{"id":178,"date":"2023-02-16T12:47:01","date_gmt":"2023-02-16T10:47:01","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=178"},"modified":"2023-02-27T08:53:39","modified_gmt":"2023-02-27T06:53:39","slug":"kouluterveyskysely-oli-1990-luvun-innovaatio-joka-voisi-jaada-historiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/kouluterveyskysely-oli-1990-luvun-innovaatio-joka-voisi-jaada-historiaan\/","title":{"rendered":"Kouluterveyskysely oli 1990-luvun innovaatio, joka voisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 historiaan – J\u00e4lkikirjoitus Ylen uutiseen 21.2.2023"},"content":{"rendered":"\n

Kyselyj\u00e4 valtakunnalliseen monitorointiin (1973\u20131990)<\/a><\/h4>\n\n\n\n

Kasvoin tutkijaksi 1970-luvulla. Samalla osallistuin aktiivisesti \u2019terveystavoitteisen tupakkapolitiikan\u2019 edist\u00e4miseen yhten\u00e4 osana laajempaa rakenteellisen terveyspolitiikan tulkintaa. Intressin\u00e4 oli tuottaa valtakunnallisesti olennaista tietoa tupakoinnin kehityksest\u00e4, tupakkapolitiikasta ja v\u00e4est\u00f6n ja er\u00e4iden avainryhmien suhtautumisesta tupakointiin ja sen v\u00e4hent\u00e4miseksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin toimiin julkisessa hallinnossa yleens\u00e4 ja erityisesti valtionhallinnossa.<\/p>\n\n\n\n

Kun hallituksen esitys oli valmistumassa, todettiin, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ollut luotettavaa tietoa lasten ja nuorten tupakoinnin kehityksest\u00e4. L\u00f6ysimme nuorten alkoholin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevan valtakunnallisen aineiston, jossa oli kysytty my\u00f6s tupakointia. Analysoimme ja raportoimme siit\u00e4 ensimm\u00e4iset valtakunnalliset tiedot nurten tupakoinnista. T\u00e4st\u00e4 nousi ajatus m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin toistettavista kyselyist\u00e4, joissa seurattaisiin tupakkalain toimeenpanon vaikutuksia nuorten tupakointiin.<\/p>\n\n\n\n

Kokosin tutkijaryhm\u00e4n valmistelemaan kysely\u00e4. Teimme suunnitelman joka toinen vuosi 12-, 14-, 16- ja 18- vuotiaita suomalaisia edustavalle otokselle teht\u00e4v\u00e4ksi postikyselyksi. Laajensimme sis\u00e4ll\u00f6n my\u00f6s muihin terveyden kannalta merkitt\u00e4viin tottumuksiin sek\u00e4 koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Saimme suunnitelmalle tutkimusrahoituksen ja ensimm\u00e4inen aineisto ker\u00e4ttiin 1997.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in k\u00e4ynnistyi kokoamani tutkijaryhm\u00e4n suunnittelemana ja toteuttamana joka toinen vuosi toistuva valtakunnallinen tiedonkeruu ja raportointi. Nuorten terveystapatutkimus (NTTT) | Tampereen korkeakouluyhteis\u00f6 (tuni.fi)<\/a>  Kehitimme 1980-luvun alussa yhdess\u00e4 norjalaisten ja it\u00e4valtalaisten tutkijoiden kanssa muutosten seurannan, jossa ker\u00e4ttiin kolmessa maassa mahdollisimman vertailukelpoinen aineisto luokkakyselyill\u00e4 joka nelj\u00e4s vuosi. Sittemmin t\u00e4m\u00e4 monitoriointij\u00e4rjestelm\u00e4 on laajentunut yli nelj\u00e4\u00e4n kymmeneen maahan ja tunnetaan nimett\u00e4 The Health Behaviour in School-aged Children,  HBSC study | Health Behaviour in School-aged Children study<\/a>) ja jatkuu edelleen laajentuneena yli 40 maahan. NTTT ja HBSC yhdistiv\u00e4t kansallisessa tasolla tutkimusta ja muutosten seurantaa. Niit\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4t ja toteuttajat olivat aktiivitutkijoita kukin omalla osaamisalueellaan<\/p>\n\n\n\n

NTTT ja HBSC osaamista yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nousi 1980-1990-luvun vaihteessa esiin ajatus kunnille ja kouluille yl\u00e4kouluik\u00e4isten tottumuksista, terveydest\u00e4 ja hyvinvoinnista tuottavasta seurantakyselyst\u00e4. Sit\u00e4 kokeiltiin tutkijatyhm\u00e4n toimesta Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4. Teknisesti toimi hyvin, mutta kunnilla ei ollut tuolloin kiinnostusta maksaa kustannuksia.<\/p>\n\n\n\n

Nuorten terveystapatutkimuksessa opin muutaman t\u00e4rke\u00e4n asian. Ensinn\u00e4kin sen, ett\u00e4 seurannassa (monitoroinnissa) erityisen\u00e4 pulmana on satunnaisvaihtelu, todellisena ja tiedon keruuseen liittyv\u00e4n\u00e4. Tarvitaan riitt\u00e4v\u00e4n iso aineisto ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme mittauspistett\u00e4 ennen kuin on mahdollista tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 kehityssuunnan muuttumisesta. Tiedon keruuseen liittyv\u00e4n satunnaisvaihtelun v\u00e4hent\u00e4miseksi  p\u00e4\u00e4dyimme pelkist\u00e4m\u00e4\u00e4n kysymykset mahdollisimman yksiselitteisiksi, pit\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenn\u00e4 sek\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kyselyn rakenne ja kysymysten l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6 samanlaisena. Suurin osa kysymyksist\u00e4 kohdistui \u2019tosiasialuonteiseen\u2019 toimintaan, jota t\u00e4ydennettiin henkil\u00f6kohtaista kokemusta mittaavilla yksinkertaisilla kysymyksill\u00e4.

Pyrimme my\u00f6s siihen, ett\u00e4 yksinkertaisuudesta huolimatta kysymyksill\u00e4 olisi ainakin jossakin m\u00e4\u00e4rin k\u00e4sitteellinen tausta ja m\u00e4\u00e4rittely, yhteys laajempaan \u2019teoreettiseen\u2019 kontekstiin. Meill\u00e4 oli mukana aika laaja akateemisten tutkijoiden verkosto alusta alkaen jokaisella keskeisell\u00e4 ulottuvuudella. Testasimme erillistutkimuksissa kysymyksi\u00e4 ja vastausvaihtoehtoja.

