MTVuutisten sivuilla julkaistiin 16.11.2019 R Raakel Lignellin kolumni: Lapset tuskin ovat hankalampia kuin ennen \u2013 aikuisten s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja se n\u00e4kyy jo lapsissakin. H\u00e4n pohti lasten selviytymist\u00e4 uusissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ja pelkisti: \u201dOnko tosiaan niin, ett\u00e4 sy\u00f6t\u00e4mme lapsille ja nuorille l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, jotta he kest\u00e4isiv\u00e4t uuden ja uljaan uudistuksen? Lapset, jotka perinteisemm\u00e4ss\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4isiv\u00e4t ilman kemikaaleja.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Minuun t\u00e4m\u00e4 kolumni osui ja upposi. Se kertoi jotakin hyvin olennaista lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6jen muutoksesta paljon suuremmassa kuvassa. Ei siis vain kouluissa ja niiden fyysisiss\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Lasten kehityksen tukeminen on siirtynyt yh\u00e4 enemm\u00e4n palkkaty\u00f6h\u00f6n perustuvalle hajanaisella palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 useammin ep\u00e4onnistuvan t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Uudistumisen sijasta huomiota suunnataan \u2019hankaliin\u2019 lapsiin. Vastuuttomat vanhemmat eiv\u00e4t tuota kuranttia materiaalia ihmistuotannon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 materiaalituotanto on ehtym\u00e4ss\u00e4. Hankalat lapset pyrit\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammin saamaan ruotuun l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 ja terapialla.<\/p>\n\n\n\n
Meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lasten biologinen perim\u00e4 olisi muuttunut ja siksi lapset olisivat hankalampia kuin aikaisemmin. Usein unohdamme, ett\u00e4 ihmistuotannon luonnonvalinnan perusteet muuttuivat Suomessa olennaisesti 1950-1960 -luvuilla. Raskauden ehk\u00e4isyn kehittyminen, perhesuunnittelupalvelut ja raskauksien keskeytt\u00e4misen tuleminen julkiseksi palveluksi yhdess\u00e4 v\u00e4hensiv\u00e4t ei-toivottuja raskauksia ja viel\u00e4 enemm\u00e4n vahingossa alkuun saatettujen lasten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vanhemmista aikaisempaa pienempi osa on vahingossa ja ei-toivottuina tuotettuja. Lapset ovat yh\u00e4 enemm\u00e4n harkitusti \u2019hankittuja\u2019. Jos yleens\u00e4 jotain muutosta biologisessa periytymisess\u00e4 ja sosiaalisesti periytyv\u00e4ss\u00e4 vanhemmuudessa voisi olla n\u00e4in lyhyen\u00e4 aikana, sen pit\u00e4isi vaikuttaa lasten kehityksen kannalta my\u00f6nteiseen suuntaan. <\/p>\n\n\n\n
V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 lapset eiv\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n ole hankalampia kuin aikaisemmin. Mutta lapsille rakentamamme kasvuymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut viime vuosikymmenin\u00e4 suorastaan dramaattisesti. Viel\u00e4 minun lapsuudessani koti, perhe, suku ja l\u00e4hiyhteis\u00f6t muodostivat lapsen kasvuymp\u00e4rist\u00f6t. \u00c4itiyshuolto, lastenneuvolat ja kansakoulu olivat kyll\u00e4 siin\u00e4 mukana, mutta eiv\u00e4t hallitsevassa asemassa. Joukkotiedotusta edusti Markus -sed\u00e4n satutunti yleisradion tuottamana torstai-iltaisin klo viidelt\u00e4 alkaen, jos oikein muistan.<\/p>\n\n\n\n
