tarvittavin kehitt\u00e4misinterventioihin sek\u00e4 valmennetaan asiantuntijoita toteuttamaan kehitt\u00e4misty\u00f6 omalla alueellaan kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 edustavissa kunnissa. Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 kuntien kehitt\u00e4misinterventioiden suunnittelun ohella niiss\u00e4 tapahtuva kehitt\u00e4misty\u00f6 dokumentoidaan, ja sit\u00e4 tutkitaan ja arvioidaan. Samassa yhteydess\u00e4 suunnitellaan, miten vastaavaa kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 voidaan my\u00f6hemmin tukea.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">3.2.2 Kehitt\u00e4mistoiminnan uuden toteuttamistavan rakentamisen vaiheet<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>vaihe: erilaisten toimintakonseptien pitk\u00e4j\u00e4nteisen kehitt\u00e4misen ymp\u00e4rist\u00f6jen tunnistaminen vaihe. <\/li>\n\n\n\n<li>vaihe: kehitt\u00e4misen kohteiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen.<\/li>\n\n\n\n<li>vaihe: konseptikehitt\u00e4misen organisointi<\/li>\n\n\n\n<li>vaihe: konseptien kehitt\u00e4minen ja levitt\u00e4minen: Konseptin kehitt\u00e4misen edetty\u00e4 pilottikunnassa riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle muut kunnat voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pilottikunnan kehitt\u00e4misess\u00e4 syntynytt\u00e4 tietoa ja osaamista vastaavan kehitt\u00e4misty\u00f6n aloittamiseksi omassa kunnassaan tai seutukunnassaan.&#8221;<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Matti Rimpel\u00e4 ja Markku Rimpel\u00e4 (toimittajat) <strong><em>S\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 lapsiperheiden palveluremontilla<\/em><\/strong>. Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6 KAKS. <strong><em>Tutkimuksia 93\/2015.<\/em><\/strong> <a href=\"https:\/\/kaks.fi\/julkaisut\/saastoja-lapsiperheiden-palveluremontilla-6\/\">S\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 lapsiperheiden palveluremontilla | Kaks.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Laajan palvelu-uudistuksen tukena tarvitaan kehitysty\u00f6n ja erityisesti siihen sis\u00e4ltyvien kuntakokeilujen suunnitelmallista kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 arviointia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 systeemisen muutoksen kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4n arviointiin perehtyneiden tutkimusyksikk\u00f6jen kanssa. Viime vuosina on yh\u00e4 enemm\u00e4n puhuttu kokeiluyhteiskunnasta. Vuonna 2014 s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 lailla (Valtioneuvosto 2014) ja valtiovarainministeri\u00f6n<br>koordinoimalla ohjelmalla on pyritty lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n monialaisten toimintamallien kokeiluja kunnissa. Palvelujen laaja systeeminen uudistaminen ei voi edet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti laajassa joukossa kuntia, vaan edellytt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mis- ja kokeilutoiminnan keskitt\u00e4mist\u00e4 muutamiin kuntiin. Palvelukokonaisuuden kokeilukehitt\u00e4misess\u00e4 tarvitaan sek\u00e4 kokonaisarkkitehtuurin ett\u00e4 yksitt\u00e4isten palveluinnovaatioiden n\u00e4k\u00f6kulmat.<br>Referenssikuntien on kokeilujen edetess\u00e4 huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 lapset ja lapsiperheet saavat heille kuuluvan tuen ja palvelut. Kokeilutoiminta ja osallistuminen arviointitutkimukseen aiheuttavat referenssikunnille huomattavia lis\u00e4kustannuksia, jotka katetaan aluksi kokonaan kansallisesta rahoituksesta. Kehitt\u00e4misty\u00f6n edetess\u00e4 on perusteltua odottaa, ett\u00e4 se tuottaa referenssikunnalle s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ja siksi ulkoista rahoitusta voidaan asteittain v\u00e4hent\u00e4\u00e4.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nanne Isokuortti, Understanding implementation in child and family social work : Process evaluation of the Systemic Practice Model in Finland. Understanding implementation in child and family social work : Process &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-325","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=325"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/325\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":326,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/325\/revisions\/326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}