{"id":145,"date":"2023-02-09T16:01:39","date_gmt":"2023-02-09T14:01:39","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=145"},"modified":"2023-02-09T16:01:42","modified_gmt":"2023-02-09T14:01:42","slug":"hyvan-lapsiperhepalvelun-yleisista-periaatteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/09\/hyvan-lapsiperhepalvelun-yleisista-periaatteista\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4n lapsiperhepalvelun yleisist\u00e4 periaatteista."},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sostepalvelujen ja asiakkaiden vuorovaikutusta on usein kuvattu ep\u00e4symmetriseksi. On pidetty luonnollisena, ett\u00e4 ammattihenkil\u00f6ll\u00e4 on tietoa ja osaamista, joka ohjaa asiakkaan tarpeiden tulkintaa ja niihin vastaamista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>\u201dAsiakasn\u00e4k\u00f6kulman ongelmallisuus on projektin kuluessa monesti kilpistynyt kysymykseen asiantuntijuuden asemasta. On kysytty, miten ammatillisuudelle k\u00e4y, jos toiminta l\u00e4htee asiakkaasta. Ammatillisuuden vartiointiin liittyv\u00e4t voimakkaasti valtakysymykset. Asiantuntijalla on hallussaan tarvittava tieto, p\u00e4tevyys m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ja tehd\u00e4 ratkaisuja.\u201d (Myyttinen asiakkuus. Pohjola, ks. Hokkanen ja V\u00e4\u00e4r\u00e4l\u00e4 1992, 99\u2013116)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyv\u00e4\u00e4 asiakaspalvelua ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamista on kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollossa useilla k\u00e4sitteill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>\u201dAsiakasl\u00e4ht\u00f6isyys tarkoittaa organisaation koko toiminnan suunnittelua siten, ett\u00e4 palvelua saava asiakas on ytimess\u00e4. H\u00e4n on kaiken l\u00e4ht\u00f6kohta, keskeinen ja t\u00e4rke\u00e4. Toimintaa toteutetaan ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n kuitenkin annettujen voimavarojen puitteissa. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys tarkoittaa palvelutoiminnan tarkastelua ja erittely\u00e4 palvelua saavan asiakkaan kannalta.&nbsp; Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien kannalta on ottaa huomioon tilanteet, joissa palvelua saavan toimintakyky tai edellytykset ilmaista tarpeensa ovat alentuneet.\u201d<br><br>\u201dPalvelun antamiseen tulee kuulua asiakasta \u2018valtaistava\u2019 (empowerment) tavoite. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys edellytt\u00e4\u00e4 asiakaspalautekanavien lis\u00e4ksi asiakkaan valtaistumista edist\u00e4vi\u00e4 kanavia ja entist\u00e4 yhteistoiminnallisempia toimintatapoja. Aidossa asiakasl\u00e4ht\u00f6isyydess\u00e4 on sis\u00e4istetty n\u00e4kemys, ett\u00e4 organisaatio on olemassa asiakkaiden tarpeita varten ja heit\u00e4 kuunnellaan jatkuvasti herk\u00e4ll\u00e4 korvalla. Lis\u00e4ksi luodaan v\u00e4lineet, joilla my\u00f6s heikot toiminnan sujuvuutta ja laatua parantavat signaalit tavoitetaan. T\u00e4m\u00e4 on kova vaatimus organisaation toiminnalle, koska se saattaa kyseenalaistaa entisi\u00e4, tuttuja ty\u00f6n tekemisen tapoja.\u201d (Seitsem\u00e4n laatupolkua. Outinen ym. 1999, 12)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 ja perhekeskeisyydest\u00e4 puhuttiin t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n aineistossa usein, mutta vain yleisell\u00e4 tasolla. Huomattavasti yksityiskohtaisemman n\u00e4kym\u00e4n tarjosi vuonna 1987 julkaistu katsaus hyv\u00e4n palvelun periaatteisiin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>\u201dPalveluilla on tiettyj\u00e4 yhteisi\u00e4 perusominaisuuksia, jotka vaikuttavat siihen, miten asiakas kokee palvelun ja my\u00f6s siihen, miten palvelut on tuotettava, jos niit\u00e4 halutaan kehitt\u00e4\u00e4 palveluperiaatteen mukaisesti: 1) Palvelut ovat aineettomia. 2) Palvelut ovat prosesseja\/toimintasarjoja. 