Lasten luontainen aktiivisuus ja uteliaisuus hallittiin kurilla ja normeilla hyv\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6kseksi. Sen ydin oli, ett\u00e4 lapset eiv\u00e4t saaneet h\u00e4irit\u00e4 aikuisia, eiv\u00e4t kotona, kylill\u00e4 eik\u00e4 kouluissa. Lasten \u2019hankaluus\u2019 tulkittiin kurittomuudeksi, johon vastattiin rangaistuksilla ja suojelukasvatuksella.<\/p>\n\n\n\n
Olen kasvanut aikuiseksi ja vanhentunut siin\u00e4 sukupolvessa, joka aika paljon oli murtamassa t\u00e4t\u00e4 lapset tiettyyn muotiin pakottavan kurin, normien ja rangaistusten noidankeh\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 saimme aikaan? Onnistuimme todella murtamaan tuon noidankeh\u00e4n. T\u00e4n\u00e4\u00e4n lasten aktiivisuus, uteliaisuus ja kokeilunhalu saavat tilaa toteutua ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4t n\u00e4kyviin. Ja seuraukset ovat luonnollisia, jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Lapset h\u00e4iritsev\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n aikuisia paljon enemm\u00e4n kuin mihin me lapsina kyettiin.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin seuraus kasvuymp\u00e4rist\u00f6jen muutoksesta, josta minun sukupolveni \u2013 edell\u00e4 mainitun noidankeh\u00e4n murtajat \u2013 paljolti vastaamme, mutta joka alkoi historiassa jo paljon aikaisemmin. Pelkist\u00e4n: Palkkaty\u00f6h\u00f6n perustuva tavaroiden ja palvelujen tuotantoon on murtanut ja murtaa edelleen ihmisen historiassa jatkuvuutta taanneen ihmistuotannon perusrakenteet. Uutena tekij\u00e4n\u00e4 ihmistuotantoa muokkaamaan on viime vuosikymmenin\u00e4 tullut ensin joukkoviestint\u00e4 ja sitten somemaailma.<\/p>\n\n\n\n
Ihmistuotanto perustui vuosituhansien ajan eri tavoin muodostuviin pienyhteis\u00f6ihin, perheeseen ja sukuun ja niiden l\u00e4hiyhteis\u00f6ihin. Ensin uskonnot ja Suomessa kirkko ohjasivat ihmistuotantoa. Sitten mukaan tulivat muut yhteiskunnan intressit, joita ajamaan organisoitui julkinen valta. Suomessa julkisen vallan merkitt\u00e4vimpi\u00e4 tuloksia on ollut palkkaty\u00f6n laajentaminen ihmistuotannossa. Pitk\u00e4\u00e4n tulokset olivat my\u00f6nteisi\u00e4. Lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin kehityksest\u00e4 alettiin jo 1950-luvulla puhua kansainv\u00e4lisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 menestystarinana. Neuvolat, kouluterveydenhuolto ja 2000-luvulla my\u00f6s peruskoulu ovat olleet kansainv\u00e4lisesti arvostettuja palveluinnovaatioita.
Kansantalouden my\u00f6nteinen kehitys laajassa kuvassa mahdollisti yh\u00e4 suuremmat investoinnit ihmistuotannon varhaisvaiheen palkkaty\u00f6h\u00f6n ja ammattihenkil\u00f6iden kouluttamiseen sen teht\u00e4viin. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t kasvoivat nopeasti 1970 \u2013 ja 1980 -luvuilla. Julkinen valta siirsi aikaisemmin perheelle, suvulle ja l\u00e4hiyhteis\u00f6ille kuuluneita teht\u00e4vi\u00e4 ammattihenkil\u00f6iden palkkaty\u00f6h\u00f6n perustuvalle palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle. Yh\u00e4 suurempi osa siit\u00e4 ajasta, jonka lapset tarvitsevat kasvaakseen itsen\u00e4isesti p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ksi aikuiseksi, on ollut palkkaty\u00f6h\u00f6n perustuvaa toimintaa.<\/p>\n\n\n\n
Suurin muutos viime vuosikymmenin\u00e4 on ollut lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6n hajoaminen yh\u00e4 useampiin itsen\u00e4isiin kehitysyhteis\u00f6ihin. Perheen, suvun ja luonnollisten l\u00e4hiyhteis\u00f6jen rinnalle ovat kasvaneet p\u00e4iv\u00e4hoidon, koulun ja harrastusten l\u00e4hiyhteis\u00f6t. Ja edelleen joukkoviestinn\u00e4n ja somemaailman tuottamat ja mahdollistamat l\u00e4hiyhteis\u00f6t. <\/p>\n\n\n\n
