{"id":293,"date":"2023-04-28T09:08:24","date_gmt":"2023-04-28T07:08:24","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=293"},"modified":"2023-05-13T10:09:30","modified_gmt":"2023-05-13T08:09:30","slug":"professorit-tarttuisivat-rohkeasti-pyhiin-lehmiin-nain-asiantuntijat-pelastaisivat-julkiset-terveyspalvelut-mita-esitettiin-ratkaisuksi-1980-luvun-alussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/04\/28\/professorit-tarttuisivat-rohkeasti-pyhiin-lehmiin-nain-asiantuntijat-pelastaisivat-julkiset-terveyspalvelut-mita-esitettiin-ratkaisuksi-1980-luvun-alussa\/","title":{"rendered":"Professorit tarttuisivat rohkeasti \u201dpyhiin lehmiin\u201d \u2013 n\u00e4in asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut. Mit\u00e4 esitettiin ratkaisuksi 1980-luvun alussa?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>YLEn uutinen  25.4.2023<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ylen uutisessa 25.4.2023 todettiin, ett\u00e4 julkinen terveydenhuolto on ongelmissa, eik\u00e4 tilanteeseen ole helppoja ratkaisuja. Asiantuntijat toivovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n vippaskonsteja ja enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuutta. Hoitoon p\u00e4\u00e4sy sakkaa, henkil\u00f6kunnasta on pulaa ja kulutkin pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 kurissa.<br><br>&#8221;Ongelma ei ole uusi. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on nimetty terveyspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi jo pitk\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6kalut tilanteen korjaamiseen ovat kuitenkin puuttuneet. Koska terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4 on pirstaloitunut ja hajautettu, sit\u00e4 on ollut my\u00f6s hankala ohjata. Perusterveydenhuollon kehitys on j\u00e4\u00e4nyt polkemaan paikalleen yli pariksi kymmeneksi vuodeksi, professori Ilmo Keskim\u00e4ki toteaa.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Terveydenhuollon professori&nbsp;<strong>Kristiina Patja<\/strong>&nbsp;Helsingin yliopistosta paikantaa nykytilan synnyn 1990-luvun alussa tehtyihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Tuolloin sote-palveluiden rahoituksen p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valta siirrettiin valtiolta kunnille. Sitten iski lama. Syntyi malli, jota Patja kuvaa perusterveydenhuollon \u201dleikkausautomaatiksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Julkisen puolen niukentuneet resurssit vaikuttivat ty\u00f6paikkojen veto- ja pitovoimaan. Samalla se heijastui siihen, ett\u00e4 yksityiset palveluntarjoajat ryhtyiv\u00e4t paikkaamaan palveluvajetta. Etenkin ty\u00f6terveyspalveluita laajennettiin.&#8221;<br><br>On  my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 perusterveydenhuollon kriisiytymisen juuret kasvoivat jo paljon aikaisemmin. Vuonna 1982 oli kulunut kymmenen vuotta edellisest\u00e4 suuresta terveydenhuollon reformista, joka k\u00e4ynnisty kansanterveyslain voimaantulosta vuonna 1972. Sosiaalinen Aikakauskirja julkaisi teemanumeron (1982;76\/1), jonka useissa artikkeleissa analysointiin kansanterveysty\u00f6n kymment\u00e4 vuotta ja ennakoitiin tulevaa YLEn uutisen kehyksess\u00e4 erityisen kiinnostavaksi koen Saarij\u00e4rven-Karstulan terveyskeskuksen johtavissa teht\u00e4viss\u00e4 toimineiden Mikko Vienosen ja Marjatta Sneckin analyysin otsikoituna &#8217;Asiakas terveyskeskuksessa. Minusta se tuo olennaisen lis\u00e4n siihen, mit\u00e4 professorit edell\u00e4 mainitussa YLEn esittiv\u00e4t. Analyysi puhuu puolestaan ilman lis\u00e4tulkintoja:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"> \u201dTerveyskeskuksen toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtana on koko alueen v\u00e4est\u00f6. Voidaan siis oikeutetusti puhua terveyskeskuksen asiakkaasta, vaikka termi jakaa terveydenhuoltohenkil\u00f6kuntaa kannattajiin ja vastustajiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Neuvolatoiminnan alkuvaiheista asti oli palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jille itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hakeuduttiin \u2019omaan\u2019 neuvolaan \u2019oman\u2019 terveydenhoitajan puheille. Terveydenhoito n\u00e4htiin maallikoiden mielest\u00e4 jatkuvana, jossa katkokset koettiin kiusallisina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilmeisesti historiallisista syist\u00e4 ja pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen l\u00e4\u00e4k\u00e4ripulan vuoksi on sairaanhoito koettu muusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 irrallisena tapahtumana niin hoitohenkil\u00f6kunnan kuin potilaidenkin kannalta. muusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 irrallisena tapahtumana, jonkinlaisena el\u00e4m\u00e4n sivuraiteena, jolta palautuminen vaatii tietyn vaihteen mekaanista v\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4. Vaihdemiehen persoonalla ei t\u00e4ss\u00e4 ajatusmaailmassa ole merkityst\u00e4, eik\u00e4 sill\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 henkil\u00f6 vaihtuisi joka kerralla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Neuvolaty\u00f6ss\u00e4 oli hoidon jatkuvuus kansanterveyslain voimaantuloon saakka taattu siten, ett\u00e4 kunnan k\u00e4til\u00f6 tai terveyssisar oli palkattu tietty\u00e4 kunnan alueen v\u00e4est\u00f6\u00e4 