{"id":277,"date":"2023-04-14T14:18:05","date_gmt":"2023-04-14T12:18:05","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=277"},"modified":"2023-04-20T12:50:38","modified_gmt":"2023-04-20T10:50:38","slug":"277","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/04\/14\/277\/","title":{"rendered":"Yleisest\u00e4 terveydenhoidosta 1800-1900 -lukujen vaihteessa"},"content":{"rendered":"\n

Terveyden edist\u00e4misest\u00e4 julkaistiin \u00e4skett\u00e4in uusi oppikirja
Kristiina Patja, Pilvikki Absetz ja P\u00e4ivi Rautava (toim.) Terveyden edist\u00e4minen. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki 2022. <\/p>\n\n\n\n

”Kirjassa pyrimme tarjoamaan kokonaiskuvan siit\u00e4, mit\u00e4 taitoja terveyden edist\u00e4misen ty\u00f6ss\u00e4 voidaan tarvita ja miten moninaisesti sit\u00e4 voidaan toteuttaa yhteiskunnassa. Toivomme, ett\u00e4 kirjan lukemisen j\u00e4lkeen lukijalla on ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mit\u00e4 asioita terveyden edist\u00e4minen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 keinoja siihen on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja mist\u00e4 saa lis\u00e4tietoa. Kirjan ensimm\u00e4isen painoksen tekeminen on ollut kiinnostava matka, ja sit\u00e4 on ty\u00f6stetty yhdess\u00e4 kirjottajakunnan kanssa virtuaalisissa ja kohtaavissa tapahtumissa terveyden edist\u00e4misen menetelmin.”<\/p>\n\n\n\n

Kuvauksessa terveyden edist\u00e4misen historiassa todetaan, ett\u00e4 ”aiemmin terveyden edist\u00e4minen n\u00e4htiin l\u00e4hinn\u00e4 sairauksien ehk\u00e4isyn\u00e4. Terveyden edist\u00e4misen k\u00e4sitteet itsen\u00e4isiksi perusterveydenhuollon laajentuessa 1970- ja 1980-luvulla. Tuolloin keskityttiin ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n terveydenhuoltoon, yhteis\u00f6interventioihin, hoidon saatavuuteen ja terveyden sosiaalisten tekij\u00f6iden huomioimiseen. Lalonden raportti (1974) laajensi terveyden edist\u00e4misen laajaksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. Raportti piti ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimia yht\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 kuin sairauksien hoitoa. Terveyden edist\u00e4misen toimia toteutetaan ja tulkitaan aina kustakin ajasta ja sen rajoituksista k\u00e4sin.” (sivu 14-15)<\/p>\n\n\n\n

Uutta oppikirjaa lukiessa tuli mieleeni ensin Konrad Relanderin v\u00e4it\u00f6stutkimus 1892 ”Terveydenhoidollisia tutkimuksia Haapaj\u00e4rven piiril\u00e4\u00e4k\u00e4ripiirist\u00e4.” Lainaus alkulauseesta:
”Kun jollakin paikkakunnalla ryhtyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttamaan terveydenhoidon periaatteita, tulee tuntea paikkakunnan olosuhteita, tapoja ja, mik\u00e4li mahdollista, kansan yleist\u00e4 terveyskantaakin Tarpeellista kuitenkin olisi, ett\u00e4 samanlaista tietoa l\u00f6ytyisi useista muista paikkakunnista, jotta, vertailemalla eri paikkakuntien tietoa toisiinsa, voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 varmaan vakuutukseen siit\u00e4, onko yleinen terveydentila yhdess\u00e4, verrattuna muihin, sellainen ett\u00e4 se kipe\u00e4sti kaipaa korjausta, vai eik\u00f6 ja mitk\u00e4 olosuhteet etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja ensi k\u00e4dess\u00e4 ovat parannettava.”
V\u00e4it\u00f6stutkimus rakentui kolmesta osasta
– Olosuhteita ja tapoja Haapaveden kunnassa (sivut 15-122): Asumisesta, erikseen talolliset, s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset, torpparit, m\u00e4kitupalaiset ja huonekuntaiset. P\u00e4iv\u00e4n ateria- ja ty\u00f6j\u00e4rjestyksest\u00e4. Juoppoudesta. Siveellisyydest\u00e4. Lahkolaisuudesta. Vaivaishoidosta. Ty\u00f6v\u00e4en ja palkollisten palkkaeduista ja ty\u00f6ansioista. Velkaantumisesta.
– Yleinen terveyskanta Haapaj\u00e4rvell\u00e4 kev\u00e4t-talvella 1880 (sivut123-168)
-Sairaustilasto vuosilta 1887-89 ja kuolevaisuus 1881-90 (sivut 168-176)
Yhteenvedossa todettiin mm., ett\u00e4 \u201dolen siis t\u00e4ll\u00e4 alkuty\u00f6ll\u00e4ni tahtonut saada keskustelun ja tarkastuksen alaiseksi itse tutkimus-metodin, joka tiet\u00e4\u00e4kseni, ainakin mit\u00e4 maaseutuoloihin tulee, on aivan uusi ja jonka p\u00e4\u00e4juoni on se, ett\u00e4 eri paikkakunnilla v\u00e4est\u00f6n kivulloisuusluku, eli se luku, joka osoittaa kuinka monta prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 potee pitk\u00e4llist\u00e4 tautia verrataan paikkakunnalla vallitseviin olosuhteisiin, saadakseen lujaa pohjaa, jonka perusteella varmuudella voitaisiin arvostella, mitk\u00e4 olosuhteet ja asianhaarat ovat suuremmassa m\u00e4\u00e4rin tautien syin\u00e4, eri paikkakunnissa ja eri osissa maatamme, ja joista sitte olisi mahdollista selv\u00e4sti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 asianhaarat miss\u00e4kin paikkakunnassa etusijassa kaipaavat parannusta ja korjausta.\u201d  <\/p>\n\n\n\n

