{"id":183,"date":"2023-02-16T18:21:31","date_gmt":"2023-02-16T16:21:31","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=183"},"modified":"2023-02-21T18:11:06","modified_gmt":"2023-02-21T16:11:06","slug":"ehdotus-lasten-nuorten-ja-lapsiperheiden-palvelujen-tutkimus-ja-kehittamis-ohjelmaksi-2014-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/ehdotus-lasten-nuorten-ja-lapsiperheiden-palvelujen-tutkimus-ja-kehittamis-ohjelmaksi-2014-2017\/","title":{"rendered":"Ehdotus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tutkimus- ja kehitt\u00e4misohjelmaksi 2014-2017"},"content":{"rendered":"\n

P\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Kataisen hallituksen II IDEAPAJA \u201dMIT\u00c4 UUTTA SUOMESTA\u201d  Valtioneuvoston kanslia14.6.2013<\/strong>. Perustuu LANUPOL \u2013kuntien (H\u00e4meenlinna, Oulu, Pieks\u00e4m\u00e4ki, Sastamala ja Tampere), Tampereen yliopiston tutkijoiden ja SAS Instituten asiantuntijoiden yhteisty\u00f6h\u00f6n 2012-2013 (ks. S\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 lapsiperheiden palveluremontilla. KAKS tutkimuksia 93\/2015). Laatijat: Matti Rimpel\u00e4 (Tampereen yliopisto), Markku Rimpel\u00e4 (H\u00e4meenlinna) ja Leena Kostiainen (Tampere). Ehdotus on toimitettu touko-kes\u00e4kuussa 2013 valtiosihteereille Olli-Pekka Heinonen, Torsti Pilvi, Sari Raassina, Ulla-Maija Rajakangas ja Tuire Santam\u00e4ki-Vuori.<\/p>\n\n\n\n

Ehdotus: <\/strong>
Kuntakokeiluihin perustuvassa valtakunnallisessa tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeessa 2014\u20132017 kehitet\u00e4\u00e4n uusi toimintamalli ja palvelurakenne, joilla vastataan kustannusvaikuttavasti lapsiperheiden, lasten ja nuorten 2020\u20132030 \u2013lukujen hyvinvointi- ja koulutushaasteisiin<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201dLasten ymp\u00e4rille rakennettu palveluj\u00e4rjestelm\u00e4<\/u> on puutteellinen. Valtakunnallisen tason selke\u00e4 toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen v\u00e4linen kommunikaatio on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja toimivuus riippuvainen yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ep\u00e4virallisista sosiaalisista verkostoista. Nykyj\u00e4rjestelm\u00e4 pakottaa ylivarovaisuuteen ja oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elint\u00e4rke\u00e4\u00e4n herkkyyteen. Kell\u00e4\u00e4n ei ole selv\u00e4\u00e4 kokonaiskuvaa yksitt\u00e4isen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyist\u00e4 havainnoista. Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 on hajanainen ja koordinoimaton eik\u00e4 toimi lapsen edun toteutumiseksi<\/u>.\u201d (Oikeusministeri\u00f6: 8-vuotiaan lapsen kuolemaan johtaneet tapahtumat. 2013. Sivu 63.)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4:<\/strong> Suomi on tunnettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4misen esimerkkimaana. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten kuntapalveluja (=LN -palvelut) ei ole kuitenkaan uudistettu vastaamaan yhteiskunnan muutokseen. Aikanaan menestyksellinen, mutta hajanainen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 on muuttunut tehottomaksi, kun haasteet ovat yh\u00e4 enemm\u00e4n psykososiaalisia.  Yhteisty\u00f6, verkostoituminen ja hallintorajojen ylitt\u00e4minen ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, mutta eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan tarvitaan kuntien LN -palvelujen toimintamallien ja rakenteen kokonaisuudistusta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

