{"id":136,"date":"2023-02-09T09:21:33","date_gmt":"2023-02-09T07:21:33","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=136"},"modified":"2023-02-09T09:21:34","modified_gmt":"2023-02-09T07:21:34","slug":"onko-kasvatus-peruskoulussa-kaventumassa-kurinpidoksi-kirjoitettu-6-2-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/09\/onko-kasvatus-peruskoulussa-kaventumassa-kurinpidoksi-kirjoitettu-6-2-2017\/","title":{"rendered":"Onko kasvatus peruskoulussa kaventumassa kurinpidoksi? Kirjoitettu 6.2.2017"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jokin aika sitten sain olla mukana kolmen peruskoulun arjessa keskustelemassa syrj\u00e4ytymisest\u00e4. Nelj\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 yhteens\u00e4 noin 30 kouluyhteis\u00f6n ammattihenkil\u00f6\u00e4 pohti oppilaiden syrj\u00e4ytymisvaaran tunnistamista ja koulunsa vahvuuksia ja haasteita syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhteens\u00e4 kasautui noin kuusi tuntia vilkasta keskustelua. Paljon puhuttiin esimerkiksi kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta, vanhemmuudesta, varhaisesta puuttumisesta ja ty\u00f6rauhasta. Sanaa kasvatus ei puheesta juurikaan l\u00f6ytynyt.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4st\u00e4 sain aiheen selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kasvatuksesta sanotaan perusopetuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 ja opetussuunnitelman perusteissa. P\u00e4\u00e4dyin lukemaan Matti Koskenniemen 1950-luvulla kirjoittamia pohdintoja koulukasvatuksesta. Kasvatus tulisi uudelleen nostaa perusopetuksen ydinteht\u00e4viin ja ydinosaamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kasvatus perusopetuslaissa ja -asetuksissa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kasvatus esiintyy sanana perusopetuslaissa yhteens\u00e4 17 kertaa, kun varhaiskasvatusta ei oteta mukaan. Ensin koulun j\u00e4rjest\u00e4misluvan yhteydess\u00e4 (6-7\u00a7) puhutaan erityisest\u00e4 maailmankatsomuksellisesta tai KASVATUSopillisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Seuraavaksi s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynn\u00f6st\u00e4 osallistua my\u00f6s sellaiseen uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman KAVATUKSEN ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa h\u00e4nen uskonnollista katsomustaan (13\u00a7). Suurin osa kasvatus \u2013sanoista (12) sijoittuu turvallisuutta ja kurinpitoa k\u00e4sitteleviin pyk\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koulun kasvatusty\u00f6 mainitaan aamu- ja iltap\u00e4iv\u00e4toiminnan tavoitteiden yhteydess\u00e4 (48a\u00a7): Tavoitteena on tukea kodin ja KOULUN KASVATUSTY\u00d6T\u00c4 sek\u00e4 lapsen tunne-el\u00e4m\u00e4n kehityst\u00e4 ja eettist\u00e4 kasvua.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perusopetusasetuksesta (20.11.1998\/852) en l\u00f6yt\u00e4nyt lainkaan kasvatus \u2013sanaa. Asetuksessa tavoitteista ja tuntijaosta (422\/2012) sanapari opetus ja kasvatus esiintyy useita kertoja. T\u00e4smennykset keskittyv\u00e4t kuitenkin opetukseen. Esimerkiksi ensin todetaan, ett\u00e4 opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuunkykyiseen yhteiskunnan j\u00e4senyyteen. Seuraavassa lauseessa keskityt\u00e4\u00e4n opetukseen. Sama toistuu my\u00f6hemmin. Kasvatus on mukana sanaparissa, mutta my\u00f6s j\u00e4\u00e4 siihen. Poikkeuksena on kasvatuskeskustelua koskeva s\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aika mielenkiintoinen kuva muodostaa kasvatuksen roolista perusopetuksessa, kun sit\u00e4 arvioidaan kirjaimellisesti