Erityisen\u00e4 haasteena oli jatkuva laajentamisen paine. Pidimme kuitenkin sitke\u00e4sti kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 vastaamiseen ei keskim\u00e4\u00e4rin saisi kulua enemp\u00e4\u00e4 kuin 20 minuuttia ja ett\u00e4 noin 90 % kysymyksist\u00e4 oli aallosta toiseen samoja. Kun esimerkiksi 1980-luvulla AIDS-epidemia loi kiinnostusta nuorten seksuaalik\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, emme laajentaneet t\u00e4t\u00e4 ulottuvuutta NTTT:ss\u00e4, vaan k\u00e4ynnistimme erikseen syvent\u00e4v\u00e4n kyselytutkimuksen.<\/p>\n\n\n\n

Uutena vaiheena tuli 1980-luvun loppupuolella l\u00e4\u00e4nien kiinnostus NTTT:n tuottamaan tietoon. Tuotimme joukon l\u00e4\u00e4nikohtaisia raportteja niiden tilauksesta. Seuraavana vaiheena testasimme samaa metodiikkaa kunnassa. Hyvink\u00e4\u00e4 oli yhten\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 kunnallisen sosiaalipoliittisen ohjelman valmistelussa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 testasimme peruskoulun yl\u00e4lukilla paikallisen aineiston ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 NTTT:n lomaketta soveltaen. Teknisesti onnistui hyvin, mutta kuntakohtaiseen kyselyyn ei kuitenkaan ollut tuolloin laajempaa kysynt\u00e4\u00e4.

Yhteiskunnallinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 1990-luvulla<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensin on palautetta mieleen 1990-luvun puoliv\u00e4linen \u2019yhteiskunnallinen tilanne\u2019, jossa yhdistyi kaksi suurta muutosta. Suomi ajautui 1980-luvun alussa poikkeukselliseen syv\u00e4\u00e4n ja juuriltaan kansainv\u00e4liseen talouslamaan. Samanaikaisesti alettiin toimeenpanoon pitk\u00e4\u00e4n valmisteltuja julkisen hallinnon reformia,  jossa punaisen lankana oli hallinnon hajauttaminen valtiobyrokratiaa purkamalla ja kuntien itsehallintoa vahvistamalla. Yhten\u00e4 osana t\u00e4t\u00e4 laajaa reformia lakkautettiin sosiaali- ja terveydenhuollon vahvat keskusvirastot \u2013 l\u00e4\u00e4kint\u00f6hallitus ja sosiaalihallitus ja purettiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtiojohtoinen suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoitti kuntien tuottaminen palvelujen normi- ja rahoitusohjauksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ja kehitt\u00e4misvastuun siirtymist\u00e4 valtiolta kunnille.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4kint\u00f6hallitus ja sosiaalihallitus ohjasivat tiukalla otteella lasten, nuorten ja perheiden palveluja 1990-luvu alkuun saakka. Vuonna 1992 ne j\u00e4iv\u00e4t historiaan ja teht\u00e4v\u00e4t jaettiiin viidelle taholla, osittain siirtoina sosiaali- ja tervesyministeri\u00f6lle sek\u00e4 nlj\u00e4\u00e4n uuteen valtionhallinnon yksikk\u00f6\u00f6n, joista yhten\u00e4 oli sosiaali- ja terveyslana tutkimus- ja kehitt\u00e4miskeskus Stakes. Stakesin teht\u00e4v\u00e4ksi tuli tukea kuntien omatoimista palvelukehitt\u00e4mist\u00e4 tuottamalla tietoa ja asiantuntijatukea ja k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuntien kanssa yhteisi\u00e4 kehitt\u00e4mishankkeita. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 alettiin kutsua informaatio-ohjaukseksi. Kun lakiin perustuvat keinot kuntapalvelujen ohjaamiseksi olivat poissa, j\u00e4ljelle j\u00e4i informaatiolla, asiantuntijuudella ja yhteisill\u00e4 kehitt\u00e4mishankkeilla suostuttelu.<\/p>\n\n\n\n

Kunnille vastuu palvelujen omatoimisesta kehitt\u00e4misest\u00e4 oli uusi teht\u00e4v\u00e4. Laman paineissa mahdolliset kehitt\u00e4misen resurssit oli juustoh\u00f6yl\u00e4tty pois. Sosiaali- ja terveysminiteri\u00f6n taholta alettiin 1990-luvun alussa suositella kunnille niiden omien hyvinvointiohjelmien valmistelua. Puhuttiin kunnaisesta sosiaalipolitiikasta, jopa hyvinvointikunnasta. Stakesin teht\u00e4v\u00e4ksi tuli tukea kuntien ohjelmien valmistelua ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4, jalostamalla ja raportoimalla sen tueksi tilasto- yms. tietoa.<\/p>\n\n\n\n

On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 1990-luvun alkaessa yhteiskuntapoliittisen keskustelun iskulauseita olivat \u2019viisaus ei asu yksinomaan valtionhallinnossa ja \u2019pieni on kaunista\u2019. Puhuttiin paikallisuudesta, osallisuudesta, kuntien itsehallinnosta, kuntakokeiluista ja kuntien hyvinvointistrategioita. Yhten\u00e4 ajankuvana oli STMn johdolla vuodesta 1993 alkaen toteutettu ehk\u00e4isev\u00e4n sosiaalipolitikan kuntaprojekti<\/p>\n\n\n\n

Satunnaisesta kokeilusta Kouluterveyskyselyyn.<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1994 tulin Stakesin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 informaationtuottamista ja jakamista kunnille ohjaamaan ja tukemaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4. Tuolloin kuntien omat hyvinvointipoliittiset ohjelmat olivat vahvasti esill\u00e4. Aloimme yhdess\u00e4 kuntien kanssa  kehitt\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvointikertomusta, johon kunnassa koottaisi hyvinvointitietoa lapsipoliittisen ohjelman valmistelun tueksi. Siihen koottaisiin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva tieto kunnassa asuvien lasten ja nuorten terveydest\u00e4 ja hyvinvoinnista.<\/p>\n\n\n\n

Kansallinen huoli nuorten humalajuomista ja muiden p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 voimistui 1990-luvun puoliv\u00e4liin tultaessa. Olin tehnyt vuosia yhteisty\u00f6t\u00e4 Lappeenrannan ja Turun kouluterveydenhuollosta vastaavien ylil\u00e4\u00e4k\u00e4reiden kanssa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1995 sain kutsun tulla esitelm\u00f6im\u00e4\u00e4n p\u00e4ihdety\u00f6n seminaareihin. Yhteisen\u00e4 pulmana oli vertailukelpoisen kuntakohtaisen tiedon puuttuminen. Lukuisat pienet kyselyt eiv\u00e4t tuottaneet luotettavaa kuvaa muutoksista ajan my\u00f6t\u00e4. Lupasivat maksaa kustannukset.<\/p>\n\n\n\n

