{"id":204,"date":"2023-02-17T08:19:02","date_gmt":"2023-02-17T06:19:02","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=204"},"modified":"2023-02-17T08:19:03","modified_gmt":"2023-02-17T06:19:03","slug":"soteintegraatio-ja-perhekeskusmalli-onko-hyva-tavoite-muuttunut-fordismin-jatkamiseksi-kirjoitettu-21-1-2020","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/17\/soteintegraatio-ja-perhekeskusmalli-onko-hyva-tavoite-muuttunut-fordismin-jatkamiseksi-kirjoitettu-21-1-2020\/","title":{"rendered":"\u2019Soteintegraatio\u2019 ja \u2019perhekeskusmalli\u2019. Onko hyv\u00e4 tavoite muuttunut fordismin\u00a0jatkamiseksi? Kirjoitettu 21.1.2020."},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Ehk\u00e4 \u2019postfordistisen kehitt\u00e4misen\u2019 viisautta on luoda joustavat edellytykset moniammatilliselle yhteisty\u00f6lle ilman yhteisty\u00f6n ly\u00f6mist\u00e4 yhteen ja pysyv\u00e4\u00e4n muottiin. Mik\u00e4li siis tavoitellaan tiimi- ja verkostoty\u00f6t\u00e4, kannattaa huomioida ne vuorovaikutusilmi\u00f6t, jotka edist\u00e4v\u00e4t ja ehk\u00e4isev\u00e4t tiimiytymist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin on siis joustavuus tarpeen. Yleisten kaikille sopivien mallien puskeminen l\u00e4pi on fordismia: \u2019One size for all\u2019.<\/em>&nbsp;(Eriksson ja Arnkil 1995, 327)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sain Stakesissa l\u00e4helt\u00e4 seurata 1990-luvun puolen v\u00e4lin j\u00e4lkeen, kun Tom Arnkilin johdolla kehiteltiin \u2019huolen harmaan vy\u00f6hykkeen talkoita\u2019, ennakoivan dialogin menetelmi\u00e4 sek\u00e4 varhaista puuttumista ja tukea. Huolen vy\u00f6hykkeist\u00e4 ja varhaisesta puuttumisesta kasvoi yksi 2000-luvun alun \u2019suurista jutuista\u2019 psykososiaalisessa ty\u00f6ss\u00e4 ja erityisesti lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4. Katselin tuolloin sivusta, en aina oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt. V\u00e4lill\u00e4 innostuin, sitten taas esitin kritiikki\u00e4. Olin enemm\u00e4n innostunut \u2019lapsiperheen hyvinvointineuvolan\u2019 kehittelyst\u00e4. Osallistuin perhekeskuskett\u00e4miseen keskittyneen kansallisen PERHE -hankkeen koordinointiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Palasin uudelleen n\u00e4ihin teemoihin marraskuussa 2015. Sipil\u00e4n hallitus k\u00e4ynnisti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelman eli LAPE-ohjelman. Siin\u00e4 puhuttiin perhekeskusmallista. Muutamassa keskustelussa ajauduin kiistelem\u00e4\u00e4n perhekeskustulkoinnoista: Oliko olemassa erityist\u00e4 \u2019perhekesmusmallia\u2019?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sain virikkeen selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin perhekeskuskehitt\u00e4misen etenemist\u00e4. Kuvittelin kirjoittavani muutamassa kuukaudessa k\u00e4sikirjoituksen katsaukseksi, jota tarjoaisin Yhteiskuntapolitiikka -lehteen. T\u00e4t\u00e4 harrastusta on jatkunut runsaan nelj\u00e4n vuoden ajan. Aluksi keskityin perhekeskuskehitt\u00e4miseen. Pian huomasin, ett\u00e4 se ei ollutkaan niin uusi innovaatio, mit\u00e4 2000-luvun alussa ajattelimme. En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4nyt selke\u00e4t\u00e4 \u2019perhekeskusmallia\u2019.