        LN -palvelurakenne on toisenlainen kuin ty\u00f6ik\u00e4isten ja ik\u00e4\u00e4ntyvien palvelurakenne. Alle 18-vuotiaiden yhteisten (\u201duniversaalien\u201d) palvelujen (neuvolat, varhaiskasvatus, koulutus yms.) osuus kokonaiskustannuksista (2013 noin 10 miljardia \u20ac) on 70 \u2013 75 % ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus vajaa viidennes. Palvelurakenneuudistus on toistaiseksi keskittynyt sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sivuuttanut lapsiperheet, lapset ja nuoret.<\/strong>  Ehdotamme:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Kuntien LN \u2013palveluiden rakenteen<\/u><\/strong>, sis\u00e4ll\u00f6n<\/u>,<\/strong> budjetoinnin<\/u><\/strong> ja rahoituksen<\/u><\/strong> uudistamiseksi k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n valtakunnallinen tutkimus- ja kehitt\u00e4mishanke<\/strong> kokeilukunnissa<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
  2. LN \u2013palveluja koskevia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4<\/strong>tarkistetaan<\/strong> niin, ett\u00e4 ne mahdollistavat
    1. kunnan LN -palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misen ja johtamisen kokonaisuutena<\/strong>,<\/li><\/ol>
      1. yhteisen asiakasrekisterin<\/strong> universaalipalveluille, ja<\/li><\/ol>\n
          \n
        1. tiedolla johtamisen kehitt\u00e4misen<\/strong> tukemaan joustavaa asiointia ja LN -palvelujen kustannusvaikuttavuuden arviointia kokonaisuutena my\u00f6s monituottajuudessa.<\/li>\n<\/ol>\n<\/li>\n\n\n\n
        2. Varmistetaan kokonaisrahoitus vuosille 2014 \u2013 2017 <\/strong>LN -palvelujen T&K -kuntakokeilulle ja arviointitutkimukselle.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

          Uuden toimintamallin ja palvelurakenteen keski\u00f6ss\u00e4 olisivat<\/p>\n\n\n\n

            \n
          1. lapsiperheet, lapset ja nuoret (raskauden alusta 29. ik\u00e4vuoteen);<\/li>\n\n\n\n
          2. heid\u00e4n ennakoidut hyvinvointi- ja koulutushaasteensa 2020 – 30 \u2013luvuilla, sek\u00e4<\/li>\n\n\n\n
          3. niihin vastaaminen kustannusvaikuttavasti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevilla voimavaroilla<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

            Kuntien LN -palvelujen uudistaminen voisi toimi esimerkkin\u00e4 kansallisesti merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 systeemisest\u00e4 muutoksesta, <\/strong>joka toteutetaan valtion, kuntien, yritysten, kansalaistoiminnan sek\u00e4 lapsiperheiden, lasten ja nuorten yhteisty\u00f6n\u00e4 ja akateemisen arviointitutkimuksen tukemana.<\/p>\n\n\n\n

            Ehdotuksen taustaa<\/h2>\n\n\n\n

            Kuntien palvelurakenneuudistuksessa on keskitytty ty\u00f6ik\u00e4isiin ja ik\u00e4\u00e4ntyviin. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelu (= LN -palvelut) on sivuutettu. LN -palvelut ovat olennaisesti erilaisia kuin ik\u00e4\u00e4ntyvien palvelut.  Kaikille yhteiset eli universaalipalvelut kattavat kaikki lapsiperheet ja lapset 16. ik\u00e4vuoteen saakka ja l\u00e4hes kaikki nuoret ovat mukana koulutuksessa 20. ik\u00e4vuoteen saakka. LN -palvelujen kustannuksista 70 – 75 % kertyy varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Alle 18-vuotiailla sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on vain noin viidennes kokonaiskustannuksista.<\/p>\n\n\n\n

            LN -palvelujen kustannuksia ei seurata kokonaisuutena kunnissa eik\u00e4 valtakunnallisesti. Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n karkean arvion mukaan noin 10 miljardia euroa. <\/strong>Kun otetaan mukaan kaikki lasten ja nuorten palvelut ja tulonsiirrot 29. ik\u00e4vuoteen saakka sek\u00e4 lapsiperheiden vanhempien palvelut ja tulonsiirrot, Suomessa investoidaan julkisen vallan toimesta jopa 20 miljardia euroa uusien sukupolvien hyvinvointiin ja koulutukseen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

            N\u00e4m\u00e4 arviot hahmottavat vain suuruusluokkaa, koska tarkempaa tietoa ei ole. Parin viime vuosikymmenen aikana on kasautunut huolestuttavia tietoja edell\u00e4 kuvattujen investointien kustannusvaikuttavuudesta. Lastensuojelun, erityisopetuksen ja mielenterveyspalvelujen kuormitus on jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntynyt, vaikka niiden voimavarat ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi. Yh\u00e4 useampia nuoria menetet\u00e4\u00e4n ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kel\u00e4isiksi ennen 30. ik\u00e4vuotta. Lukuisat ohjelmat, ty\u00f6ryhm\u00e4muistiot ja hankkeet eiv\u00e4t ole onnistuneet katkaisemaan t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