Stakesissa oli tuolloin matala kynnys uusille avauksille. Kun Turku ja Lappeenranta huolehtivat tiedon keruusta ja maksoivat hieman analyyseist\u00e4 ja raportoinneista, selvisimme NTTT:n tutkijaryhm\u00e4n talkooty\u00f6n\u00e4 suunnittelusta muutamassa viikossa, aineiston ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 toukokuussa ja raportoinnista syyskuussa 1995. Tekninen osaaminen oli valmiina. Muokkasimme Hyvink\u00e4\u00e4n kokeilun lomaketta hieman. Kyselyss\u00e4 oli p\u00e4ihteiden ja tupakoinnin ohella paljon muitakin ulottuvuuksia. Aineisto ker\u00e4ttiin luokkakyselyss\u00e4 molemmissa kaupungeissa kaikilta 8. ja 9. luokan oppilailta. Tulostimme keskeiset tiedot taulukoiksi, joissa olivat kaupungin yl\u00e4koulut aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 ja koulun vastaukset koulukohtaisena prosenttijakaumana. L\u00e4hetimme tulokset kaupunkien yhteyshenkil\u00f6ille syyslukukauden alkaessa. Esittelimme tulokset kummallakin paikkakunnalle j\u00e4rjestetyss\u00e4 tilaisuudessa syyskuussa 1995.<\/p>\n\n\n\n

Meille NTTTn ja Stakesin ryhm\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli yksitt\u00e4inen kokeilu, jonka kunnat maksoivat ja johon emme tarvinneet muuta lis\u00e4resurssia. Sit\u00e4 tehdess\u00e4 ei ollut suunnitelmia jatkosta. Raportointitilaisuuksista tuli \u2019menestystarinoita\u2019. Esimerkiksi Lappeenrannassa kaupunginteatterin p\u00e4\u00e4sali oli syyskuisena iltana t\u00e4ynn\u00e4. Taulukkotulosteen sentinpaksuista monistetta jaettiin ovella. Molemmissa kaupungeissa tulosten esittelytilaisuudet alkoivat l\u00e4hes t\u00e4ydellisell\u00e4 hiljaisuudella, kuului vain monisteiden selaamisen rapina, kun jokainen haki oman koulunsa tuloksia ja vertasi niit\u00e4 muihin kouluihin. Tulosten esittelyn j\u00e4lkeen keskustelu oli ajoittain kiihkeit\u00e4kin, kun  rehtorit selittiv\u00e4t oman koulunsa tuloksia.  <\/p>\n\n\n\n

Syksyn my\u00f6t\u00e4 tieto Lappeenrannan ja Turun kokeiluista levisi. Useista kunnista tuli yhteydenottoja, voitaisiinko vastaava kysely tehd\u00e4 heid\u00e4n kouluissaan seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Lappeenrannan ja Turun pilottien rohkaisemina valmistelimme NTTT:n tutkijaryhm\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isen yleisemmin suunnitelman Kouluterveyskyselylle ja tiedustelimme kuntien kiinnostusta tulla mukaan ja osallistua kustannuksiin. Vuonna 1996 mukaan tulivat Keski-Suomen l\u00e4\u00e4ni ja Helsinki. Vuodesta 1997 alkaen kiinnostusta oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, aineisto kattoi suurimman osan maan 8-9. luokkien oppilaista.<\/p>\n\n\n\n

Stakesin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ollut vain tiedon ker\u00e4\u00e4minen ja raportoiminen. K\u00e4vimme henkil\u00f6kohtaisesti esittelem\u00e4ss\u00e4 tuloksia valtakunnallisissa tilaisuuksissa sek\u00e4 kunnissa ja kouluissakin. Aloimme vuodesta 1997 alkaen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 syyslukukauden alussa valtakunnallisia kouluterveysp\u00e4ivi\u00e4, joilla pohdittiin kahden p\u00e4iv\u00e4n aikana laajemminkin kouluhyvinvointia ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4. Maksuttomille kuluterveysp\u00e4iville osallistui vuosittain 500\u2013700 henkil\u00f6\u00e4. Aineisto julkaistiin omana raporttina.   <\/p>\n\n\n\n

Vastasin kouluterveyskyselyn kehitt\u00e4misest\u00e4, toteuttamisesta ja raportoinnissa vuosian 1995\u20132003. Olin saanut 1990-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen Stakesissa nimityksen tutkimusprofessoriksi ja Kouluterveyskyelyn rutiinit alkoivat tuntua liian kuormittavilta. Sille l\u00f6ydettiin uusi vastuuhenkil\u00f6, j\u00e4in sivuun ja sain mahdollisuuden keskitty\u00e4 enemm\u00e4n uusiin tutkimus- ja kehitt\u00e4mishaasteisiin.

Stakesin erityiseksi teht\u00e4v\u00e4ksi tuli tukea kuntia erityisesti informaatiotuotannolla.  Tuolloin oli n\u00e4kyviss\u00e4 kaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisen painosuuntaa: 1) Keskittyminen perustasolta kertyv\u00e4n tiedon \u2013 neuvoloissa, oppilashuollossa, p\u00e4iv\u00e4kodissa, kouluissa. lastensuojelussa, yms. – vertailukelpoisuuden parantamiseen ja tallentamiseen\/raportointiin uuden informaatioteknologian menetelmill\u00e4. 2) Keskittyminen valtakunnallisiin tilastointij\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja kyselyiss\u00e4 kertyv\u00e4n tiedon hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja t\u00e4ydent\u00e4miseen raportointiin alueille, kunnille ja kouluille. <\/p>\n\n\n\n

Uuteen vaiheeseen vuodesta 2004 alkaen<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

Sain 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 nimityksen Stakesin tutkimusrofessoriksi. Vastasin kouluterveyskyselyst\u00e4 vuoteen 2003 saakka. Pidimme tiukasti kiinni NTTT:n opeista ja panostimme erityisesti alue- ja kuntakohtaiseen raportointiin. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 NTTT:n tutkijaryhm\u00e4n kanssa hy\u00f6dynsimme Kouluterveyskyselyn aineistoja ja tuotimme runsaasti tutkimusraportteja tieteellisille foorumeille.<\/p>\n\n\n\n