Kaikki t\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 on hajottanut lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6n lukuisiin kehitysyhteis\u00f6ihin, joiden joukossa kodin ja perheen ja edelleen vanhempien mahdollisuus hallita kokonaisuutta on tullut yh\u00e4 vaativammaksi ja vaikeammaksi. Lapset kasvavat ja kehittyv\u00e4t aikuisiksi yh\u00e4 hajanaisemmassa kasvuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jonka me aikuiset olemme heille rakentaneet. <\/p>\n\n\n\n
Kaksi takuuta, joista keskustelemme kertovat paljon viime vuosikymmenist\u00e4, harrastustakuu ja terapiatakuu. Harrastukset ovat viimeisi\u00e4 lapsen kasvuymp\u00e4rist\u00f6n alueita, jotka ovat s\u00e4ilyneet kohtuullisesti perheen, suvun ja l\u00e4hiyhteis\u00f6jen teht\u00e4vin\u00e4. Nekin ovat hyv\u00e4\u00e4 vauhtia siirtym\u00e4ss\u00e4 ammattimaisesti palkkaty\u00f6ll\u00e4 tuotetuiksi palveluiksi.<\/p>\n\n\n\n
Uutta 2000-luvulla on ollut julkisen vallan vet\u00e4ytyminen vastuusta. Kun ensin oli siirretty ihmistuotannon alkuvaiheen teht\u00e4vi\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n hajanaiselle ja palkkaty\u00f6h\u00f6n perustuvalle palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle, alettiin 1990-luvulla syyllist\u00e4\u00e4 vanhempia siit\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t tuota t\u00e4lle j\u00e4rjestelm\u00e4lle riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 materiaalia, josta voisi menestyksellisesti jalostaa itsen\u00e4isesti p\u00e4rj\u00e4\u00e4mi\u00e4 aikuisia palkkaty\u00f6n moniin teht\u00e4viin. Yhteiskunnallisesta keskustelua alkoi hallita huoli vanhemmuudesta ja sen katoamisesta, kasvatusteht\u00e4v\u00e4n siirt\u00e4misest\u00e4 yhteiskunnan j\u00e4rjest\u00e4mille palveluille.<\/p>\n\n\n\n
Ensin rakennettiin j\u00e4rjestelm\u00e4, joka otti hoitaakseen aikaisemmin perheelle, suvulle ja l\u00e4hiyhteis\u00f6ille siirtyneit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ja sitten syytettiin vanhempia siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t todella olivat siirtyneet j\u00e4rjestelm\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n
Me olemme t\u00e4m\u00e4n tehneet ja seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t lasten kehityksess\u00e4 aikuiseksi. Ik\u00e4voimme edelleen sit\u00e4 \u2019hyvin k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 lasta ja nuorta\u2019, joka ei olisi \u2019hankala\u2019, ei h\u00e4iritsisi aikuisia. Pullon henki on kuitenkin p\u00e4\u00e4ssyt irti. Lasten luonnonvoimainen aktiivisuus, uteliaisuus ja kokeilunhalu ovat vapautuneet kurin ja kontrollin puristuksesta. Kasvuymp\u00e4rist\u00f6n hajoamisesta seuraa, ett\u00e4 vanhempien, kodin ja l\u00e4hiyhteis\u00f6jen mahdollisuus ohjata ja tukea lapsen kehitys aikuiseksi on v\u00e4hentynyt ja edelleen v\u00e4hentym\u00e4ss\u00e4. Talouden vaatimukset vahvistuvat. Aikuiset toteuttavat itse\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n palkkaty\u00f6ss\u00e4 ja yritt\u00e4jin\u00e4 ja yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ihmistuotannon perusteht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Olen ollut mukana t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 77 vuoden ajan. Olen siit\u00e4 omalta pienelt\u00e4 osaltani vastuussa. En ole ymm\u00e4rt\u00e4nyt, miten hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavat toimet ja j\u00e4rjestelm\u00e4t vaikuttavat pitk\u00e4lle tulevaisuuteen, muuttavat ihmistuotannon perusteita.