s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten perusteella. Yksityiskohtaisempia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on vain kurinpidon yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kasvatus opetussuunnitelman perusteissa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensinn\u00e4kin huomautan, mit\u00e4 opetussuunnitelman perusteiden sanastosta puuttui. Siit\u00e4 ei l\u00f6ytynyt lainkaan vanhempia eik\u00e4 vanhemmuutta. Huoltaja sen sijaan esiintyy 164 kertaa. Perusteissa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mainittu kotikasvatusta eik\u00e4 perhekasvatusta, jotka olivat viel\u00e4 1980-luvulla opetus- ja kasvatuskeskustelun ydink\u00e4sitteiden joukossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laajasta asiakirjasta (472) sivua l\u00f6ytyi 146 kasvatus \u2013sanaa. Useimmiten kyseess\u00e4 oli kielikasvatus (46) tai muu vastaava oppiaineisiin liittyv\u00e4t sanonta. Opetus ja kasvatus esiintyiv\u00e4t my\u00f6s usein eri tavoin yhdistettyin\u00e4. Kasvatuskeskustelu mainittiin kymmenen, koulun kasvatusty\u00f6 viisi ja kasvatustavoitteet nelj\u00e4 kertaa. Seuraavassa muutamia poimintoja:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Perusopetus on OPETUKSEN JA KASVATUKSEN kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sis\u00e4ll\u00f6t liittyv\u00e4t yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. (sivu 9)<\/li>\n\n\n\n<li>Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on OPETUS- JA KASVATUSTEHT\u00c4V\u00c4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteisty\u00f6ss\u00e4 kotien kanssa\u2026. Perusopetus KASVATTAA oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen. (sivu 17)<\/li>\n\n\n\n<li>ARVOKASVATUKSEN merkitys korostuu\u2026 Henkil\u00f6st\u00f6n avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja KASVATUSN\u00c4KEMYKSIIN on rakentavan vuorovaikutuksen perusta. (sivu 15)<\/li>\n\n\n\n<li>Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua KOULUN KASVATUSTAVOITTEILLE ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelyyn. (sivu 50)<\/li>\n\n\n\n<li>Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa KASVATUKSESTA. \u2026Koulu tukee KOTIEN KASVATUSTEHT\u00c4V\u00c4\u00c4 ja vastaa oppilaan opetuksesta ja KASVATUKSESTA KOULUYHTEIS\u00d6N J\u00c4SENIN\u00c4. (sivu 35)<\/li>\n\n\n\n<li>Opetussuunnitelmassa p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n PERUSOPETUJSEN KASVATUSTY\u00d6N, \u2026 sek\u00e4 muun toiminnan j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja toteuttamisesta. (sivu 9)<\/li>\n\n\n\n<li>Yhteisty\u00f6 opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edist\u00e4\u00e4 sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lis\u00e4\u00e4 OPETUKSEN JA KASVATUSTY\u00d6N yhten\u00e4isyytt\u00e4. (sivu 10)<\/li>\n\n\n\n<li>K\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohjaus sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa KOULUN KASVATUSTEHT\u00c4V\u00c4\u00c4\u2026. K\u00e4ytt\u00e4ytymien tavoitteet perustuvat KOULUN KASVATUSTAVOITTEISIIN, yhteis\u00f6n toimintakulttuuria m\u00e4\u00e4ritt\u00e4viin linjauksiin ja j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin.&nbsp; (sivu 50)<\/li>\n\n\n\n<li>Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin KASVATUS- JA OPETUSTILANTEISIIN. (sivu 63)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pikaisena yhteenvetona on, ett\u00e4 opetussuunnitelman perusteissa kasvatus on mukana selv\u00e4sti n\u00e4kyv\u00e4mmin kuin perusopetuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4. Kasvatus esiintyy kuitenkin useimmiten sanaparissa opetus ja kasvatus.