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4t\u00e4 harrastusta on jatkunut runsaan nelj\u00e4n vuoden ajan. Aloin etsi\u00e4 perhekeskuksen juuria 1900 -luvun loppupuolelta. Ajauduin nopeasti laajenevaan aineismassaan, josta en l\u00f6yt\u00e4nyt punaista lankaa. Ty\u00f6 oli v\u00e4lill\u00e4 telakalla pitk\u00e4\u00e4nkin, sitten taas jatkoin. V\u00e4hitellen kiinnostuksen kohde muuttui. Ty\u00f6tsikoksi on tullut \u2019Perhe lapsiperheiden ja lasten palvelujen kehitt\u00e4miskeskustelussa 1970-luvulta vuoteen 2008\u2019. T\u00e4n\u00e4\u00e4n kasassa on 157 sivua k\u00e4sikirjoitusta, jonka muokaamisessa olen siirtym\u00e4ss\u00e4 pohdintaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tavoitteena on saada t\u00e4m\u00e4 harrastus kalkkiviivoille helmikuun alkuun menness\u00e4. En tied\u00e4 tuleeko mik\u00e4\u00e4n taho julkaisemaan t\u00e4t\u00e4, kun k\u00e4sikirjoitus joskus tulee siihen vaiheeseen, ett\u00e4 sit\u00e4 voi vakavasti tarjota julkaistavaksi. Minulle t\u00e4ss\u00e4 olennaista on ollut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olen ty\u00f6urani tehnyt. Se ajoittuu samoihin vuosiin kuin katsaus. Olennaisinta t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on ollut havaita, ett\u00e4 en todellakaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt koko ty\u00f6urani aikana sit\u00e4 kokonaisuutta, jota olin muokkaamassa ja uudistamasta. En tied\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4nk\u00f6 t\u00e4n\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n, mutta jotain kuvaa on kuitenkin alkanut kiteyty\u00e4.<br><br>N\u00e4in palaan t\u00e4m\u00e4n blogin alkuun. Yksi keskeinen teema nelj\u00e4n vuosikymmenen aikana on ollut palvelujen pirstoutuminen, johon on haettu ratkaisuja jo 1970-luvun loppupuolelta alkaen. T\u00e4m\u00e4 haaste on saanut palaamaan uudelleen Tom Arnkilin johdolla tuotettuihin analyyseihin ja tulkintoihin. Yksi suosikkilukemistoani on runsaan kahden vuosikymmen takaa, Esa Erikssonin ja Tom Arnkilin toimittama \u2019Ammattilaiset arvailevat toisiaan \u2013 tulkintaverkostot psykososiaalisessa ty\u00f6ss\u00e4\u2019 (Stakes. Raportteja 184\/1995). T\u00e4n\u00e4\u00e4n luin sen lukua nurkkakuntalaisuudesta ja tiimity\u00f6st\u00e4 (sivut 324 \u2013 327). Soteintegraatio ja perhekeskus sen yhten\u00e4 mallina alkoivat n\u00e4ky\u00e4 uudessa valossa. Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti Esan ja Tomin toimittamaa raporttia. Kopioin muutamia keskeisilt\u00e4 tuntuneita poimintoja. J\u00e4t\u00e4n ne puhumaan lukijoille sellaisenaan. Olen t\u00e4m\u00e4n blogin alkuun poiminut ne lausteet, joissa mielest\u00e4ni ydinviesti tiivistyy. Oman tulkintani olen pelkist\u00e4nyt otsikkoon.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>\u2019Fordistinen\u2019 palvelutuotanto \u2013 samoin kuin autoteollisuudesta liikkeelle l\u00e4htenyt esikuvansa \u2013 pystyy standardisoituun massatuotantoon, mutta ei r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6iv\u00e4\u00e4n joustoon. Fordistinen periaate on rinnakkain ja per\u00e4kk\u00e4in ty\u00f6skentely sek\u00e4 konsultaatio: Erikoistuneet ammattilaiset tekev\u00e4t osuutensa erill\u00e4\u00e4n mutta rinnakkain tai koonpanoty\u00f6n tapaan per\u00e4kk\u00e4in. Jos tulee tarvetta neuvotella, neuvotellaan \u2013 ja palataan sitten normaality\u00f6h\u00f6n (eli erilleen). T\u00e4llainen ty\u00f6njako on h\u00e4iri\u00f6altis silloin kun kohteessa ei ole selvi\u00e4 rajoja vedett\u00e4v\u00e4ksi.