varten, oli voimassa piirijako. Kansanterveyslain my\u00f6t\u00e4 luovuttiin piirijaosta. terveydenhoitajat siirrettiin ns. teht\u00e4v\u00e4kohtaiseen ty\u00f6h\u00f6n. Sen etuna on ollut, ett\u00e4 asiakas on saanut mahdollisimman asiantuntevaa apua, kun neuvojana on terveydenhuollon osa-alueeseen perehtynyt ty\u00f6ntekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hoitosuhteen jatkuvuuteen ei terveyskeskuksessa ole riitt\u00e4v\u00e4sti voitu eik\u00e4 osattu kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Miltei kaikki terveyskeskustoiminnan rationalisointiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet samoin kuin palkkapoliittiset ratkaisut ovat johtaneet kiinte\u00e4n potilas-l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\/hoitajasuhteen hajoamiseen. Erikoistumiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 erikoispoliklinikkatoiminta (verenpaine-, sokeritauti-, reumataut- ym. poliklinikat) ty\u00f6 ly\u00f6 korvalle henkil\u00f6kohtaiseen hoitosuhteeseen pyrkiv\u00e4\u00e4 perhel\u00e4\u00e4k\u00e4ri-ideologiaa. Terveyskeskuksen toimintaa suunniteltaessa on asiakkaan\/potilaan mielipiteiden toteuttaminen j\u00e4\u00e4nyt toissijaiseksi kun terveyskeskuksen johto on korostanut toiminnan rationalisointia ja henkil\u00f6kunta puolestaan mahdollisuutta erikoistumiseen, jatkokoulutukseen, ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn ja lyhyemp\u00e4\u00e4n ty\u00f6aikaan. Terveyskeskuksessa asioivan potilaan toiveiden ja oikeuksien puolustaminen t\u00e4lt\u00e4 kahdelta taholta suuntautuvaa painostusta vastaan on vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hoidon jatkuvuuden parantaminen ja syntyneen hoitosuhteen vaaliminen edellytt\u00e4\u00e4 sen merkityksen tajuamista kaikilta terveyskeskuksen asiakaspalveluun osallistuvilta. Hoidon jatkuvuus on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s laajemmin siten, ett\u00e4 saman organisaation palvelujen tulee jatkua asiakkaiden\/potilaiden tarpeiden pohjalta loogisena ja luontevina aikaisempia palveluita t\u00e4ydent\u00e4en ja tarvittaessa korjaten. Hoidon hyv\u00e4st\u00e4 jatkuvuudesta voidaan puhua silloin, kun siihen osallistuvat eri asiantuntijat ja palveluiden antajat tuntevat kulloisenkin tilanteen lis\u00e4ksi my\u00f6s kokonaistianteen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kukin palveluiden antaja on mahdollisimman hyvin perill\u00e4 yhteisit\u00e4 hoidon tavoitteista, aikaisemmista hoitotuloksista ja varsinaisesta senhetkisest\u00e4 hoidosta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiakkaan palvelussa ei riit\u00e4 hyv\u00e4 tekninen osaaminen. vaan oleellista on my\u00f6s asiantuntijan oma henkil\u00f6kohtainen panos: miten asian esit\u00e4n ja onko mukana my\u00f6s inhimillisyytt\u00e4.&nbsp; Asiakas on&nbsp; kohdattava ainutkertaisena yksil\u00f6n\u00e4, joka ajattelee, tuntee, tiet\u00e4\u00e4 ja kykenee hoitamaan &nbsp;asioitaan asiantuntijan&nbsp; tuen avulla. &nbsp;Paras mahdollinen tulos saadaan, kun potilas otetaan mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa hoitoaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perusterveydenhuollossa ei useinkaan voi nauttia herooisten toimenpiteiden aiheuttamasta tyydytyksen tunteesta. Pitk\u00e4aikaisen hoitosuhteen ja sen l\u00e4hes poikkeuksetta synnytt\u00e4m\u00e4 asiakkaan\/potilaan tyytyv\u00e4isyys korvaa t\u00e4m\u00e4n puutteen ja tekee ty\u00f6st\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4n. Paraskaan ammattitaito tai ty\u00f6nohjaus ei korvaa ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6n paranemista silloin kun teht\u00e4v\u00e4t suoritetaan oman ty\u00f6n tulosten motivoimana.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Asiakkaan palvelussa ei riit\u00e4 hyv\u00e4 tekninen osaaminen. vaan oleellista on my\u00f6s asiantuntijan oma henkil\u00f6kohtainen panos: miten asian esit\u00e4n ja onko mukana my\u00f6s inhimillisyytt\u00e4.\u00a0 Asiakas on\u00a0 kohdattava ainutkertaisena yksil\u00f6n\u00e4, joka ajattelee, tuntee, tiet\u00e4\u00e4 ja kykenee hoitamaan \u00a0asioitaan asiantuntijan\u00a0 tuen avulla. \u00a0Paras mahdollinen tulos saadaan, kun potilas otetaan mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa hoitoaan. Pitk\u00e4aikaisen hoitosuhteen ja sen l\u00e4hes poikkeuksetta synnytt\u00e4m\u00e4 asiakkaan\/potilaan tyytyv\u00e4isyys korvaa t\u00e4m\u00e4n puutteen ja tekee ty\u00f6st\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4n. Paraskaan ammattitaito tai ty\u00f6nohjaus ei korvaa ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6n paranemista silloin kun teht\u00e4v\u00e4t suoritetaan oman ty\u00f6n tulosten motivoimana.\u201d<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[16,17,13,18],"class_list":["post-293","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog","tag-asiakassuhde","tag-jatkuvuus","tag-terveyskeskus","tag-tyytyvaisyys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=293"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":324,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293\/revisions\/324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=293"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=293"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=293"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}