Ihan viime vaiheista en en\u00e4\u00e4 kanna vastuuta, mutta huolta kannan edelleen. Kaksi asiaa askarruttaa mielt\u00e4ni erityisesti. Aika v\u00e4h\u00e4n puhumme lasten kehitysyhteis\u00f6jen arjesta ja sen vaikutuksesta lapsiperheiden ja lasten arjen rakentumiseen. Lapsen kehityst\u00e4 tulkitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n ongelmien psyyken ja tunteiden kehyksiss\u00e4. Psykologian, psykiatrian ja lastensuojelun laillistetut asiantuntijat hallitsevat yhteiskunnallista keskustelua. Kun lapset ovat \u2019hankalia\u2019, emme etsi selityksi\u00e4 kehitysyhteis\u00f6ist\u00e4, vaan keskitymme heid\u00e4n mielens\u00e4 hallintaan terapialla ja kemiallisesti l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toinen mielt\u00e4ni askarruttava asia on ihmistuotannon varhaisimman vaiheen mielikuvat joukkoviestinn\u00e4ss\u00e4. Aika v\u00e4h\u00e4n on puhuttu lapsiperheen iloista, sit\u00e4kin enemm\u00e4n huolista. Ruuhkavuosista, v\u00e4symyksest\u00e4, uupumisesta ja masentuneisuudesta, lapsik\u00f6yhyydest\u00e4, syrj\u00e4ytymisriskeist\u00e4, jne. Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n vanhempien syyllist\u00e4minen siit\u00e4, ett\u00e4 eiv\u00e4t tuota kuranttia materiaalia ihmistuotannon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle, ei ole ihme, ett\u00e4 lapsi syntyy v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kaikki t\u00e4m\u00e4 ei ole tullut yll\u00e4tyksen\u00e4. P\u00e4invastoin, 1970- ja 1980 -luvulla tunnistettiin jo hyvin palkkaty\u00f6h\u00f6n perustuvan hajanaisen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kielteiset seuraukset. Esimerkiksi kirjoissaan sosiaalisista ongelmista (1979) ja sosiaalipolitiikan tulevaisuudesta (1985) Jorma Sipil\u00e4 pohti perheen ja erityisesti lapsiperheen asemaa muuttuvassa yhteiskunnassa. vuonna 1985 lapsiperheiden kriisi\u00e4 ja erityisesti niiden hajoamista ja kysyi: \u201dOnko kehitett\u00e4v\u00e4 totaalinen yhteiskunnallinen sosialisaatioj\u00e4rjestelm\u00e4, vai pyritt\u00e4v\u00e4 luomaan yhteis\u00f6llisi\u00e4 rakenteita perheiden vahvistukseksi. Perhett\u00e4 ei kyet\u00e4 tukemaan tehokkaasti yksinkertaisilla virallisilla kontrolli- ja palveluorganisaatioilla. On kehitett\u00e4v\u00e4 uudenlaisia joustavia julkisen ja yksityisen kohtaamisen muotoja.\u201d
Suomalainen yhteiskunta on panostanut erityisesti ihmistuotannon siirt\u00e4miseen yh\u00e4 enemm\u00e4n palkkaty\u00f6h\u00f6n perustuvan \u2019totaalisen yhteiskunnallisen sosiaalisaatioj\u00e4rjestelm\u00e4n\u2019 teht\u00e4v\u00e4ksi. Joustavien yksityisten ja julkisten kohtaamisen muodot ovat saaneet uuden tulkinnan. Ne ovat esill\u00e4 edell\u00e4 mainitun sosialisaatioj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4isen\u00e4 organisoitumisena (yritykset vs. julkinen valta palvelujen tuottajana) ei sen ja lasten l\u00e4hiyhteis\u00f6jen vuorovaikutuksena. Ja ket\u00e4 kiinnostaisi vahvistaa lapsiperheiden yhteis\u00f6llisi\u00e4 rakenteita muuten kuin puheessa ja ohjelmissa? T\u00e4h\u00e4n laajaan kuvaan yhten\u00e4 piirtona asettuu mielest\u00e4ni Ragel Lignellin kolumnin t\u00e4rke\u00e4 sanoma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
MTVuutisten sivuilla julkaistiin 16.11.2019 R Raakel Lignellin kolumni: Lapset tuskin ovat hankalampia kuin ennen \u2013 aikuisten s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja se n\u00e4kyy jo lapsissakin. H\u00e4n pohti lasten selviytymist\u00e4 …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-210","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/210","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=210"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/210\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":211,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/210\/revisions\/211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=210"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=210"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}