Ja sitten terveysopin professori Max-Okerblomin vuonna 1916 julkaisema Terveysoppi. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava. Helsinki 2016. Sen alkulauseessa todettiin, ett\u00e4 \u201dTerveysopin kolmas painos esiintyy suureksi osaksi vallan uutena kirjana. Tekij\u00e4 pit\u00e4ess\u00e4 terveysopillisia luentokursseja kansakoulun- ja voimistelunopettajille, arkkitehdeille, tehdasinsin\u00f6\u00f6reille ynn\u00e4 maanviljelys- ja karjakkokoulujen opettajille, on tullut kokemaan, ett\u00e4 yleisen terveysopin opetus olisi eritt\u00e4in tarpeen kurssikirjana k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Siksi t\u00e4h\u00e4n painokseen on laadittu uusi yleist\u00e4 terveysoppia k\u00e4sittelev\u00e4 osa, johon koottu edellisiss\u00e4 painoksissa sinne t\u00e4nne kirjan eri lukuihin punotut tiedot. Kirjan yleisess\u00e4 osassa (sivut 8-110) esitet\u00e4\u00e4n sellaisia terveysopin aloja, joita jokaisen kansalaisen t\u00e4ytyy jonkin verran tuntea voidakseen oikein arvostella niit\u00e4 monenlaisia toimenpiteit\u00e4, joihin meid\u00e4n on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pakko ryhty\u00e4 terveyden edist\u00e4miseksi ja sille ep\u00e4suotuisain olojen poistamiseksi tai ainakin lievent\u00e4miseksi. Siin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n selkoa maasta, vedest\u00e4, ilmasta ja ilmastosta sek\u00e4 valosta, niiss\u00e4 suhteissa, jotka terveysopin kannalta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t mielenkiintoa; siin\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n asuntoa ja sen terveellisyyden ehtoja Yleisess\u00e4 osassa tehd\u00e4\u00e4n selkoa tarttuvista taudeista ynn\u00e4 toimenpiteist\u00e4 niiden levi\u00e4misen est\u00e4miseksi ja h\u00e4vitt\u00e4miseksi sek\u00e4 puhtaanapidosta. Alkoholikysymyksen suuri merkitys on johtanut siihen, ett\u00e4 kirjaan on liitetty siit\u00e4 erikoinen osa (sivut 276-296), samoin kouluhygieniasta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Oppikirjassa terveysoppi eli hygienia m\u00e4\u00e4riteltiin l\u00e4\u00e4ketieteen haaraksi, joka tutkii ja selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on terveydelle eduksi, mik\u00e4 taas haitaksi ja vahingoksi. Muutama poiminta kirjan alusta: <\/p>\n\n\n\n

Varsinaisena tieteen\u00e4 terveysoppi eli hygienia ei viel\u00e4 ole sadankaan vuoden ik\u00e4inen. Terveysoppi on jotain muuta kuin sairauden tutkimusta ja sairaanhoitoa; sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on terveyden edist\u00e4minen ja vahvistaminen. Nojautumalla tieteellisten tutkimusten saavuttamiin tuloksiin ja varteenottamalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen kokemuksen antamia viittauksia terveysoppi pyrkii m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n terveyden menestymisen edellytykset ja ehdotsek\u00e4 keksim\u00e4\u00e4n ja neuvomaan toimenpiteit\u00e4, mitk\u00e4 milloinkin voiva terveytt\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ja haitallisia vaikutuksia poistaa tai ainakin lievent\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 liittyy niitten yhteiskunnan suurten teht\u00e4vien perille-ajamiseen, joitten tarkoituksena on yhteiskunnan j\u00e4senten, s.o. yksil\u00f6itten, hengen ja heid\u00e4n kalleimman omaisuutensa, terveyden suojeleminen ja vahvistaminen.  Terveysopilla on siten t\u00e4rke\u00e4 ja arvokas sija niitten ihanteellisten pyrint\u00f6jen joukossa, jotka ajavat ihmiskunnan yleisen edistymisen asiaa.<\/p>\n\n\n\n