Laajasta kiinnostuksesta ja n\u00e4kyvyydest\u00e4 huolimatta emme saaneet kouluterveyskyselyn rahoitusta vakinaistettua. Resurssit haettiin vuodeksi kerrallaan STM:n TE-m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista. Vain minulla oli vakituinen ty\u00f6suhde. Muut palkkaukset tehtiin vuodeksi kerrallaan. Teimme pienell\u00e4 porukalla Stakesissa ja NTTT:n tutkijaryhm\u00e4ss\u00e4 aika tavalla talkoot\u00f6it\u00e4. Stakesin johdossa oltiin p\u00e4\u00e4osin tyytyv\u00e4isi\u00e4 Kouluterveyskyselyn n\u00e4kyvyyteen. Oma ty\u00f6kuormani kasvoi kuitenkin v\u00e4hitellen kohtuuttomaksi. Vuonna 1993 esitin, ett\u00e4 tutkimusprofessorin teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ei tuntunut viisaalta keskitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6panostani Kouluterveyskyselyn rutiiniin py\u00f6ritt\u00e4miseen. Kouluterveyskyselylle olisi rekrytoitava sit\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 seniori, jolloin voisin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aikaani tutkimukseen.<\/p>\n\n\n\n

STM:n ja Stakesin v\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa vuonna 2003 arvioitiin Kouluterveyskyselyn tulevaisuutta. Lopulta p\u00e4\u00e4dyttiin rekrytoimaan Stakesiin uusi vet\u00e4j\u00e4. Rahoitusta ei vakinaistettu, vaan se perustui edelleen kuntamaksuihin ja STM:n vuosittain jakamaan TE-m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaan. Teht\u00e4v\u00e4kuvaus, palkkataso ja rahoituksen ep\u00e4varmuus ei houkutellut hakijoita, joilla olisi ollut valmiina senioritason osaamista surveymetodiikkaan perustuvassa hyvinvointiseurannassa.  Uusi vastuuhenkil\u00f6 pit\u00e4nyt yhteytt\u00e4 NTTTn tutkijaryhm\u00e4\u00e4n. Kouluterveysp\u00e4ivi\u00e4 j\u00e4rjestettiin vuosittain siihen saakka, kunnes Stakes integroitiin Kansanterveyslaitokseen.<\/p>\n\n\n\n

Kouluterveyskyselyn yhteydet sen juuriin ja alkuper\u00e4iseen toimintalogiikkaan katosivat 2000-luvun edetess\u00e4. Sis\u00e4lt\u00f6 laajeni, kysymyksi\u00e4 muokattiin uudelleen kyselyst\u00e4 toiseen. Otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n s\u00e4hk\u00f6inen tiedonkeruu. [1]<\/a> Kuntien ja koulujen aktiivisesta tukemisesta tulosten hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 siirryttiin tekniseen raportointiin. THL:ssa keskityttiin tuottamaan valtakunnallisia tulosteita.  <\/p>\n\n\n\n

THL:ss\u00e4 ei ole kiinnitetty huomiota koulujen ja oppilaitosten \u2019kysely\u00e4hkyyn\u2019. Koko 2000-luvun ajan koulukyseluihin perustuva tiedonkeruu on laajentunut ja oppilaat ovat vastanneet vuosittain yh\u00e4 useampiin erilliskyselyihin. Kyselyist\u00e4 on tullut rutiinia, jossa vastaustilanteeseen ei en\u00e4\u00e4 jakseta keskitty\u00e4. Kouluterveyskysely on yksi monista erilliskyselyist\u00e4.  Laajeneva lomake, tiedon keruun muuttuminen ja koulujen kysely\u00e4hky ovat yhdess\u00e4 tuottaneet siihen lis\u00e4\u00e4 satunnaisvaihtelua.<\/p>\n\n\n\n

Informaatio-ohjauksen harha<\/a><\/h4>\n\n\n\n

Kun valtion normi- ja rahoitusohjaus purettiin sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 1993, uudeksi ohjauksen keinoksi yleens\u00e4 ja erityisesti Stakesin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 vakiintui informaatio-ohjaus. Informaatio-ohjaus oli uutta eik\u00e4 tietoa sen todellisista mahdillisuuksista ohjata kuntien toimintaa ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Kouluterveyskysely oli tyypillinen informaatio-ohjauksen sovellutus. Luotimme kysely\u00e4 kehitt\u00e4ess\u00e4 ja sen ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina varsin vahvasti tuottamamme informaation mahdollisuuksiin ohjata kuntien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 tukea lapsille, nuorilla ja lapsiperheille.<\/p>\n\n\n\n

Informaatio-ohjauksen vaikuttavuudesta alkoi kasautua kriittisi\u00e4 arvioita vuosituhannen vaihteessa: \u201d \u201dLiiallinen luottamus informaatio-ohjaukseen on muodostamassa ongelman. Sen vaikutus voi olla hyvin v\u00e4h\u00e4inen, kuten er\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa on todettu, tai joskus jopa tavoitteelleen vastakkainen\u201d (Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus. Tasapainoista ratkaisua etsim\u00e4ss\u00e4. Oulasvirta ym. 2002, tiivistelm\u00e4, 38 ja 129). Huoli kouluterveyskyselyjen tulosten vaikutuksista kunnissa ja kouluissa kasvoi my\u00f6s Stakesin ryhm\u00e4ss\u00e4. Pyrimme 2000-luvun alkaessa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulosten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja tukemaan sit\u00e4.

Sittemmin n\u00e4ytt\u00f6 informaatio-ohjauksen vaatimattomista vaikutuksista kunnissa on vahvistunut. Olemme my\u00f6hemmin osoittaneet, ett\u00e4 olettamuksella kuntien lapsipoliittisten strategioiden ja ohjelmien merkityksest\u00e4 paikallisen toiminnan uudistamisessa ei ole ollut kest\u00e4v\u00e4\u00e4 pohjaa. (Rimpel\u00e4 M, Rimpel\u00e4 M, Heinisuo J. Onko strategioista tullut tragedioita? Lapsiperheet ja lapset kuntien strategiaty\u00f6ss\u00e4. Kalevi Sorsa S\u00e4\u00e4ti\u00f6. Helsinki 2018).<\/p>\n\n\n\n