3) Palvelut tuotetaan ja kulutetaan tai koetaan samanaikaisesti. 4) Asiakas palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 osallistuu itse my\u00f6s palvelutapahtumaan, h\u00e4n ei ole vain kuluttaja, vaan my\u00f6s tuotantoresurssi.\u201d &nbsp; &nbsp; \u201dJos palvelujen kehitt\u00e4minen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n strategisena muutosprosessina, toisin sanoen palveluperiaatetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ohjenuorana kehitett\u00e4ess\u00e4 organisaation toimintaa, tulee koko organisaation suuntautua hyv\u00e4n palvelun tuottamiseen. Jos palvelun kehitt\u00e4misell\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vain asiakaspalvelua, saadaan tehokkuuden sijasta l\u00e4hinn\u00e4 lis\u00e4kustannuksia. Palvelun parantaminen merkitsee henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6edellytysten kehitt\u00e4mist\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4n on voitava itse osallistua palvelujen kehitt\u00e4miseen. Palveluperiaatteen soveltaminen koituu kaikkien osapuolten eduksi. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saavat parempia palveluja, henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6skentelyedellytykset ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 paranevat sek\u00e4 organisaation toiminta tehostuu.\u201d (Hyv\u00e4\u00e4n palveluun. Palvelun kehitt\u00e4minen julkishallinnossa. Gr\u00f6nroos 1987, 10)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Oppaan mukaan hyv\u00e4n kokonaistuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan selke\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, miten palveluorganisaatio tuottaa palveluja ja mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat laatuun: Palveluajatus, toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4t, henkil\u00f6st\u00f6 ja asiakkaat. Hyv\u00e4 palvelu syntyy, kun n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t sopivat yhteen ja toimivat palveluperiaatteen mukaisesti. Palveluajatus ilmaisee, mink\u00e4 kohderyhm\u00e4n ongelmia organisaatio pyrkii ratkaisemaan sek\u00e4 mill\u00e4 resursseilla ja mill\u00e4 tavalla se pyrkii t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>\u201dPalvelujohtamisella tarkoitetaan, ett\u00e4 organisaatiossa ollaan selvill\u00e4 siit\u00e4, miten palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kokevat palvelujen laadun ja miten organisaation pit\u00e4\u00e4 toimia tuottaakseen asiakkaiden laatuvaatimuksia vastaavia palveluja. Laadusta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asiakas. Asiakkaan kokemus palvelun laadusta perustuu kahteen seikkaan, siihen, mit\u00e4 h\u00e4n saa ja siihen, miten h\u00e4n kokee sen prosessin, jonka tuloksena h\u00e4n saa jotakin. Palvelun kokonaislaatu koostuu seuraavista osatekij\u00f6ist\u00e4: tekninen laatu (mit\u00e4 asiakas saa), toiminnallinen laatu (miten prosessi koetaan), ja organisaatiokuva (imago). Organisaatiokuva toimii suodattimena, jonka l\u00e4pi asiakas tarkastelee laatua. Laatuun vaikuttaa koko organisaation toiminta.\u201d &nbsp; \u201dPalvelutuotannon systeemimalli liitt\u00e4\u00e4 yhteen asiakkaat, ty\u00f6ntekij\u00e4t ja toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4t. Yksitt\u00e4isill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 ei saavuteta tulosta, elleiv\u00e4t ne sovi yhteen organisaatiokulttuurin kanssa. Heikko organisaatiokulttuuri tuottaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudessa ep\u00e4varmuutta siit\u00e4, miten tilanteissa reagoidaan. T\u00e4st\u00e4 seuraa usein joustamatonta k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Organisaation kehitt\u00e4minen palveluperiaatteen mukaan vaatii voimakasta organisaatiokulttuuria, jossa koko henkil\u00f6st\u00f6 johdosta alkaen on kiinnostunut hyv\u00e4st\u00e4 palvelusta ja haluaa ty\u00f6skennell\u00e4 asiakkaiden parhaaksi.