            On huomattava, ett\u00e4 LN \u2013palvelujen j\u00e4rjest\u00e4minen erikseen useissa hallintokunnissa oli tehokasta 1900-luvulla, kun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 rakennettiin askel askeleelta ja uusiin haasteisiin vastattiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 palvelurakenteeseen uusia osioita. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on kuitenkin muuttunut olennaisesti 1980-luvulta alkaen. Kuntien vastuulla olevat palvelut alkoivat kattaa yh\u00e4 laajemman teht\u00e4v\u00e4kent\u00e4n ja samalla niiden yksikk\u00f6koko kasvoi. Psykososiaaliset haasteet nousivat hallitseviksi. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin ei en\u00e4\u00e4 ole voitu vastata uusilla palveluilla, vaan vakiintuneen toiminnan muuttaminen nousi johtamisen ja kehitt\u00e4misen ydinhaasteeksi.<\/p>\n\n\n\n

            Uudessa tilanteessa s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten, hallintorakenteiden ja lukuisten tietoj\u00e4rjestelmien jakamat LN \u2013palvelut alkoivat osoittautua tehottomiksi. Kehysbudjetoinnissa voimavarat on jaettu hallintokunnille ja yksik\u00f6ille ilman LN-palveluiden kokonaisuuden kustannusvaikuttavuuden hallintaa. T\u00e4m\u00e4 on lis\u00e4nnyt osaoptimointia ja johtanut jatkuvaan kunnan sis\u00e4iseen kamppailuun voimavaroista.<\/strong>  Uudet voimavarat suuntautuivat yh\u00e4 enemm\u00e4n ongelmien toteamisen ja hoitoon (lastensuojelu, mielenterveysty\u00f6, erityisopetus, yms.). Lapsiperheit\u00e4, lapsia ja nuoria l\u00e4hell\u00e4 olevien palvelujen (kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus, perhety\u00f6, kodinhoitoapu, nuorisoty\u00f6, yms.) uudistuminen pys\u00e4htyi.<\/p>\n\n\n\n

            Kuntien vastuulla olevia palveluja ei ole tuettu eik\u00e4 johdettu kokonaisuutena eik\u00e4 niiden vaikuttavuudesta ole ollut tietoja. Lapsiperheit\u00e4, lapsia ja nuoria ja heid\u00e4n palveluk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n koskevat tiedot hajoavat useisiin hallintokuntiin ja tietoj\u00e4rjestelmiin. Kun innovatiivisissa kunnissa on pyritty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n palvelujen kokonaisuutta ja joustavaa asiointia, ovat esteiksi nousseet hallinnonala- ja ammattiryhm\u00e4kohtaiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t<\/u>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

            Viime vuosikymmenin\u00e4 on kertynyt runsaasti kansainv\u00e4list\u00e4 ja kotimaista tietoa lasten kehityksest\u00e4 aikuiseksi sek\u00e4 perheiden tukemisesta, kasvatuksesta ja koulutuksesta. Tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa olisi tehokkaasti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tutkimustietoa. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misess\u00e4 ja kotimaisissa hankkeissa on tuotettu lukuisia hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, mutta niiden soveltaminen etenee hitaasti. Kehitt\u00e4minen keskittyy enemm\u00e4n yksitt\u00e4isiin toimintoihin kuin lapsiperheit\u00e4, lapsia tehokkaasti tukevan palvelukokonaisuuteen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

            Useissa kunnissa on pyritty rakentamaan LN -palveluista kokonaisuutta, joka vastaisi paremmin 2020-luvun haasteisiin.<\/em><\/strong> Lukuisiin hallintokuntiin ja yksikk\u00f6ihin jakautuneiden palvelujen uudistaminen on kuitenkin eritt\u00e4in vaativa teht\u00e4v\u00e4, johon eiv\u00e4t yksitt\u00e4isen voimavarat riit\u00e4 edes silloin kun kyseess\u00e4 on vahva peruskunta.  Hajanainen ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja hajautettu kehysbudjetointi ovat est\u00e4neet tiedolla johtamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 niin, ett\u00e4 se sek\u00e4 mahdollistaisi ett\u00e4 tukisi joustavaa asiointia ja kustannusvaikuttavuuden arviointia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