Kouluterveyskysely oli aikansa tuote<\/a><\/h4>\n\n\n\n

Kuten edell\u00e4 olen kuvannut, kouluterveyskysely perustui 1970-luvulta alkaen kehittyneeseen Nuorten terveystapatutkimuksen metodiikkaan ja toimintalogiikkaan, jotka tarjosivat valmiin mallin, kun vastaaminen paikallisen tason tiedon tarpeeseen tuli ajankohtaiseksi 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Stakesin erityiseksi teht\u00e4v\u00e4ksi tuli tukea kuntia erityisesti informaatiotuotannolla. J\u00e4lkik\u00e4teen voidaan ajatella, ett\u00e4 kunta- ja koulukohtaiseen nuorten hyvinvointikehityksen seurantaan oli tarjolla kaksi straegista vaihtoehto:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Keskittyminen paikallisesti toiminnassa – neuvoloissa, oppilashuollossa, p\u00e4iv\u00e4kodissa, kouluissa. lastensuojelussa, yms. \u2013 kertyv\u00e4n tiedon vertailukelpoisuuden parantamiseen, tallentamiseen ja mahdollisimman nopeaan raportointiin uuden informaatioteknologian menetelmill\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
  2. Hyvinvointitiedon ker\u00e4\u00e4miseen massakyselyill\u00e4 kestitesti tallennettavaksi, jalostettavaksi ja jaettavaksi takaisin kunnille ja kouluille.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Ensin mainitussa suunnassa oli k\u00e4ynniss\u00e4 kiinnostavaa pilotointia Lappeenrannassa. Ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Outi Stridin johdolla testattiin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten terveystarkastusten laajentamista perheiden hyvinvointiin ja kouluhyvinvointiin. Kouluterveydenhuollon kuudennen luokan terveystarkastukseen kutsuttiin vanhemmat mukaan ja laajennettiin huomio koko perheeseen. Keskeiset tiedot tallennettiin ja niist\u00e4 muostettiin lapselle lujuuslaskelma\u201d koululle \u201dluokkaprofiilit\u201d. \u201dLaajan terveystarkastuksen\u201d toiminta-ajatus omaksuttiin laajasti ja vakiintui 2000-luvun edetess\u00e4 neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon, mutta sen hy\u00f6dynt\u00e4minen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin monitoroinnissa ei jatkunut Lappeenrannan pilotin j\u00e4lkeen. Toisen vaihtoehdon suunnassa oli valmiina NTTTn my\u00f6t\u00e4 kehittynyt osaaminen ja teknologia.<\/p>\n\n\n\n

    Kun kuntien hyvinvointipoliittisten ohjelmien valmistelun ja niiss\u00e4 tarvittavan tiedon tuottaminen tuli Stakesin teht\u00e4v\u00e4ksi 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, otettiin se toimintamalli, joka oli tuttu ja testattu. Ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihtoehtoa ei edes pohdittu. Omalta osaltani keskittyminen Kouluterveyskysely edell\u00e4 kuvatun pilotin menestyksen my\u00f6t\u00e4 oli luonnollista jatkua sille tutkijasuuntaukselle, joka oli tuottanut akateemisesti painavimmat ty\u00f6t\u00e4 aikaisemmin. Vaikka olin tuolloin kiinnostunut my\u00f6s alhaalta yl\u00f6s nousevasta tiedon keruusta ja hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja seurasin erityisesti Lappeenrannan kokeiluja, Kouluterveyskysely yksinkertaisesti vei mukanaan.<\/p>\n\n\n\n

    S\u00e4hk\u00f6isen tiedonkeruun kokeileminen 2000-luvun alussa osaltaan osoitti, ett\u00e4 informaatioteknologian huima kehitys oli kyseenalaistamassa laajan massakyselyn metodisen perustan. Kouluterveyskysely oli aikansa tuote, jonka elinkaari olisi voinut p\u00e4\u00e4tty\u00e4 aika nopeasti 2000-luvun edetess\u00e4.  S\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 tiedonkeruussa olisi voitu edet\u00e4 paikallisessa toiminnassa kertyv\u00e4st\u00e4 tiedosta muutospaineiden kannalta olennaisen tiedon tunnistamiseen, vertailukelpoisuuden varmistamiseen ja ajantasaiseen raportointiin.  Tiedonkeruu olisi rakentunut pysyv\u00e4st\u00e4 ytimest\u00e4 ja t\u00e4ydentynyt paikallisesti ajankohtaisilla kysymyksill\u00e4. Yhteisest\u00e4 ytimest\u00e4 olisi koottu aineisto valtakunnalliseen raportointiin.<\/p>\n\n\n\n

    T\u00e4ss\u00e4 vaihtoehdossa olisi voitu perustasolla yhdist\u00e4\u00e4 sosiaalisen raportoinnin toiminta-ajatus vertailukelpoisen tiedon ker\u00e4\u00e4miseen ja tallentamiseen uuden informaatioteknologian avulla. Neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilashuollossa, lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa olisi uuden informaatioteknologian avulla ker\u00e4tty lapsista, nuorista ja perheist\u00e4 vertailukelpoisesti tiivist\u00e4 ydintietopakettia t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n valtakunnallisia tietokantoja.<\/p>\n\n\n\n

    Edell\u00e4 hahmoteltua polkua edeten oloisivat valtakunnalliset massakyselyt voineet j\u00e4\u00e4d\u00e4 historiaan. Valtakunnalliseen monitorointiin olisi kehitetty rajattuihin kysymyksiin keskittyvi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoon toistuvia tutkimuksia, erikseen esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden, v\u00e4kivallan sek\u00e4 p\u00e4ihteiden ja huumeiden k\u00e4yt\u00f6n muutosten seurantaan. Kun tavoitteeksi asetettaisiin esimerkiksi n\u00e4it\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4n kokonaisuuden tutkiminen, menetelm\u00e4t ja aineiston keruu johdettaisiin tutkimuskysymyksist\u00e4. Valtakunnalliset erilliskyselyt olisivat t\u00e4ss\u00e4 kehyksess\u00e4 olleet tutkimusl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4. Ei siis rutiinitoimintaa, vaan tutkijaryhmien kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 tiedonkeruuta vastaamaan ajankohtaiseksi koettuihin erityistarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n

    Miksi olemme ajautuneet t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen?<\/a><\/h4>\n\n\n\n

    Kouluterveyskyselyn kehitt\u00e4minen ja vakiintuminen l\u00e4htiv\u00e4t 1990-luvun yhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa palvelujen kehitt\u00e4misvastuu oli siirtynyt kunnille ja valtionhallintoon oli perustettu Stakes kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tuottamaan kunnille informaatio-ohjausta. Kolmantena olivat tutkimussuuntautuneet NTTT ja HBSC ja niiden my\u00f6t\u00e4 kasvaneet tutkijaryhm\u00e4t, kyselymenetelmien hallinta ja tekninen osaaminen.<\/p>\n\n\n\n

