{"id":134,"date":"2023-02-09T09:20:16","date_gmt":"2023-02-09T07:20:16","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=134"},"modified":"2023-02-14T18:42:10","modified_gmt":"2023-02-14T16:42:10","slug":"kokeilukulttuuria-ja-keskiajan-kirkkoarkkitehtuuria-kirjoitettu-19-4-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/09\/kokeilukulttuuria-ja-keskiajan-kirkkoarkkitehtuuria-kirjoitettu-19-4-2017\/","title":{"rendered":"Kokeilukulttuuria ja keskiajan kirkkoarkkitehtuuria, Kirjoitettu 19.4.2017"},"content":{"rendered":"\n

Olli-Pekka Heinonen pohti \u00e4skett\u00e4in suunnittelun ja kokeilujen suhdetta toisiinsa Yhteiskuntapolitiikkalehdess\u00e4 (1\/2017, 94\u201399). Toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen keskin\u00e4isriippuvuudet ja muutosnopeus ovat tehneet tulevaisuuden suunnittelemisen l\u00e4hes mahdottomaksi. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien olisi opittava toimimaan jatkuvassa ep\u00e4varmuudessa, pyritt\u00e4v\u00e4 ketter\u00e4\u00e4n strategisuuteen, <\/em>jossa parhaiten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 ja kokeilemalla.<\/p>\n\n\n\n

Valtionvarainministeri\u00f6n johtaman kuntakokeiluhankkeen (http:\/\/vm.fi\/raportointi<\/a>) loppuseminaarissa 22.3.2017 puhuttiin paljon kokeilukulttuurista. Yhdess\u00e4 puheenvuorossa palautettiin mieleen keskiaikainen kirkkoarkkitehtuuri. Rakentaminen oli hidasta ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 lyhyt. Kirkkoarkkitehdit tekiv\u00e4t yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat tietoisina siit\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ehk\u00e4 koskaan tule n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kirkon valmistumista.<\/p>\n\n\n\n

Miksi n\u00e4m\u00e4 kaksi n\u00e4k\u00f6kulmaa lasten ja lapsiperheiden palvelujen kehitt\u00e4miseen tuntuvat t\u00e4n\u00e4\u00e4n erityisen ajankohtaisilta? P\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikaan sain viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seurata l\u00e4hes kolmivuotiaan pojan ja nelivuotiaan tyt\u00f6n arkea. N\u00e4m\u00e4 lapsenlapseni varttuvat aikuisiksi 2020 \u2013 2030 \u2013luvuilla ja siirtyv\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n 2040-luvulla, jos siirtyv\u00e4t. Heid\u00e4n lapsensa syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin 2050 \u2013luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Varsin suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 en tule n\u00e4kem\u00e4\u00e4n nuorimpien lastenlasteni sukupolvensa varttumista keski-ik\u00e4\u00e4n. Juuri t\u00e4m\u00e4n tiedostaminen ja hyv\u00e4ksyminen johtavat pohtimaan kokeilukulttuurin suhdetta tutkimusta ja suunnittelua yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteiseen kehitt\u00e4miseen, jota puhe keskiajan kirkkoarkkitehtuurista havainnollistaa.<\/p>\n\n\n\n

Kokeilukulttuurista innostuneet v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 suurten tarinoida aika on ohi. Suunnittelun ja tutkimuksen sijasta kannattaa keskitty\u00e4 tekemiseen, kokeiluun. T\u00e4m\u00e4n innostuksen k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena on se mahdollisuus, ett\u00e4 \u2019muurahaisten ahertamisesta huolimatta keko ei kasva\u2019. Jos meill\u00e4 ei ole uskottavaa tarinaa tulevaisuudesta, kokeilujen kest\u00e4v\u00e4t j\u00e4ljet saattavat tulevaisuudessakin j\u00e4\u00e4d\u00e4 samanlaisiksi kuin tuhansilla lapsiperhepalvelujen kehitt\u00e4mishankkeilla. Aherrettu on, mutta ongelmat ovat ennallaan.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 sitten olisivat ne suuret tarinat, jotka sitoisivat kokeilut toisiinsa ja rakentaisivat aidosti vahvempaa siltaa tulevaisuuteen. Lapsista ja lapsiperheist\u00e4 puhuttaessa ne voisivat olla kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja YK:n lasten oikeuksien sopimus.<\/p>\n\n\n\n

Sain mahdollisuuden esitt\u00e4\u00e4 eduskunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle lasten kannalta arvion valtioneuvoston selonteosta, jonka teemana oli kest\u00e4v\u00e4n kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030<\/em> (Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen Suomi \u2013 pitk\u00e4j\u00e4nteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti, VNS 1\/2017 vp). Oli todella surullista huomata, ett\u00e4 lapset ja lapsiperheet puuttuivat l\u00e4hes kokonaan t\u00e4st\u00e4 hallituksen \u2019suuresta tarinasta\u2019.<\/p>\n\n\n\n