&nbsp; Koulun kasvatusteht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kasvatusty\u00f6t\u00e4 korostetaan sit\u00e4 kuitenkaan tarkemmin erittelem\u00e4tt\u00e4. Perusopetuksen yhteisten kasvatustavoitteiden ja kotien kasvatustavoitteisiin ja niit\u00e4 ohjaaviin arvoihin n\u00e4kyy vain kirjoitettuna rivien v\u00e4liin. Avoimeksi j\u00e4\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi, mit\u00e4 tarkoitetaan \u2019kotien kasvatusteht\u00e4v\u00e4n tukemisella\u2019, \u2019kasvatuksella kouluyhteis\u00f6n j\u00e4senin\u00e4\u2019 ja \u2019tuen antamisella kaikissa kasvatus- ja opetustilanteissa\u2019.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Paluu 1950-luvulle<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 askartelu antoi aiheen selailla kirjahyllyyni kertyneit\u00e4 kirjoja, joissa oli pohdittu koulun kasvatusteht\u00e4vi\u00e4. K\u00e4teen tarttuivat erityisesti Martti Koskenniemen kirjoittamat \u2019Sosiaalinen kasvatus koulussa\u2019 (Otava 1952) ja \u2019Opettamisen taito\u2019 (Otava 1953).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koskenniemi pohtii sosiaalista kasvatuksen historiaa ja koulun mahdollisuuksia eri yhteis\u00f6jen j\u00e4senten kasvattajana. H\u00e4n kysyy, miksi koulu j\u00e4\u00e4 usein tappiolle suhteessa muihin yhteis\u00f6ihin, vaikka oppilaat ovat useita tunteja p\u00e4ivitt\u00e4in ja vuosien ajan koulun vaikutuksen alaisina ja tiivist\u00e4\u00e4 kaksi selityst\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Mit\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mmin ja el\u00e4v\u00e4mmin koettuja kokemukset ovat sit\u00e4 syvemmin ne lapseen vaikuttavat.<\/li>\n\n\n\n<li>Pisimm\u00e4lle p\u00e4\u00e4sseet koulut ovat aina ensi k\u00e4dess\u00e4 huolehtineet ilmastostaan ja vasta toiseksi opetuksestaan. (sivu 26).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjan p\u00e4\u00e4osassa h\u00e4n selostaa tutkimuksiaan koulun ja luokan sosiaalisista suhteista. Lopuksi h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisen ehdotuksen sosiaalisen kasvatuksen suunnitelmaksi. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 h\u00e4n toteaa, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>el\u00e4m\u00e4 koulussa ja kotona on t\u00e4ynn\u00e4\u00e4n tilanteita, jotka antavat aihetta keskusteluun siit\u00e4, miten yhdess\u00e4 pit\u00e4isi el\u00e4\u00e4. Kokemus on osoittanut, ett\u00e4 sosiaalis-eettisten kysymysten pohtiminen onnistuu parhaiten, jos keskustelun aihe saadaan etsim\u00e4tt\u00e4 ja omasta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. \u2026satunnaisesti esiintyv\u00e4\u00e4 aihetta osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen vain improvisointiin pystyv\u00e4 opettaja. (sivu 315)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koskenniemen pohti laajasti ty\u00f6rauhaa, opettajan auktoriteettia ja sosiaalisia ty\u00f6muotoja koulussa (sivut 246 \u2013 302). H\u00e4n luokitteli tavallisimmat j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6iden aiheuttajat hieman eri tavalla kuin mit\u00e4 viime aikojen koulukeskustelussa on esitetty: 1) Luokan koostumus ja oppilaiden v\u00e4liset suhteet, 2) opettajan k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja erityisesti h\u00e4nen tapansa k\u00e4sitell\u00e4 oppilaita, 3) ty\u00f6tapahtuma, ja 4) luokan sosiaalinen ilmasto.