    Aluksi puhuime KouluterveysTUTKIMUKSESTA. Huomasimme kuitenkin, ett\u00e4 massamittakaavassa ei ollut mahdollista kontrolloida vastaustilanteita siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 olisi perusteltua puhua tutkimuksesta. N\u00e4in p\u00e4\u00e4dyimme kutsumaan seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 KouluterveysKYSELYKSI, jonka p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tuottaa kouluille ja kunnille seurantietoa yl\u00e4kouluik\u00e4isten ja jatkossa my\u00f6s lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten nuorten hyvinvoinnista, terveydest\u00e4, tottumuksista sek\u00e4 koulu- ja palvelukokemuksista. Toimintaamme ohjasivat NTTTn ja HBSCn tuottamat kokemukset ja oppiminen muutosten seurannan haasteista toistuvissa kyselyiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Jo muutaman vuoden kokemuksen karttuessa alkoi kasvaa huoli tulosten k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuudesta ja hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 kouluissa ja kunnissa. Kiinnostuminen, osallistuminen raportointitilaisuuksiin ja keskustelu niiss\u00e4 ja my\u00f6s joukkoviestinn\u00e4ss\u00e4 ei tarkoittanut, ett\u00e4 \u2019informaatio-ohjaus\u2019 olisi vaikuttanut kouluissa ja kunnissa arkiseen toimintaan. J\u00e4lkik\u00e4teen mielikuvaksi on j\u00e4\u00e4nyt, ett\u00e4 koulukohtaisten tulosten julkaiseminen oli t\u00e4rkein tekij\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 tieto muuttui paikallistasolla l\u00e4mpim\u00e4ksi, aiheutti muutoksen lukijan syd\u00e4menrytmiss\u00e4 ja viritti vauhdikkaan keskustelun teemalla \u2019 meid\u00e4n koulussamme vastaukset eiv\u00e4t anna oikeata kuvaa tilanteesta\u2019.<\/p>\n\n\n\n

    Kun koulukohtaisten tulosten julkaiseminen kyseenalaistettiin ja j\u00e4i parin vuoden j\u00e4lkeen pois, raportointitilaisuuksien keskustelu kunta- ja koulutasolla ei en\u00e4\u00e4 ollut yht\u00e4 aktiivista, rehtoreiden osallistuminen v\u00e4heni.<\/p>\n\n\n\n

    NTTN, HBSC:n ja kouluterveyskyselyn etu ja haitta oli pyrkimys kattaa laajasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeiset ulottuvuudet. T\u00e4st\u00e4 seurasi jatkuva keskustelu kulloinkin ajankohtaisen teemojen ja seurannan metodivaatimusten kesken. T\u00e4m\u00e4 tasapainottelu vaati vahvaa muutosten seurannan tutkimusosaamiseen perustuvaa johtamista, jossa kaiken aikaa haasteena oli vastaamistilanteen hallinta.

    Alunperin kouluterveyskyselyn yhten\u00e4 tavoitteena oli v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kyselyjen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, tuottaa yhdell\u00e4 metodisesti mahdollisimman hyvin toeutelulla kyselyll\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvoinnin muutosten seurannassa tarvittava vertailukelpoinen tieto paikalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 tavoite ei toteutunut. Kyselyjen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 2000-luvun edetess\u00e4. Niist\u00e4 tuli usein toistuvaa rutiinia, jossa vastaamistilanteiden j\u00e4rjest\u00e4miseen ja valvontaan ei en\u00e4\u00e4 jaksettu keskitty\u00e4. Paperilomakkeiden tilalle tulivat nettikyselyt ensin koulussa toteutettuina ja sitten osin my\u00f6s sen ulkopuolella vastattuina. Kouluterveyskyselyn tekninen toteuttaminen, silt\u00e4 ja tuloste hy\u00f6dynt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n monella tavalla toinen kuin 1990\u2014luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.

    Samanaikaisesti tiedon ker\u00e4\u00e4misen, jalostamisen ja raportoinnin tekniset mahdollisuudet ovat kehittyneet nopeasti. Jo pieness\u00e4 kokeilussa 2000-luvun alussa totesimme, ett\u00e4 koulussa tehdyn s\u00e4hk\u00f6isen kyselyn tulokset oli mahdollista saada viikon kuluessa yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Yritysymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 \u2013 esimerkiksi Fointain Park (    Luotettava kumppani muutoksessa – Fountain Park<\/a>) ja School Day (Etusivu – School Day | Voi hyvin, opi paremmin<\/a>) \u2013 ajantasaista tietoa tuottavat tiedonkeruut ja raportoinnit ovat arkea.<\/p>\n\n\n\n

    Uusi informaatioteknologia mahdollistaa tiedon ker\u00e4\u00e4misen suoraan paikallisessa arjessa ilman ett\u00e4 sit\u00e4 l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n ulkopuolella jalostettavaksi ja takaisin raportoitavaksi. Vertailukelpoisuus on mahdollista my\u00f6s varmistaa muutosten kannalta keskisiss\u00e4 suunnissa, vaikka tieto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ensisijaisesti paikallisiin tarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n

    Havainnollistan esimerkill\u00e4. Tuskin kukaan ajattelee, ett\u00e4 koulun, kunnan tai hyvinvointialueen talouden hallinnassa olisi viisasta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tilitiedot valtakunnalliseen keskukseen, josta ne raportoitaisiin vertailukelpoisena viiveell\u00e4 takaisin ja ett\u00e4 paikallinen\/alueen talouden seuranta rakentuisi vain keskuksen jalostaman ja raportoiman tiedon varaan. Juuri n\u00e4in kuitenkin toimivat THLn toteuttamat massakyselyt.<\/p>\n\n\n\n

    Massakysyjen aika on ohi<\/a><\/h4>\n\n\n\n

    Olen p\u00e4\u00e4tynyt ajattelemaan, ett\u00e4 edell\u00e4 kuvatut pulmat eiv\u00e4t keskity vain kouluterveyskyselyyn, vaan nousevat paljon laajemmasta suomalaisest\u00e4 hyvinvointitutkimuksen kehityksest\u00e4. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 katsannossa Suomen erityinen kilpailukyky hyvinvointitiedon markkinoilla on perustunut kattaviin tilastoj\u00e4rjestelmiin ja v\u00e4est\u00f6n valmuteen vastata kyselytutkimuksiin. Tutkijakoulutus kotimaassa ja nuorten tutkijoiden sijoittuminen koulutukseen muualla keskittyi n\u00e4iden mahdollisuuksien hy\u00f6dynt\u00e4miseen. My\u00f6s kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 ja julkaiseminen suuntautui yh\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4h\u00e4n tutkimusmahdollisuuksien kentt\u00e4\u00e4n. Luonnollisena seurauksena oli, ett\u00e4 v\u00e4hitellen yh\u00e4 suurempi osa senioriteht\u00e4vist\u00e4 t\u00e4ytettiin epidemiologisten aineistojen, tilastoaineistojen ja surveyaineistojen tutkijoilla. Kun n\u00e4m\u00e4 aineistomassat kasvoivat, nuorista tutkijoista kasvava osa on koulutettu valmiiksi ker\u00e4ttyjen aineistojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja t\u00e4ydent\u00e4miseen.

