{"id":132,"date":"2023-02-09T09:18:48","date_gmt":"2023-02-09T07:18:48","guid":{"rendered":"https:\/\/mattirimpela.fi\/?p=132"},"modified":"2023-02-09T09:18:49","modified_gmt":"2023-02-09T07:18:49","slug":"onko-kouluterveydenhuolto-nykymuodossaan-jaamassa-historiaan-mita-tilalle-kirjoitettu-30-10-2019","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/2023\/02\/09\/onko-kouluterveydenhuolto-nykymuodossaan-jaamassa-historiaan-mita-tilalle-kirjoitettu-30-10-2019\/","title":{"rendered":"Onko kouluterveydenhuolto nykymuodossaan j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 historiaan? Mit\u00e4 tilalle? Kirjoitettu 30.10.2019"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalaiset lapset velvoitettiin 1920-luvulla k\u00e4ym\u00e4\u00e4n koulua. Oppivelvollisuuskouluun yhdistettiin kouluterveydenhuolto, jolla oli kolme perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4: lapsen terveyden seuraaminen ja edist\u00e4minen, terveyskasvatus ja koulun toimintaymp\u00e4rist\u00f6n terveellisuuden seuraaminen ja edist\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kouluterveydenhuollosta vastasivat pitk\u00e4\u00e4n terveyssisaret ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rit yhdess\u00e4. Kaupungeissa oli p\u00e4\u00e4toimisia kouluhoitajia ja koulul\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4. Kansanterveysty\u00f6n uudistuksessa 1970-luvun alussa sanoitukset vaihtuivat, mutta toiminta jatkui paljolti ennallaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansanterveystoimikunta pohti 1969, olisiko ehk\u00e4isev\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 \u2013 my\u00f6s kouluterveydenhuollosta &#8211; s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 yht\u00e4 yksityiskohtaisesti kuin aikaisemmin, mutta yleiss\u00e4\u00e4nn\u00f6sten katsottiin riitt\u00e4v\u00e4n. Perustelu oli lyhyt. Yksityiskohtaisia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 ei tarvita, koska kunnat usein jopa ylitt\u00e4v\u00e4t lakis\u00e4\u00e4teiset teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ehk\u00e4isev\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kouluterveydenhuolto tuotti 1970-luvun loppuun saakka perustiedot oppivelvollisuusik\u00e4isten lasten valtakunnalliseen terveysseurantaan. Jokaisesta terveystarkastuksesta merkittiin tietoja koulukohtaiseen koontilomakkeeseen, joista koottiin kunnan tiedot. Ne l\u00e4hetettiin l\u00e4\u00e4ninhallitukseen ja edelleen l\u00e4\u00e4kint\u00f6hallitukseen. N\u00e4in saatiin valtakunnalliset tiedot, jotka julkaistiin taulukkoina sosiaali- ja terveydenhuollon vuositilastoraporteissa. Sitten t\u00e4m\u00e4 seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kouluterveydenhuoltoamme pidettiin kansainv\u00e4lisiss\u00e4 arvioinneissa esimerkillisen\u00e4. L\u00e4\u00e4kint\u00f6hallitus ohjasi ohjekirjeill\u00e4\u00e4n, l\u00e4\u00e4ninhallitukset tukivat. Ohjausketjussa oli kouluterveydenhuoltoon erikoistuneita osaajia. Tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 jatkui 1980-luvulle saakka. Sitten tuli v\u00e4est\u00f6vastuu, johon kouluterveydenhuolto sulautettiin. Valtion keskushallintoa uudistettiin. Lama pakotti leikkaamaan resursseja. Kansallinen huomio suuntautui ongelmiin erikoistuneisiin palveluihin. Kouluterveydenhuollosta katosi valtakunnallinen ohjaus ja tuki 1990-luvulla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kent\u00e4ll\u00e4 toki jatkettiin kehitt\u00e4mist\u00e4. Lappeenrannassa esimerkiksi luotiin uusi terveystarkastusten toimintamalli, jota kutsuttiin laajaksi terveystarkastukseksi. Lapsen rinnalle otettiin mukaan koko perhe. Tehtiin lapsille kehityksen \u2019lujuuslaskelmia\u2019. Otettiin mukaan koko koululuokka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Stakesissa kehitettiin kouluterveyskysely ja j\u00e4rjestettiin vuosittain kouluterveysp\u00e4ivi\u00e4. Niille osallistui parhaimmillaan 500-700 oppilaiden terveydest\u00e4 ja koulun terveysoloista kiinnostunutta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosituhannen vaihteessa kouluterveydenhuolto nousi uudelleen yhteiskunnan asialistalle t\u00e4rkeiden asioiden joukkoon. Duodecim -seura j\u00e4rjesti asiantuntijakokouksia. Julkaistiin k\u00e4sikirja, valmisteltiin opas ja k\u00e4ynnistettiin suunnitelmallisempaa seurantaa. Huoli kuntien v\u00e4lisist\u00e4 eroista voimavaroissa ja toiminnassa kasvoi. Valmisteltiin asetus ja oppilashuoltolaki. Palattiin uudelleen yksityiskohtaisempien s\u00e4\u00e4d\u00f6sten aikaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miten olemme viime vuosikymmenin\u00e4 onnistuneet? Miten kouluterveydenhuolto tulkitaan ja toimii t\u00e4n\u00e4\u00e4n? Onko perusteltua syyt\u00e4 kokea samanlaista kansallista kuin 1960-luvulla?