Riippuen siit\u00e4, tarkoittaako jokin hygieeninen toimenpide vain yksityisen ihmisen terveyden s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja vahvistamista vai t\u00e4ht\u00e4\u00e4k\u00f6 se koko kansakuntain ja yhteiskunnan terveyden ehtojen parantamiseen, puhumme yksil\u00f6kohtaisesta ja yleisest\u00e4 terveysopista. Kuitenkin, emme voi varsin jyrk\u00e4sti erottaa toisistaan n\u00e4it\u00e4 hygienian aloja, sill\u00e4 ne ovat kesken\u00e4\u00e4n hyvin l\u00e4heisess\u00e4 tekemiss\u00e4. Ei ole ihmisen yksityisasiaksi katsottava, onko h\u00e4n ty\u00f6kyinen vai ty\u00f6kyvyt\u00f6n omalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolen toimeentulostaan. Yhteiskunnalla on siksi yksil\u00f6itten terveyteen katsoen t\u00e4rke\u00e4t asiat valvottavanaan. Taudit ja huono terveys ovat seikkoja, jotka tuntuvasti supistavat ihmisen ty\u00f6kyky\u00e4; yhteiskunnan t\u00e4rkeimpiin teht\u00e4viin kuuluu siit\u00e4 syyst\u00e4 huolenpito yksil\u00f6itten terveyden s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 ja vahvistamisesta. Mutta samalla k\u00e4y yksil\u00f6iden velvollisuudeksi omasta puolestaan toimia ja menetell\u00e4 niin, ett\u00e4 terveytens\u00e4 s\u00e4ilyy eik\u00e4 turmellu.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiskunnan ihanteellisten rientojen eturiviss\u00e4 on terveysopin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 joka askeleella arvostella, onko t\u00e4m\u00e4 taikka tuo seikka tahi toimenpide yksityisten terveydelle hy\u00f6dyksi vai onko se vahingoksi.  Terveysoppi ei kuitenkaan tyydy yksist\u00e4\u00e4n t\u00e4llaiseen teoreettiseen arvostelemiseen; terveysoppi on kauttaaltaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tiede, esiintyen etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisen\u00e4 neuvonantajana kaikissa kysymyksiss\u00e4, mitk\u00e4 koskevat terveytt\u00e4 uhkaavien vaikutteiden poistamista tai lievent\u00e4mist\u00e4. Pyrkiess\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttamaan aatteitaan terveysoppi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen kaikkia eri tieteitten tuloksia, mitk\u00e4 vain voivat sen pyrint\u00f6j\u00e4 edist\u00e4\u00e4. On pyritt\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 olosuhteet, joissa ihmiset el\u00e4v\u00e4t ja oleskelevat, ovat sellaiset, ett\u00e4 elimemme voivat niiss\u00e4 menestyksell\u00e4 toimia.<\/p>\n\n\n\n

Lukija ehk\u00e4 kysyy: mit\u00e4 kaikkea sitten kuuluu terveysopin alaan? Terveysopin pyrinn\u00f6t ovat todellisuudessa niin laaja-alaiset, ett\u00e4 voimme sanoa yleens\u00e4 kaikkien niiden seikkain, olojen ja asianhaarojen, jotka tavalla tai toisella kajoavat ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jotenkin , suoranaisesti tai v\u00e4lillisesti, vaikuttavat h\u00e4nen terveyteens\u00e4, ty\u00f6kuntoonsa aineelliseen menestymiseens\u00e4, saattavat joutua terveysopin k\u00e4sitelt\u00e4viksi. Vaikka terveysopin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 kaikissa suhteissa pysyy yksil\u00f6itten terveyden s\u00e4ilytt\u00e4minen ja vahvistaminen sek\u00e4 kansan menestymisen edist\u00e4minen, niin jakaantuu sen k\u00e4sittely useaan osaan aina sen mukaan, mill\u00e4 alalla milloinkin liikumme. T\u00e4llaisia puolia ovat esim. yleinen terveysoppi, rakennushygienia, asuntohygienia, kouluhygienia, tehdashygienia, yhteiskuntahygienia, rotuhygienia ym., sek\u00e4 yksil\u00f6kohtainen terveysoppi.
<\/p>\n\n\n\n

Oppikirjan toisessa osassa tarkasteltiin yksil\u00f6kohtaista terveysoppia, mm. seuraavissa teemoissa ( sivut 101-274).:<\/p>\n\n\n\n