    Edell\u00e4 kuvattu yleinen kehitys ei sin\u00e4ns\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n ole pulmallista. On hyv\u00e4, ett\u00e4 mahdollisuudet hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisess\u00e4 tiedekilpailussa. Pienen maan resurssit eiv\u00e4t riit\u00e4 laajan kokonaisuuden kattamiseen. Kun yh\u00e4 useammat keskittyv\u00e4t Suomen tarjoamiin erityisiin mahdollisuuksiin, tutkijaosaamisen metodinen ja teoreettinen kentt\u00e4 kapenee.

    Pid\u00e4n THL:n omaksumaa strategista valintaa massakyselyiss\u00e4 ja erityisen niiden laajentamisessa suurena virheen\u00e4, erityisesti siksi, ett\u00e4 siihen on suuntauduttu samalla kun voimavarat kapenevat. Uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in nousevaan tietotuotantoon ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen ovat j\u00e4\u00e4neet kehitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Hyv\u00e4 esimerkki on kouluissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat lomakkeet. Tampereella laskettiin 2020-luvun alussa, ett\u00e4 lasten, nuorten ja perheiden palveluissa oli yhteens\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin sata lomaketta, joista yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n ei suunnitelmallisesti kasautunut rutiininomaisesti tietoa palvelujen kehitt\u00e4miseen ja johtamiseen. Konsultoin 2019 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 EKSOTEN perhepalveluja ja siell\u00e4kin tilanne oli samanlainen, vaikka EKSOTE on tullut tunnetuksi panostuksista tietojohtamiseen. Jos olisimme panostaneet tiedon muodostamiseen paikallisella tasolla, lomakkeiden vertailukelpoisuuteen ja s\u00e4hk\u00f6iseen t\u00e4ytt\u00e4miseen sek\u00e4 asiakastapaamisissa kertyv\u00e4n ydintiedon tallentamiseen ja p\u00e4ivitt\u00e4miseen, saisimme suuren osan olennaisesta tiedosta ajantasaisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustasolta kuormittamatta lainkaan tutkijoita. Tutkijat voisivat keskitty\u00e4 vaativampaan metodiikkaan ja tulkintaan.<\/p>\n\n\n\n

    Kokeilu 2000-luvun alussa osoitti, ett\u00e4 muutaman vuoden sis\u00e4ll\u00e4 olisi voitu siirty\u00e4 kokonaan s\u00e4hk\u00f6iseen tiedon ker\u00e4\u00e4miseen. Jo tuolloin ideoimme ohjelmapakettia, jolla aineisto olisi kunnassa voitu teknisesti puhdistaa ja raportoida kunta- ja koulukohtaiset tulokset m\u00e4\u00e4r\u00e4muotoisina kuvioina ja taulukoina k\u00e4ytt\u00e4en referenssein\u00e4 edellisten aaltojen tietoja. N\u00e4in toukokuussa ker\u00e4tyn aineiston tiedot olisivat olleet parissa viikossa kunnan sis\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kuntien aineistot olisi toimitettu Stakesiin ja koottu valtakunnalliseen raportointiin. T\u00e4t\u00e4 kehitysty\u00f6t\u00e4 ei jatkettu.

    J\u00e4lkikirjoitus YLEN uutiseen 21.2.2023 <\/mark><\/strong>     Kymmenettuhannet koululaiset vastaavat pian kyselyyn, jossa ei sen perustajan mielest\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 (yle.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

    On aina kiinnostavaa lukea, mit\u00e4 toimittaja kirjoittaa lyhyest\u00e4 puhelinkeskustelusta. Hieman tarkemmin ajattelustani l\u00f6ytyy esseest\u00e4ni ”Kouluterveyskysely oli 1990-luvun innovaatio, joka voisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 historiaan” Se on hieman muokattu versio pari vuotta <\/a>sitten kirjoitetusta muistiosta, jonka l\u00e4hetin muutamille keskeisille vaikuttajilla. Ei viritt\u00e4nyt keskustelua.<\/p>\n\n\n\n

    Pohjimmiltaan kysymys on survey-tutkimuksen metodiikasta ja sen teknisten mahdollisuuksien kehittymisest\u00e4. Ensin mainitussa suunnassa olennaista on, mihin tarkoitukseen tietoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n. On metodisesti kaksi eri asiaa ker\u00e4t\u00e4 tietoa paikallistasolta palvelujen kehitt\u00e4miseen ja ker\u00e4t\u00e4 tietoa muutosten ja pysyvyyden monitorointiin koko maan tasolla.<\/p>\n\n\n\n

    Tied\u00e4mme hyvin, ett\u00e4 valtionhallinnon informaatio-ohjaus on tehoton tapa auttaa palvelujen tuottajia uusintamaan toimintaansa. Toiminta-ajatuksena tiedon ker\u00e4\u00e4minen valtionhallintoon, jalostaminen ja jakaminen kunnille on vahvan valtion normi- ja rahoitusohjauksen tuote. Olennainen ero massakyselyihin oli siin\u00e4, ett\u00e4 tieto oli ensin kunnissa koottava edellisen vuoden toiminnan kertomuksiksi ja seuraavien viiden vuoden suunnitelmiksi, jotka oli hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 luottamushenkil\u00f6hallinnossa ja sen j\u00e4lkeen l\u00e4hetettiin valtionhallintoon. T\u00e4m\u00e4 tiedonmuodostus p\u00e4\u00e4ttyi 1993 valtiojohtoisen suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4n purkamisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Stakesin teht\u00e4v\u00e4ksi tuli kuntien ohjaaminen informaatiolla. T\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtia ja mahdollisuuksia ei tuolloin kriittisesti analysoitu. Vuodesta 1998 alkoi kasautua tutkimus- ja arviointietoa valtionhallinnon kautta kiert\u00e4v\u00e4n tiedon vaikutuksista paikallisten palvelujen kehitt\u00e4miseen. Huomautettiin, ett\u00e4 se ollut vain tehotonta vaan tuotti my\u00f6s haittavaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n

    Kouluterveyskyselyn ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina havaitsimme, ett\u00e4 koulukohtaiset tulokset ja niiden vertailu mahdollisimman pian niiden ker\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen saattoi vaikuttaa. Hallinnon tutkijat ovat my\u00f6hemmin puhuneet tiedon sosiaalisesta merkityksellist\u00e4misest\u00e4 (sensemaking, katso Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. Vastapaino 2022). T\u00e4n\u00e4\u00e4n ajattelen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 saattoi olla er\u00e4\u00e4nlainen uutuudenvieh\u00e4tys. Kun paikallisen tason tiedonmuodostus oli rapautunut, Kouluterveyskysely avasi siihen uuden n\u00e4kym\u00e4n. On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 kouluissa ei tuolloin ollut samanlaista kysely\u00e4hky\u00e4 kuin 2000-luvun edetess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Toinen keskeinen juttu on vastaamisen kontrolloiminen. Kontrolloimattomat vastaustilanteet tuottavat tuloksiin satunnaisvaihtelua. Kolmantena lapsille l\u00e4hetetyn kyselyn laajuus suhteessa vastaajan kehitysvaiheeseen ja vastaamiskykyyn.<\/p>\n\n\n\n