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Katsotaan ensin tulkintaa teht\u00e4vist\u00e4. THL:n mukaan kouluterveydenhuollon teht\u00e4viin sis\u00e4ltyv\u00e4t<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>oppilaan kasvun ja kehityksen sek\u00e4 terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen,<\/li>\n\n\n\n<li>vanhempien ja huoltajien kasvatusty\u00f6n tukeminen,<\/li>\n\n\n\n<li>oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen,<\/li>\n\n\n\n<li>pitk\u00e4aikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa sek\u00e4 tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen,<\/li>\n\n\n\n<li>kouluymp\u00e4rist\u00f6n terveellisyyden ja turvallisuuden sek\u00e4 yhteis\u00f6n hyvinvoinnin edist\u00e4minen ja seuranta,<\/li>\n\n\n\n<li>suun terveydenhuolto, sek\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolmesta varhaisesta p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 kaksi on mukana. Terveyskasvatus on j\u00e4\u00e4nyt pois. Aikaisemmin puhuttiin kotikasvatuksen tukemisesta ja perhekasvatuksesta, nyt kasvatusty\u00f6n tukemisesta. Uutta on erikseen m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 pitk\u00e4aikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kouluterveydenhuollon tekee ainutlaatuiseksi oppivelvollisuus, joka kattaa jokaisen lapsen yhdeks\u00e4n vuoden ajan, esiopetus mukaan lukien kymmenen vuoden ajan. Se on samanaikaisesti universaalia eli kaikille tarkoitettua ja ongelmasuuntautunutta. Molemmat ovat selke\u00e4sti mukana THL:n m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutama havainto onnistumisesta viime vuosikymmenin\u00e4. Terveystarkastukset jatkuvat laajoina ja perinteisin\u00e4. Saammeko niist\u00e4 seurantatietoa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehityksest\u00e4? Emme saa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kouluymp\u00e4rist\u00f6n terveellisyydest\u00e4 ja turvallisuudesta kertyy kouluterveydenhuollossa tietoa useasta suunnasta. Sen tarkastamisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin, oppilaiden terveystarkastuksista ja henkil\u00f6st\u00f6n ja oppilaiden kokemista ongelmista. Saammeko suunnitelmallisesti seurantatietoa kouluymp\u00e4rist\u00f6n terveydellisyydest\u00e4 ja turvallisuudesta? Emme saa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kouluterveydenhuollossa lapset on punnittu ja mitattu toistuvasti 1950-luvulta alkaen, mutta tieto lihavuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ei tullut kouluterveydenhuollosta. Viel\u00e4k\u00e4\u00e4n emme saa valtakunnallista seurantaa n\u00e4ist\u00e4 mittauksista. Onko kouluterveydenhuolto osaltaan onnistunut saamaan lasten ylipainoisuutta hallintaan? Aika heikolta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erityisen tuen tarve pit\u00e4isi varhain tunnistaa. Mielenterveyspalvelujen kuormitus ja kiireelliset sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat 2000-luvulla lis\u00e4\u00e4ntyneet jatkuvasti. Miksi tulevat yll\u00e4tyksin\u00e4, kun jokainen on ollut kouluterveydenhuollon seurannassa?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Oppilaiden keskeisesti kiusaamisesta on puhuttu vuosikymmenien ajan. Sis\u00e4ilmaongelmat alettiin tunnistaa jo 1990-luvulla. Oppilaiden yksin\u00e4isyydest\u00e4 alettiin puhua 2010-luvulla. Ovat esimerkkej\u00e4 kouluymp\u00e4rist\u00f6n pulmista. Oppilaiden kehitysvaiheen huomioonottaminen opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Esimerkiksi henkinen ty\u00f6suojelu oppilaiden kannalta. Miksi kouluterveydenhuolto ei ole n\u00e4iss\u00e4 ensisijainen tunnistaja ja ensitoimija?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pitk\u00e4aikaissairaiden lasten omahoitoa tuetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden toimijoiden kanssa. Onko t\u00e4ss\u00e4 onnistuttu? Ei tule kovin rohkaisevia tietoja lastenpsykiatrian eik\u00e4 nuorisopsykiatrian taholta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Joukkoviestinn\u00e4ss\u00e4 on 1990-luvulta alkaen esitetty, ett\u00e4 vanhemmuus on hukassa. Kasvatusvastuu on siirretty yhteiskunnalle. Miten vanhemmuus on voinut hukkua, kun kouluterveydenhuolto on ollut sit\u00e4 tukemassa?