\u201d (Gr\u00f6nroos 1987)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 2001 julkaistussa kirjassa Palvelut ja asiakassuhteet kiinnitettiin huomiota asiakasuskollisuuteen, asiakaspalautteeseen ja laadun tulkintoihin, sek\u00e4 korostettiin palveluvirheiden tunnistamista ja korjaamista mahdollisimman nopeasti. Asiakkaat on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 palvelua tuottaviksi resursseiksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>\u201dPitk\u00e4aikaiset asiakassuhteet ovat palveluorganisaation toiminnan kulmakivi. Asiakassuhteet muodostuvat yksitt\u00e4isist\u00e4 palvelutapahtumista. Kiintymys palveluorganisaatioon syntyy, kun asiakkaat kokevat palvelutapahtumat my\u00f6nteisiksi. Palveluorganisaatiot suhtautuvat asiakkaiden palautteisiin ja palveluvirheisiin usein v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Yksitt\u00e4isten asiakkaiden ilmaisemia palautteita tarkastellaan spontaaneina, yksitt\u00e4isin\u00e4 ja tilannesidonnaisina h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6in\u00e4. Asiakaspalautteen k\u00e4sittelyss\u00e4 tulisi kuitenkin pyrki\u00e4 jatkuvaan analyyttiseen, systemaattiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen toimintaan. T\u00e4ll\u00e4 tavalla asiakaspalautteella olisi organisaation toiminnan ohjauksessa strategista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 merkityst\u00e4.\u201d &nbsp; \u201dPalveluntarjoajan asiakaskeskeisyys joutuu tulikokeeseen, kun palvelussa on tapahtunut virheit\u00e4. Palvelun virheest\u00e4 seuraa tosiasiallisia ongelmia ja emotionaalisia ongelmia. Organisaation on kyett\u00e4v\u00e4 hoitamaan molempia. Palvelun normalisointi on prosessi, jossa havaitaan palveluissa tapahtuneita virheit\u00e4, ratkaistaan asiakkaiden ongelmia, luokitellaan niiden perimm\u00e4isi\u00e4 syit\u00e4 ja tuotetaan tietoja, jotka voidaan kytke\u00e4 muihin suoritusmittareihin palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n arvioimiseksi ja kohentamiseksi. Organisaation vastuulla on havaita palvelussa esiintyvi\u00e4 puutteita, virheit\u00e4 tai muita laatuongelmia. Asiakkaiden tulisi joutua ilmoittamaan ongelmista tai tekem\u00e4\u00e4n reklamaatio vain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 organisaatiossa ei sit\u00e4 ole havaittu. Reklamaation tekeminen tulisi tehd\u00e4 mahdollisimman helpoksi. Jokainen puute tai virhe tulisi korjata mahdollisuuksien mukaan heti. Koska asiakkaat osallistuvat palveluprosessiin tuottajina, heid\u00e4t on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 laatua tuottavaksi resurssiksi.\u201d (Palvelut ja asiakassuhteet. Gr\u00f6nroos ja J\u00e4rvinen 2001, 96\u2013107. Katso my\u00f6s Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Gr\u00f6nroos 2010)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kauppatieteiden palvelulogiikan varhaisia tulkintoja voidaan soveltaa lapsiperhepalvelujen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Lapset ja heid\u00e4n l\u00e4hell\u00e4\u00e4n toimivat aikuiset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n palvelutuotannon resursseiksi.<\/li>\n\n\n\n<li>Palvelun laatu on sit\u00e4, mit\u00e4 lapset ja heid\u00e4n l\u00e4hell\u00e4\u00e4n toimivat aikuiset kokevat.<\/li>\n\n\n\n<li>Laatu tuotetaan p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 toiminnassa, aikuisten ja lasten sek\u00e4 lapsiperhepalvelujen ammattihenkil\u00f6iden v\u00e4lisiss\u00e4 \u2019totuuden hetkiss\u00e4\u2019.<\/li>\n\n\n\n<li>Vastuu laadusta ja palveluvirheiden korjaamisesta on ensisijaisesti lapsiperhepalvelujen tuottajaorganisaatiolla johdosta jokaiseen perustason ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n.<\/li>\n\n\n\n<li>Lapsiperhepalvelujen palveluvirheiden tunnistaminen ja tulkinta ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n oppimismahdollisuudeksi.