    T\u00e4ss\u00e4 vain muutamia n\u00e4k\u00f6kulmia. Palautan uudelleen mieleen, ett\u00e4 kouluterveyskyselyn l\u00e4ht\u00f6kohtana oli tiedon tuottaminen kouluilla ja my\u00f6s kunnille lapsipoliittiseen suunnitteluun. Sittemmin olemme osoittaneet, ett\u00e4 kuntatason lapsistrategia ovat olleet enemm\u00e4n tragedioita kuin arjessa vaikuttavaa strategiaa (Kalevi Sorsa S\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisu 2018).<\/p>\n\n\n\n

    Joitakin vuosia sitten yritin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tiedoista selvitt\u00e4\u00e4, miten hyvin Kouluterveyskysely tuo esiin ajankohtaisen ilmi\u00f6n muutosta\/pysyvyytt\u00e4 koulutasolla vuodesta toiseen. T\u00e4m\u00e4n harjoituksen tulokset naulasivat mieless\u00e4ni viimeisen naulan Kouluterveyskyselyn arkkuun. Olisin todella kiitollinen, jos kyselyn puoltajat t\u00e4n\u00e4\u00e4n toisivat esiin, mill\u00e4 luotettavuudella prosenttiluvuista voidaan koulutasolla tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 ilmi\u00f6iden pysyvyydest\u00e4 vs. muutoksista ajan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Ja sitten tulevat ei-toivotut vaikutukset. Kun tarjolla on vakiintunut massakysely tekniikka, uudet ajantasaisen tiedon muodostamisen mahdollisuudet (ks. esim. Fountain Park ja School Day) eiv\u00e4t ole saaneet osakseen ansaitsemaansa huomiota. Sitoutuminen massakyselyihin on my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4nyt kiinnostusta investoida metodisesti luotettavampiin monitorointitutkimuksiin ja my\u00f6s mahdollisuuksiin ker\u00e4t\u00e4 uuden teknologian avulla ajantasaista tietoa paikallistasolla. En t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mene tarkemmin monitoroinnin tekniikkaan, viittaan esimerkiksi vuoden 1998 lapsikohortista k\u00e4ynnistyneisiin tutkimuksiin yleens\u00e4 ja erityisesti mielenterveysongelmien ilmaantuvuudessa ja uhritutkimuksiin.<\/p>\n\n\n\n

    Saimme vuonna 2013 mahdollisuuden esitell\u00e4 viiden kunnan yhteisty\u00f6n\u00e4 valmistuneita ehdotuksia henkil\u00f6kohtaisesti p\u00e4\u00e4ministerin esikunnalle sek\u00e4 keskeisille valtiosihteereille ja kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6ille. Yksi poiminta: ”Kehitt\u00e4mis- ja kokeilutoiminnan tueksi tarvitaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n vahvaa \u2013 \u201dakateemista\u201d \u2013 arviointitutkimusta, jonka runkona tulisi olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin tutkimusrekisteri. Erilaisten palvelujen ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kustannusvaikuttavuuden tutkiminen suhteessa tuotto-odotuksiin edellytt\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvoinnin sek\u00e4 palvelujen k\u00e4yt\u00f6n ja niiden kustannusten yhdist\u00e4mist\u00e4 ja vuosien mittaista seurantaa. Mallina voisi olla jo 1960-luvulta alkaen toiminut valtakunnallisesti kattava sy\u00f6p\u00e4rekisteri. Uusi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tutkimusrekisteri voitaisiin siten, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdaksi otetaan syntym\u00e4rekisteri, jota t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n ydintiedoilla lasten hyvinvoinnin kehityksest\u00e4 ja yleisen, erityisen ja tehostetun tuen palveluista sek\u00e4 niiden kustannuksista. Tiedot lasten ja nuorten hyvinvoinnin tutkimusrekisteriin siirtyisiv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6isesti kuntien tietokannoista. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 tarkoitettujen ydintietojen valtakunnallista m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 ja vertailukelpoista tallentamista niin, ett\u00e4 siirt\u00e4minen tutkimusrekisteriin on mahdollista.”<\/p>\n\n\n\n

    T\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n kotisivullani esseess\u00e4 ”Ehdotus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tutkimus- ja kehitt\u00e4misohjelmaksi 2014-2017”. Ehdotuksemme eiv\u00e4t johtaneet jatkotoimiin.<\/p>\n\n\n\n

    Kriittinen keskustelu Kouluterveyskyselyst\u00e4 ei tunnu olevan mahdollista paljolti siksi, ett\u00e4 siit\u00e4 on tullut rutiinia, ’br\u00e4ndi’. johon yhdistyy my\u00f6nteisi\u00e4 mielikuvia rippumatta siit\u00e4, miten hyvin se t\u00e4n\u00e4\u00e4n toimii siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, josta se 1990-luvulla kasvoi. En ole n\u00e4hnyt yht\u00e4\u00e4n kriittist\u00e4 analyysista sen metodisesta ajantasaisuudesta ja kest\u00e4vyydest\u00e4 2020-luvun yhteiskunnassa. Ulkoinen arviointi saattaisi olla ajankohtaista.<\/p>\n\n\n\n

    Palaan asiaan uudelleen toisilla forumeilla ja yksityiskohtaisemmin, jos Luoja suo. T\u00e4m\u00e4n varauksen 80-vuotias joutuu tekem\u00e4\u00e4n kaiken tulevan suunnitteluun. Suosittelen taustaksi tuoretta kirjaani, joka l\u00f6ytyy Books on Demandin verkkokaupasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Kyselyj\u00e4 valtakunnalliseen monitorointiin (1973\u20131990) Kasvoin tutkijaksi 1970-luvulla. Samalla osallistuin aktiivisesti \u2019terveystavoitteisen tupakkapolitiikan\u2019 edist\u00e4miseen yhten\u00e4 osana laajempaa rakenteellisen terveyspolitiikan tulkintaa. Intressin\u00e4 oli tuottaa valtakunnallisesti olennaista tietoa tupakoinnin kehityksest\u00e4, tupakkapolitiikasta ja v\u00e4est\u00f6n …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":180,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[7],"class_list":["post-178","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-essee","tag-kuva"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=178"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":237,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions\/237"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/180"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}