<\/li>\n\n\n\n<li>Kun raja ei ole selv\u00e4 \u2013 esimerkiksi on ep\u00e4selvyytt\u00e4, onko kyseess\u00e4 taloudellinen, sosiaalinen, psyykkinen vai somaattinen ongelma tai yhdistelm\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 \u2013 rajank\u00e4ynti\u00e4 joudutaan tekem\u00e4\u00e4n koko ajan kahdella tasolla: mik\u00e4 mahtaa olla ongelma ja mik\u00e4 on sen hoitovastuu, kenelle asia kuuluu. Se mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 diagnoosin teolta, onkin ty\u00f6njaon hahmottelua ja se, mik\u00e4 on ty\u00f6njakoneuvottelua, onkin diagnoosin tekoa. Asiakkaita l\u00e4hetell\u00e4\u00e4n, pallotellaan ja vihdoin varastoidaan sellaisille ammattiryhmille, jotka eiv\u00e4t voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/li>\n\n\n\n<li>Kukin ammattilainen, ammattiryhm\u00e4 tai toimipiste tarkasteli toisten perusteht\u00e4vi\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin omiensa t\u00e4ydennyksin\u00e4. \u2019Nurkkakuntalaisuus\u2019 t\u00e4ss\u00e4 ei ole, vaan sananmukaisesti tarkoitettu ilmaus: Kukin n\u00e4kee toiset omasta positiostaan, omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan, omasta \u2019nurkastaan\u2019 \u2013 eik\u00e4 toisin voi olla. Omasta nurkasta aukeaa tietyn \u2019asteluvun\u2019 verran n\u00e4k\u00f6kulmaa, n\u00e4hty\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 se mit\u00e4 itse kukin on tekem\u00e4ss\u00e4. Sellainen palvelustrategia, joka ei huomioi palveluammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien subjektiivisuutta, pohjustaa muutosvastarintaa ja vastarintastrategioita. Ainahan niit\u00e4 on tiedossa, mutta subjektiivisuuden subjektiivisuuden sivuuttajat saanevat niit\u00e4 erityisen vahvan annoksen.<\/li>\n\n\n\n<li>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 (1990-luvun alussa) yhdistet\u00e4\u00e4n ja alueellistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa eri puolilla maata ja tavoitellaan palvelurakenteen uudistamista jopa muitakin sektorirajoja ylitt\u00e4en. Palveluammattilaisten ja ammattikuntien toivottaisiin ehk\u00e4 kohoavan erityisintressiens\u00e4 yl\u00e4puolella ja n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 asiansa lintuperspektiivist\u00e4. Toive voi olla katteeton. Silti se ei tarkoita, etteiv\u00e4tk\u00f6 \u2019nurkkakuntalaiset\u2019 ammattilaiset voisi kiinnostua kokonaisuuksista. He ehk\u00e4 tekev\u00e4t niin silloin ja siten kuin se on heid\u00e4n intresseiss\u00e4\u00e4n. Ihminen ei n\u00e4e maailmaa toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien kappalten kentt\u00e4n\u00e4, vaan omien toimintojensa mahdollisena kentt\u00e4n\u00e4. Ammattilaiset tuntuvat tarkastelevan lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvi\u00e4 toisia tahoja oman perusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 on tavallaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, mutta silti uutinen. T\u00e4ss\u00e4 saattaa olla postmodernin kehitt\u00e4mistoiminnan avain.<\/li>\n\n\n\n<li>Viel\u00e4 1980-luvulla eri toimisteiden ammattilaiset suhtautuivat naapurihallintokuntien ty\u00f6h\u00f6n jossain m\u00e4\u00e4rin arvostelevasti. N\u00e4htiin naapureiden tekev\u00e4n kaikenlaista h\u00f6lm\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on tapahtumassa muutos. T\u00e4n\u00e4\u00e4n (1995) yhteisty\u00f6 kiinnostaa. Naapurivoimavarat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mahdollisuutena, tukena, lis\u00e4yksin\u00e4 omiin voimavaroihin.