<\/li>\n\n\n\n<li>Palveluvirheit\u00e4 tunnistamalla ja analysoimalla saadaan arvokasta tietoa lapsiperhepalvelujen arviointiin ja kohentamiseen.<\/li>\n\n\n\n<li>Lapsiperhepalvelujen tuottajalla on oltava palvelujen normalisointij\u00e4rjestelm\u00e4, jolla se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palvelujen puutteista, laatuongelmista tai muista virheist\u00e4 kertyv\u00e4\u00e4 tietoa.&nbsp;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4 asiakas tulkitaan useimmiten henkil\u00f6ksi. T\u00e4m\u00e4n aineiston kehitt\u00e4miskeskustelussa asiakkaina olivat my\u00f6s yhteis\u00f6t. Lapsiperhe on yhteis\u00f6. Hallituksen esityksiss\u00e4 sosiaalihuoltolaiksi ja lastensuojelulaiksi katsottiin kasvuoloihin vaikuttaminen t\u00e4rke\u00e4ksi viranomaisten ja yhteis\u00f6jen yhteisty\u00f6alueeksi. My\u00f6s kasvuymp\u00e4rist\u00f6t ja niiden kehitysyhteis\u00f6t voidaan tulkita lapsiperhepalvelujen asiakkaiksi. STM:n ty\u00f6ryhm\u00e4muistiossa yhdyskuntaty\u00f6st\u00e4 ja rakenteellisesta sosiaality\u00f6st\u00e4 esitettiin, ett\u00e4 perustason ammattihenkil\u00f6iden tulisi arkisessa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ker\u00e4t\u00e4 tietoja asiakkaiden ongelmista ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 l\u00e4hijohdolle, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 tulkita kasautuvia tietoja ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kunnan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkil\u00f6ille.<a href=\"#_ftn1\" id=\"_ftnref1\">[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>\u201dKunnan kaavoituksella, ty\u00f6llisyyspolitiikalla, kulttuuri- ja vapaa-aikaj\u00e4rjestelyill\u00e4 on vaikutusta sosiaalihuollon tarpeen syntymiseen. Sosiaalilautakunnan tulisi aktiivisesti seurata sosiaalisen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistymist\u00e4 alueellaan ja aloitteita muille kunnallisille viranomaisille tekem\u00e4ll\u00e4 pyrki\u00e4 korjaamaan puutteita. Yleisemminkin sosiaaliviranomaisten tulisi tuottaa tietoa sosiaalisten ongelmien synnyst\u00e4 ja ongelmien yhteyksist\u00e4 erilaisiin yhteiskuntailmi\u00f6ihin ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 aktiivisesti t\u00e4t\u00e4 tietoa eri p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotasoille.\u201d (Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi. 1981 vp. n:o 102) &nbsp; \u201dT\u00e4rke\u00e4 tavoite on tukea lapsia, nuoria ja lapsiperheit\u00e4 heid\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei ole uusi tavoite. Yhteiskunnan yleisill\u00e4 palveluilla, kuten \u00e4itiys- ja lastenneuvoloilla, p\u00e4iv\u00e4hoidolla ja kouluilla on lapsen hoitoon, opetukseen ja kasvatukseen kuuluvia teht\u00e4vi\u00e4. On ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 yleiset kaikille tarkoitetut palvelut samoin kuin er\u00e4\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa aikuisille tarkoitetut palvelut tukevat lasten kasvatusta. Lasten kasvuoloihin vaikuttaminen on katsottu ennen kaikkea eri viranomaisten ja yhteis\u00f6jen yhteisty\u00f6alueeksi.\u201d (Hallituksen esitys Eduskunnalle lastensuojelulaiksi. 1983 vp. &#8211; HE n:o 13)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Henkil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen rinnalla sostepalvelujen asiakkaiksi voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ongelmat. Yhteis\u00f6t ja henkil\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t sivuun, kun ammattihenkil\u00f6t keskittyiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, tunnistamaan ja hoitamaan ongelmia. Asiakasty\u00f6 muuttui ongelmaty\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>\u201dViranomaisten paradoksi onkin, ett\u00e4 ihmiset hakevat tukea