            Kun valtakunnallinen ohjaus on heikkoa ja hajanaista, innovatiiviset kunnat etenev\u00e4t hyvinkin erilaisilla tavoilla. T\u00e4st\u00e4 tuoreena esimerkkin\u00e4 on nuorisoty\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4minen.  Oulussa nuorisoty\u00f6t\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen, Espoossa liikuntatoimeen.  N\u00e4m\u00e4 kaksi erilaista j\u00e4rjest\u00e4mistapaa johtavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 erilaiseen tulkintaan nuorisotoimen teht\u00e4vist\u00e4 ja mahdollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n

            LN -palvelujen uudistamisen tavoitteista<\/h2>\n\n\n\n

            Useiden hallintokuntien ja yksikk\u00f6jen sijasta kuntien LN -palveluja voitaisiin tarkastella kolmella tasolla ja kolmena kokonaisuutena:<\/p>\n\n\n\n

              \n
            1. Kaikille yhteiset palvelut<\/strong> (neuvolat, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sek\u00e4 niiden oppilashuolto, nuorisoty\u00f6, yms. yhten\u00e4 kokonaisuutena) ja niihin sis\u00e4ltyv\u00e4 yleinen tuki, <\/strong>jota j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ilman erityist\u00e4 ongelmam\u00e4\u00e4rittely\u00e4<\/strong> (esimerkiksi perhekasvatus ja perhety\u00f6 neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa, nuorisoty\u00f6 peruskoulussa)<\/li>\n\n\n\n
            2. Tehostettu tuki,<\/strong> kun lapsiperhe, lapset ja nuoret tarvitsevat hieman enemm\u00e4n tukea erityisosaajan konsultaationa edell\u00e4 mainituille tai lyhytkestoisissa asiakassuhteissa, esimerkiksi puhe- ja toimintaterapia, oppimisvaikeudet, perhety\u00f6 parity\u00f6n\u00e4 yhteisten palvelujen sis\u00e4ll\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
            3. Erityinen tuki, <\/strong>kun ongelmat edellytt\u00e4v\u00e4t tarkempaa selvittely\u00e4 ja pidempikestoista ongelmasuuntautunutta tukea, esimerkiksi lastensuojelu, erityisopetus sek\u00e4 lasten ja nuorten psykiatria.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

              Kunnan vastuulla olevien LN -palvelujen uudistamisen tavoitteena tulisi olla<\/p>\n\n\n\n

                \n
              1. lapsiperheiden, lasten ja nuorten kohtaaminen <\/strong>ja tukeminen<\/strong> ja heid\u00e4n palvelutarpeisiinsa vastaaminen kokonaisuutena<\/strong><\/li>\n\n\n\n
              2. yhteisten palvelujen<\/strong> j\u00e4rjest\u00e4minen, budjetointi ja rahoitus[2]<\/strong><\/a> suunnitelmallisena<\/strong> ja lapsen ja nuoren el\u00e4m\u00e4nkulussa jatkuvana kokonaisuutena,<\/strong> johon integroidaan yleinen tuki<\/strong> ja joka my\u00f6s toteuttaa nuorisotakuuta<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
              3. tehostetun ja erityisen tuen j\u00e4rjest\u00e4minen, budjetointi ja rahoitus kokonaisuutena<\/strong> ja niin ett\u00e4 ensisijaisena tavoitteena on tukea yhteisi\u00e4 palveluja ja vahvistaa niihin sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 tukea ja vasta toissijaisesti vastata palvelutarpeisiin tehostetun ja erityisen tuen omalla asiakkuudella,<\/li>\n\n\n\n
              4. vaikuttaviksi osoitettujen hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen<\/strong> valtakunnallinen arviointi ja tunnistaminen<\/strong>, sek\u00e4 ottaminen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mahdollisimman nopeasti ja kuntakohtaisen kokonaisuuden rakentaminen<\/strong> niist\u00e4, sek\u00e4<\/li>\n\n\n\n
              5. kunnan tiedolla johtamisen kehitt\u00e4minen niin, ett\u00e4 se mahdollistaa lapsiperheiden, lasten ja nuorten joustavan asioinnin sek\u00e4 samalla tukee LN -palveluiden johtamista ja niiden kustannusvaikuttavuuden seurantaa kokonaisuutena my\u00f6s monituottajaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