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olen edell\u00e4 tarkastellut tuloksia suhteessa teht\u00e4v\u00e4m\u00e4\u00e4rittelyyn. On toki todettava, ett\u00e4 suuri enemmist\u00f6 lapsista voi hyvin, jopa paremmin kuin 1900-luvun p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Mutta miksi emme viel\u00e4k\u00e4\u00e4n saa kouluterveydenhuollosta paikallista, alueellista ja valtakunnallista tietoa lasten terveyden ja kouluymp\u00e4rist\u00f6jen terveydellisyyden ja turvallisuuden kehityksest\u00e4. Miksi tarvitaan erityisi\u00e4 kouluterveyskyselyj\u00e4 ja muita ulkoisia tiedonker\u00e4yksi\u00e4, kun kaikki olennaiset asiat pit\u00e4isi olla tiedossa jokaisen koulun ja jokaisen lapsen kouluterveydenhuollossa? Miksi vanhemmat, huoltajat, oppilaat ja koulun aikuiset lukevat kouluterveyskyselyn raporteista, miten heid\u00e4n koulussaan voidaan?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kouluterveydenhuollon onnistumisen kriteeriksi ei riit\u00e4 se, ett\u00e4 enemmist\u00e4 oppilaista voi hyvin. Oppivelvollisuus antaa erityisteht\u00e4v\u00e4n\u00e4. On onnistuttava my\u00f6s niiden lasten tukena, joille kasautuu kehityksen huolia. Ja t\u00e4ss\u00e4 suunnassa ei voi puhua onnistumisesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Palataan l\u00e4hihistoriaan. Kouluterveydenhuolto oli 1970-luvulla t\u00e4rkein oppivelvollisuusik\u00e4isten hyvinvoinnin tuki, jota my\u00f6s arvostettiin. Ent\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Kouluterveydenhuolto on j\u00e4\u00e4nyt marginaaliin. Teht\u00e4vien ja resurssien v\u00e4lill\u00e4 on ammottava aukko. Tekninen tuki on j\u00e4\u00e4nyt 1900-luvulle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tulee mieleen Dowton Abbey. Kulissit ovat edelleen n\u00e4kyv\u00e4t. Tarinaa menestyksest\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Mutta toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut. Olen ollut mukana l\u00e4hes puolen vuosisadan ajan. Joudun kysym\u00e4\u00e4n, onko kouluterveydenhuolto nykyisess\u00e4 muodossaan jo v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 historiaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">En l\u00f6yd\u00e4 2000-luvulta sellaista kehityst\u00e4, josta nousisi usko parempaan tulevaisuuteen.&nbsp; Olisiko meill\u00e4 rohkeutta kriittisesti ja laajasti analysoida, millaista hyvinvointitukea oppivelvollisuusik\u00f6iset tarvitsevat 2020-luvulla ja miten se olisi j\u00e4rjestett\u00e4viss\u00e4 niill\u00e4 reunaehdoilla, joita kansantalouden kehitys on asettanut ja edelleen asettamassa?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutamat kouluterveydenhuollon historian kulmakivet ovat edelleen ajankohtaisia. Paljon on my\u00f6s muuttunut. Otetaan esimerkiksi Schoolday\u2019n kehitt\u00e4m\u00e4 koulun tiedonhallinta ja oppilaan hyvinvoinnin seuranta (<a href=\"https:\/\/www.schoolday.fi\/\">https:\/\/www.schoolday.fi\/<\/a>).<br><br>Miksi koulusta on kolme suunnitelmaa, opetussuunnitelma, koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma ja kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma ja samalla olemme huolissamme lapsen ja perheen tuen hajoamisesta? Lukuisissa kokeiluissa on kehitetty paljon tukea tarvitseville oppilaille ja heid\u00e4n vanhemmilleen ohjattua ryhm\u00e4toimintaa koulun sis\u00e4\u00e4n korvaamaan vastaanottok\u00e4yntej\u00e4 lukuisilla erityisasiantuntijoilla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miksi erityisopettajat, psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat, l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t, psyykkarit ja monet muut ammattihenkil\u00f6t kohtaavat koulussa toisilleen vieraina, ei saman itseohjautuvan tiimin j\u00e4senin\u00e4? Mihin tarvitaan erikseen opetussuunnitelmaa, oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuolto? Eik\u00f6 ne voisi yhdist\u00e4\u00e4 kokonaisuudeksi tukemaan lasten kehityst\u00e4 aikuiseksi oppivelvollisuuden vuosina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miksi lapsiperhe on edelleen kouluterveydenhuollolle lasta kehyst\u00e4v\u00e4 tausta mutta ei varsinainen tuen ja huolenpidon haaste siihen tapaan, jota laajan terveystarkastuksen alkuvaiheessa tavoiteltiin?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ill\u00e4 vuosilla esit\u00e4n kysymyksi\u00e4. Nuoremmat vastatkoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaiset lapset velvoitettiin 1920-luvulla k\u00e4ym\u00e4\u00e4n koulua. Oppivelvollisuuskouluun yhdistettiin kouluterveydenhuolto, jolla oli kolme perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4: lapsen terveyden seuraaminen ja edist\u00e4minen, terveyskasvatus ja koulun toimintaymp\u00e4rist\u00f6n terveellisuuden seuraaminen ja edist\u00e4minen. Kouluterveydenhuollosta vastasivat pitk\u00e4\u00e4n terveyssisaret &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-132","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":133,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions\/133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}