Toisenlainen kokemus on tullut SITRAn Kest\u00e4v\u00e4n koulutuksen kehitt\u00e4j\u00e4t \u2013koulutusohjelmasta. Sitra aloitti kes\u00e4ll\u00e4 2015 tutkimusprojektin, joka analysoi kest\u00e4v\u00e4n hyvinvoinnin ja koulutuksen suhdetta. Kansainv\u00e4linen Education for a Changing World<\/em> -tutkimusprojekti kokosi 15 suomalaista ja pohjoisamerikkalaista tutkijaa<\/a> seuraavan tutkimuskysymyksen \u00e4\u00e4reen: Miten mahdollistamme oppilaiden, koulujen ja yhteis\u00f6jen kehittymisen uuden, kest\u00e4v\u00e4n hyvinvoinnin yhteiskuntamallin rakennuspalikoiksi? (<\/em>https:\/\/www.sitra.fi\/aiheet\/kestava-koulutus\/#mista-on-kyse<\/a>.)<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Parasta Sitran koulutusohjelmassa on ollut rohkeus irtautua t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja siirty\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kehyksess\u00e4 siihen tulevaisuuteen, johon koulutuksen tulisi osaltaan auttaa lapsiamme valmistautumaan. Silta tulevaisuuden n\u00e4kymien ja kokeilujen v\u00e4lill\u00e4 on viel\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt ohueksi. Juuri t\u00e4t\u00e4 siltaa kansainv\u00e4linen tutkimusprojekti pyrkii vahvistamaan.<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Toinen eritt\u00e4in ajankohtaista tarinaa on vuodesta 1990 alkaen kerrottu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja sen toimeenpanosta annetuissa ohjeissa. Suomi on valmistellut omia maaraporttejaan ja saanut niist\u00e4 osin kriittist\u00e4kin palautetta. (ks. https:\/\/www.unicef.fi\/lapsen-oikeudet\/).<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 johtaa kysym\u00e4\u00e4n: Osaammeko tukea ja ohjata uusien sukupolvien kehityst\u00e4 niin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lapset selviytyisiv\u00e4t mahdollisimman hyvin niist\u00e4 haasteista, joita se aikuistuessaan kohtaavat? Muutaman kuukauden yhteistoiminta Me-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 me-koulukehitt\u00e4misess\u00e4 Lohjan ja Espoon pilottikouluissa saa taas kerran mielen ahdistumaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n lapsilla ja heid\u00e4n perheill\u00e4\u00e4n on arjen haasteita, sit\u00e4 hajanaisempaa ja sattumanvaraisempaa heid\u00e4n saamansa tuki ja palvelut ovat.<\/p>\n\n\n\n

Olemme keskustelleet n\u00e4ist\u00e4 pulmista jo 1980-luvulta alkaen. Hallitus on k\u00e4ynnist\u00e4nyt lapsiperheiden palvelujen k\u00e4rkiohjelman. Maa on taas yhden hallituskauden ajaksi t\u00e4yttynyt suunnitelmista, muutosagenteista ja kokeiluista. Mutta olemmeko rohjenneet riitt\u00e4v\u00e4n avoimella mielell\u00e4 pohtia edess\u00e4 olevan kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n ydint\u00e4? Katsommeko sittenkin liian paljon eiliseen ja t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja liian v\u00e4h\u00e4n siihen tulevaisuuteen, jossa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lapset tulevat aikuisuuttaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Suurten tarinoiden aika ei ole ohi. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen globaalit ohjelmat yhdess\u00e4 YK:n lasten oikeuksien sopimuksen ja sen perusteella annettujen ohjeiden kanssa ovat niit\u00e4 suuria tarinoita, joiden tulisi ohjata kaikkea lasten ja lapsiperheiden tuen ja palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4. Kyseess\u00e4 ei ole joko\/tai vaan viisas yhdist\u00e4minen. Tarvitsemme molempia n\u00e4k\u00f6kulmia lasten ja lapsiperheiden tuen ja palvelujen kehitt\u00e4miseen, sek\u00e4 keskiajan kirkkoarkkitehtuuria ett\u00e4 kokeilukulttuuria, tiiviiss\u00e4 yhteistoiminnassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olli-Pekka Heinonen pohti \u00e4skett\u00e4in suunnittelun ja kokeilujen suhdetta toisiinsa Yhteiskuntapolitiikkalehdess\u00e4 (1\/2017, 94\u201399). Toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen keskin\u00e4isriippuvuudet ja muutosnopeus ovat tehneet tulevaisuuden suunnittelemisen l\u00e4hes mahdottomaksi. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien olisi opittava toimimaan jatkuvassa ep\u00e4varmuudessa, pyritt\u00e4v\u00e4 ketter\u00e4\u00e4n …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-134","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-essee"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":135,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions\/135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}