                Seuraavassa kuvassa havainnollistetaan, mit\u00e4 t\u00e4llainen palvelurakenne voisi tarkoittaa, kun palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tarkastellaan kokonaisuutena lapsen ja nuoren el\u00e4m\u00e4nkulun my\u00f6t\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

                \"\"<\/figure>\n\n\n\n

                Uusi toimintamalli ja palvelurakenne kehitet\u00e4\u00e4n kuntakokeiluissa arviointitutkimuksen tuella<\/h2>\n\n\n\n

                Palvelurakenteita on Suomessa uudistettu useimmiten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja hallinnon johdolla. Kysymys on kuitenkin laajasta systeemisest\u00e4 muutoksesta\/innovaatiosta[3]<\/strong><\/a><\/strong>, jossa tulisi edet\u00e4 t\u00e4llaisista prosesseista kertyneen kansainv\u00e4lisen ja kotimaisen kokemuksen viitoittamalla tavalla.  K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ehdotettu uudistus edellytt\u00e4\u00e4 palvelurakenteiden ja tiedolla johtamisen lis\u00e4ksi muutoksia my\u00f6s osaamisessa ja jopa arvoissa ja eettisiss\u00e4 harkinnoissa.<\/strong> Yksitt\u00e4isten organisaatioiden ja ammattikuntien eettisten periaatteiden rinnalle tai jopa yl\u00e4puolella tulisi nostaa lapsiperheiden, lasten ja nuorten kohtaaminen kokonaisuutena ja heid\u00e4n tarpeisiinsa vastaaminen el\u00e4m\u00e4nkulun my\u00f6t\u00e4 suunnitelmallisesti my\u00f6s kokonaisuutena.  K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi monialaisen osaamisen yhdist\u00e4mist\u00e4 tiimity\u00f6ksi tekem\u00e4tt\u00e4 johtamisesta ammattiryhmien v\u00e4list\u00e4 kiistakysymyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

                Riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle tulevaisuuteen suuntautuvan kuntastrategisen kehitt\u00e4miskeskustelun tulisi kattaa kaikki kuntien vastuulla olevat toiminnat yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon ja lastensuojeluun<\/strong>. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan sek\u00e4 valtakunnallisesti ett\u00e4 jokaisessa kunnassa kuntastrategiaa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 lapsi- ja nuorisopoliittinen kehitt\u00e4misohjelma, <\/strong>jonka tavoitteet asetetaan 2020 \u2013 2030 \u2013luvuille. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tulisi osata ennakoida tulevaisuuden tarpeita samalla ennakoivalla viisaudella, jolla aikanaan rakennettiin esimerkiksi oppivelvollisuuskoulua ja neuvolaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

                N\u00e4m\u00e4 tavoitteet vaativat kuntien LN -palveluiden rakenteiden ja sis\u00e4ll\u00f6n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uudistamista.  Kysymyksess\u00e4 ei ole vain yhteisty\u00f6n tehostaminen, vaan toiminta-ajatuksen uudistaminen niin, ett\u00e4 organisaatioiden kehitt\u00e4misen sijasta keski\u00f6ss\u00e4 ovat lapsiperheet, lapset ja nuoret ja heid\u00e4n kohtaaminen ja tukeminen kokonaisuutena.<\/p>\n\n\n\n

                Koko maan kattava LN -palvelujen systeeminen muutos tulisi valmistella ja testata ensin valtion, kuntien, yritysten, kansalaistoiminnan sek\u00e4 lapsiperheiden, lasten ja nuorten yhteisty\u00f6n\u00e4 4-6 kokeilukunnassa (vrt. \u201dcommunity laboratory\u201d\/\u201ddemonstration community\u201d) ja vasta sitten edet\u00e4 kaikkia kuntia velvoittaviin s\u00e4\u00e4nn\u00f6smuutoksiin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

                N\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 systeeminen muutos riitt\u00e4v\u00e4n laajana ja syv\u00e4llisen\u00e4 ei ole ilman erityisj\u00e4rjestelyj\u00e4 mahdollista, koska<\/p>\n\n\n\n