j\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4, joka on muodostunut vajavuuksiin erikoistuneelle k\u00e4sittelylle. Ongelmanratkaisutoiminnasta tulee ongelma sin\u00e4ns\u00e4 \u2013 toiminnallisia vaihtoehtoja rajoittava vajavuuksien tunnistamis- ja poistamisverkosto ristiriitaisine ja kilpailevine vajavuustulkintoineen. (Peilej\u00e4. Hypoteeseja sosiaality\u00f6n ristiriidoista ja kehitysvy\u00f6hykkeist\u00e4. Arnkil 1991, 149\u2013153)<br><br>\u201dAsiakasty\u00f6ss\u00e4 keskeinen ideologinen keh\u00e4 on asiakkaiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ongelmak\u00e4sittein. Ongelmasilm\u00e4lasein katsottuna asiakkaat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t erityisin\u00e4 ihmisin\u00e4, jolloin heid\u00e4n kohtaamisensa mystifioituu vaikeaksi. Asiakas tavallaan m\u00e4\u00e4rittyy eri roduksi. Asiantuntijuuden ensisijaisuus on tehnyt asiakkaasta kulttuurisen toisen. Ty\u00f6n kysymyksiin ja kehitt\u00e4miseen keskittyminen on helposti ollut asiakkaan unohtamisen yksi peruste. Asiakas ja palvelu on erottuvat erillisiksi, vaikka puhutaan asiakaspalvelusta. (Myyttinen asiakkuus. Pohjola, ks. Hokkanen ja V\u00e4\u00e4r\u00e4l\u00e4 1992, 99\u2013116)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 pikainen vierailu kauppatieteiden palvelulogiikassa ja asiakuuden laajentaminen osoittavat, ett\u00e4 lapsiperhepalvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4 ei riit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulman avaaminen sostepalvelujen yleiseen kehitt\u00e4misen eik\u00e4 edes valtionohjauksen paradoksiin. Virikkeit\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s muista suunnista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyv\u00e4n lapsiperhepalvelun yleisemm\u00e4n j\u00e4sent\u00e4misen kiinnostusta lis\u00e4\u00e4 n\u00e4iden palvelujen poikkeuksellinen rakenne. Suomessa jokainen lapsi ja h\u00e4nen perheens\u00e4 ovat 1950-luvulta alkaen olleet \u00e4itiys- ja lastenneuvolan sek\u00e4 kouluterveydenhuollon asiakkaita raskauden alusta oppivelvollisuuden p\u00e4\u00e4ttymisik\u00e4\u00e4n saakka. Lis\u00e4ksi kaikki oppivelvollisuusik\u00f6iset lapset ovat olleet peruskoulussa ja suurin osa julkisen sektorin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoidossa. N\u00e4iden asiakkuuksien ja osallisuuksien olemuksen ja merkityksen erittely yhdess\u00e4 saattaisi olla t\u00e4rke\u00e4 haaste hyv\u00e4n lapsiperhepalvelun yleisten periaatteiden ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen j\u00e4sent\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>\u201dTulevaisuuden visiossamme lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeita tunnustelevat erityisesti \u00e4itiys- ja lastenneuvolat, joissa sosiaalitoimi ja p\u00e4iv\u00e4hoito ovat mukana, p\u00e4iv\u00e4hoito, jossa lapsilla on \u2019ty\u00f6terveyshoitaja\u2019 neuvolasta sek\u00e4 koulu- ja opiskeluterveydenhuolto.\u201d (Lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t palvelut. STM 1992)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sostepalvelujen ja asiakkaiden vuorovaikutusta on usein kuvattu ep\u00e4symmetriseksi. On pidetty luonnollisena, ett\u00e4 ammattihenkil\u00f6ll\u00e4 on tietoa ja osaamista, joka ohjaa asiakkaan tarpeiden tulkintaa ja niihin vastaamista. \u201dAsiakasn\u00e4k\u00f6kulman ongelmallisuus on projektin kuluessa &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-145","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=145"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":146,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145\/revisions\/146"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=145"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=145"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=145"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}