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koskenniemi totesi, ett\u00e4 persoonallisten ja mahdollisimman monipuolisten ty\u00f6tilanteiden on yhdytt\u00e4v\u00e4 kokonaisuudeksi. Koskenniemen mukaan t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n helpoimmin, jos opetussuunnitelman osina eiv\u00e4t perinteiseen tapaan ole aineet ja niiden oppim\u00e4\u00e4r\u00e4t, vaan se koostuu kasvatustilanteista. H\u00e4n kuvasi Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 1945 &#8211; 49 suoritettu koulukokeilua (Todella kiinnostava kuvaus sivulla 326!) ja p\u00e4\u00e4tti kirjansa kolmeen tiivistykseen:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Sosiaaliseen kypsymiseen vaikuttaa kouluel\u00e4m\u00e4 kaikkine tilanteineen.<\/li>\n\n\n\n<li>Sosiaalista kypsymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t tehokkaimmin tilanteet, jotka tarjoavat tilaisuuden sosiaalisesti merkitykselliseen toimintaan ja jotka samalla muodostavat elimellisen osan koulun ty\u00f6t\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Vaikka koulun sosiaalinen kasvatus t\u00e4ht\u00e4\u00e4kin tulevaisuuden yhteis\u00f6ihin, ei siin\u00e4 ole unohdettava luokan pienoisyhteiskunnan olemusta. (sivut 328 -330)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Opettamisen taito \u2013kirjan sis\u00e4llysluettelo on varsin ajankohtainen. Ensin tarkastellaan lapsen kasvua ja kehityst\u00e4 nuoreksi ihmiseksi, sitten pohditaan oppilaiden erilaisuutta, oppilaita luokkayhteis\u00f6n\u00e4, opettajaa kasvattajana ja ty\u00f6rauhaa. Seuraavaksi edet\u00e4\u00e4n oppituntien valmisteluun, oppimisen edellytyksiin, opetukseen oppitunnilla ja yhteisty\u00f6h\u00f6n. Yksityiskohtiin menem\u00e4tt\u00e4 poimin osion kirjan alussa esitetyst\u00e4 nuoren opettajan huoneentaulusta: Muista olevasi oppilaittesi opettaja, ohjaaja ja yst\u00e4v\u00e4. Siksi<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>opi tuntemaan oppilaasi nimelt\u00e4 niin pian kuin mahdollista,<\/li>\n\n\n\n<li>ker\u00e4\u00e4 heist\u00e4 lis\u00e4tietoja koulun matrikkelista ja muista l\u00e4hteist\u00e4,<\/li>\n\n\n\n<li>etsi kosketusta oppilaittesi koteihin,<\/li>\n\n\n\n<li>osoita kiinnostusta sit\u00e4 kohtaan, mik\u00e4 kiinnostaa oppilaita niin koulussa kuin koulun ulkopuolella,<\/li>\n\n\n\n<li>ole yst\u00e4v\u00e4llinen mutta pid\u00e4ttyv\u00e4inen, v\u00e4lt\u00e4 liikaa tuttavallisuutta oppilaita kohtaan,<\/li>\n\n\n\n<li>kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti ja samalla p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti,<\/li>\n\n\n\n<li>vaikeuksien tullen etsi ensin vikaa itsest\u00e4si.&nbsp;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kasvatus uudelleen keski\u00f6\u00f6n perusopetusta uudistettaessa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kasvatus koulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja kotikasvatuksen tukeminen olivat paljon esill\u00e4 1980-luvulle saakka. Kasvatus n\u00e4htiin kaikkien lasten parissa toimivien aikuisten yhteisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja osaamisen yhteisen\u00e4 haasteena. Kotikasvatus oli erityinen osa laajempaa kasvatusteht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kasvatusosaamista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samanaikaisesti oli jo pitk\u00e4\u00e4n korostettu perheen kasvatusautonomiaa ja kritisoitu yhteiskunnallisten intressien korostumista kasvatustavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Kriittiset \u00e4\u00e4net voimistuivat ja aiheuttivat 1990-luvulla kasvatuksen katoamisen yhteiskunnallisen keskusten ydinteemojen joukosta. Uudeksi uusiksi ydinteemoiksi tulivat v\u00e4litt\u00e4minen ja vanhemmuus. Laaja kasvatusteht\u00e4v\u00e4 kaventui vanhempien vastuuksi ja yhteisest\u00e4 kasvatusosaamisesta siirryttiin tunteiden ja moraalin