<\/li>\n\n\n\n<li>Uutta virityst\u00e4 on toivottu mm. moniammatillisista tiimeist\u00e4. Voitaisiinko fordismin rajoitukset ylitt\u00e4\u00e4 tiimiss\u00e4, jossa olisi edustettuna monipuolisen diagnoosin\/tilannearvion tekemisen taitoyhdistelm\u00e4 sek\u00e4 valtuudet ottaa vastuu kokonaisuudesta? T\u00e4m\u00e4 on houkuttelevan kaunis visio, mutta hyl\u00e4t\u00e4\u00e4nk\u00f6 fordismin toimivammat puolet? Kun on kysymys selv\u00e4rajaisista ongelmien toimivasta ja taloudellisesta k\u00e4sittelyst\u00e4, ositettu ty\u00f6 on pist\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/li>\n\n\n\n<li>Alustavissa moniammatillisten tiimien ja yhteisasiakkuuden kokeiluissa on n\u00e4ytt\u00e4nyt mahdolliselta, ett\u00e4 moniongelmaisuus ja moniasiakkuus<a href=\"https:\/\/taatantarinoita.wordpress.com\/#_ftn3\">[3]<\/a>&nbsp;osoittautuu m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti huomattavasti pienemm\u00e4ksi pulmaksi kuin on ajateltu. Ilmeisesti valtaosa asiakkaista\/potilaista hakee ja saa eritt\u00e4in hyv\u00e4\u00e4 \u2019yksiongelmaisuuspalvelua\u2019. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 verkostobuumi on kupla. &nbsp;\u2019Moniongelmaisuustapaukset\u2019 ovat kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4. H\u00e4iri\u00f6iss\u00e4 tulevat esiin h\u00e4iri\u00f6hallinnan keinot, uuden idut. Silti on syyt\u00e4 huomata, mik\u00e4 toimii h\u00e4iri\u00f6tt\u00e4 ja hyvin.<\/li>\n\n\n\n<li>Moniammatillisia tiimej\u00e4 tavoiteltaessa on syyt\u00e4 varautua siihen, ett\u00e4 toimivaa yksiongelmaisuuspalvelua toteuttavien perspektiivist\u00e4 tiimit eiv\u00e4t \u2013 ja aivan perustellusti \u2013 kaikilta osin n\u00e4yt\u00e4 voimien lis\u00e4ykselt\u00e4 vaan pikemminkin menetykselt\u00e4. Silti tarvitaan sektorirajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 erikoistunutta osaamista yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 palvelutoimintaa \u2013 ennen kaikkea ep\u00e4selviss\u00e4 tapauksissa, moniongelmatilanteissa ja kriisivaiheissa.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Ehk\u00e4 \u2019postfordistisen kehitt\u00e4misen\u2019 viisautta on luoda joustavat edellytykset moniammatilliselle yhteisty\u00f6lle ilman yhteisty\u00f6n ly\u00f6mist\u00e4 yhteen ja pysyv\u00e4\u00e4n muottiin. Mik\u00e4li siis tavoitellaan tiimi- ja verkostoty\u00f6t\u00e4, kannattaa huomioida ne vuorovaikutusilmi\u00f6t, jotka edist\u00e4v\u00e4t ja ehk\u00e4isev\u00e4t tiimiytymist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin on siis joustavuus tarpeen. Yleisten kaikille sopivien mallien puskeminen l\u00e4pi on fordismia: \u2019One size for all\u2019.<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ehk\u00e4 \u2019postfordistisen kehitt\u00e4misen\u2019 viisautta on luoda joustavat edellytykset moniammatilliselle yhteisty\u00f6lle ilman yhteisty\u00f6n ly\u00f6mist\u00e4 yhteen ja pysyv\u00e4\u00e4n muottiin. Mik\u00e4li siis tavoitellaan tiimi- ja verkostoty\u00f6t\u00e4, kannattaa huomioida ne vuorovaikutusilmi\u00f6t, jotka edist\u00e4v\u00e4t ja &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-204","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=204"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":205,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions\/205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}