areenoille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 tarkastelen, sen ydin k\u00e4\u00e4ntyy toisenlaiseksi mit\u00e4 yleisesti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Kasvatusvastuu ei siirtynyt vanhemmilta yhteiskunnalle, vaan vanhemmat ovat j\u00e4\u00e4neet paljon aikaisempaa yksin\u00e4isempin\u00e4 vastaamaan lastensa kasvatuksesta. Yhteiskunnan instituutiot ja niiden ammattihenkil\u00f6t ovat vet\u00e4ytyneet sivusta katsojiksi, toimivat usein enemm\u00e4n arvostelijoina (\u2019vanhemmuus on hukassa\u2019) kuin kumppaneina ja osallisina yhteisess\u00e4 kasvatusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koskenniemen kirjoihin palaaminen selvensi minulle eroa kotikasvatuksen ja koulukasvatuksen kesken. Molemmilla on osaksi sama ydinteht\u00e4v\u00e4 ja siin\u00e4 tarvittava yhteinen menetelm\u00e4osaaminen. Koskennieme\u00e4 soveltaen voidaan kuitenkin esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yhteisen ytimen lis\u00e4ksi koulukasvatukselle erityist\u00e4 on \u2019sosiaalinen kasvatus\u2019:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>\u201dEhe\u00e4n persoonallisuuden kehkeytyminen riippuu sek\u00e4 yksil\u00f6llisyyden kehityksest\u00e4 ett\u00e4 yhteis\u00f6\u00f6n sopeutumisen taidon edistymisest\u00e4. Sen vuoksi kysymys yksil\u00f6llisen ja sosiaalisen kypsymisen suhteesta on nykyajan kasvatuksessa varsin ajankohtainen\u2026 Jos koulu hyv\u00e4ksyy teht\u00e4v\u00e4kseen edist\u00e4\u00e4 kasvatettavien sosiaalista kypsymist\u00e4, seuraa siit\u00e4, ett\u00e4 sen on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4ksi voimakkainta v\u00e4linett\u00e4\u00e4n \u2013 sit\u00e4 ett\u00e4 koulun maailma on pienoisyhteiskunta, jossa yht\u00e4 mittaa tapahtuu yksil\u00f6iden keskeist\u00e4 ja yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. \u2026 Ehe\u00e4ksi persoonallisuudeksi varttuminen onnistuu parhaiten yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa el\u00e4minen tukee sosiaalista ja yksil\u00f6llist\u00e4 kypsymist\u00e4 \u201d (Sosiaalinen kasvatus koulussa, sivut 12-13)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4in p\u00e4\u00e4dyn t\u00e4m\u00e4n tarkastelun ydinkysymykseen. Olisiko kasvatus nostettava uudelleen koulukehitt\u00e4misen k\u00e4rkiteemojen joukkoon, mutta uudella tavalla painottaen. Vastaus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika selv\u00e4lt\u00e4. Perusopetuksen teht\u00e4vien ja tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 olisi selkiytett\u00e4v\u00e4 sen erityinen teht\u00e4v\u00e4 lasten kasvun ja kehityksen tulemisessa suhteessa kotikasvatukseen. Huomiota tulisi siirt\u00e4\u00e4 kasvatustavoitteista kouluyhteis\u00f6n ja sen ammattihenkil\u00f6iden erityiseen kasvatusosaamiseen ja kasvatusmenetelmiin sek\u00e4 rakenteisiin, jotka mahdollistavat tutkimukseen ja koeteltuun kokemukseen perustuvan kasvatusosaamisen soveltamisen perusopetuksen arjessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jokin aika sitten sain olla mukana kolmen peruskoulun arjessa keskustelemassa syrj\u00e4ytymisest\u00e4. Nelj\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 yhteens\u00e4 noin 30 kouluyhteis\u00f6n ammattihenkil\u00f6\u00e4 pohti oppilaiden syrj\u00e4ytymisvaaran tunnistamista ja koulunsa vahvuuksia ja haasteita syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Yhteens\u00e4 &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-136","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":137,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions\/137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}