Hallitus antoi eduskunnalle \u00e4skett\u00e4in lakiesityksen, jonka mukaan jokaisen nuoren tulee suorittaa oppivelvollisuuttaan lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen j\u00e4lkeisiss\u00e4 erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. (HE 173\/2020 vp).<\/p>\n\n\n\n
Esitys ei ole uusi. Perusopetusta valmisteltaessa 1970-luvun alussa esitettiin 12 vuoden oppivelvollisuutta. Se hautautui, kun pel\u00e4ttiin, ett\u00e4 koulutus pit\u00e4isi nuoria liian pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6voiman ulkopuolella. Yhteiskunnan muuttuminen on poistanut t\u00e4m\u00e4n vaaran. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ammatillista osaamista.<\/p>\n\n\n\n
Oppivelvollisuuden jatkaminen 18. ik\u00e4vuoteen oli esill\u00e4 2010-luvun alussa p\u00e4\u00e4ministeri Kataisen hallituksessa, mutta vilkkaan julkisen keskustelun j\u00e4lkeen siit\u00e4 luovuttiin loppukes\u00e4n 2014 budjettiriihess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Palautan mieleen kes\u00e4n 2014 kiistelyn oppivelvollisuuden jatkamisesta. Kuvasin sit\u00e4 syksyll\u00e4 2014 otsikolla \u2019Kiista oppivelvollisuudesta kertoo rakenteellisesta v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4\u2019. Esitin tuolloin, ett\u00e4 keskustelu ja kehitt\u00e4minen ei saisi pys\u00e4hty\u00e4. (Yhteiskuntapolitiikka 2014;79\/5: 560-568)<\/p>\n\n\n\n
Ehdotin jatkoty\u00f6st\u00e4mist\u00e4 ohjaamaan universaalistrategiaa. <\/em>Tavoitteena olisi tukea JOKAISEN lapsen ja nuoreen aikuistumista oikeudenmukaisesti, kunnes he ovat saavuttaneet kohtuullisen p\u00e4rj\u00e4\u00e4miskyvyn aikuisuuden haasteiden kohtaamisessa niin henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kuin koulutuksessa ja ty\u00f6llistymisess\u00e4kin. Emme puhuisi oppivelvollisuudesta, vaan julkisen vallan velvollisuudesta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja lapsen oikeudesta saada riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 leimaamatonta tukea ainakin 20. ik\u00e4vuoteen saakka. T\u00e4m\u00e4 toive ei ole toteutunut. Seuraava hallitus jakoi kehitt\u00e4mispanostukset vakiintuneen tavan mukaan eri sektoreille. Kun nykyinen hallitus nosti p\u00f6yd\u00e4lle oppivelvollisuuden laajentamisen, alettiin toistaa vuoden 2014 julkista kinastelua oppivelvollisuudesta.<\/p>\n\n\n\n On ollut h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 seurata julkisen keskustelun keskittymist\u00e4 oppivelvollisuuteen. Eih\u00e4n se ole t\u00e4ss\u00e4 ydinasia. Ydinasia on yhteinen vastuustamme tukea sukupolvien uusiutumista. Koulutus, nuorisoty\u00f6, sosiaali- ja terveyspalvelut, harrastukset ja muut vastaavat toiminnat ovat keinoja eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kriittinen kysymys jokaisen lapsen oikeuteen<\/em> saada tukea aikuistumiseensa. Olemme rakentaneet suunnitelmallisen ja valmiiksi rahoitetun polun l\u00e4hes kahden vuosikymmenen ajaksi niille nuorille, jotka etenev\u00e4t yleissivist\u00e4v\u00e4lle toiselle asteelle ja sielt\u00e4 korkeakoulutukseen. Jos nuori etene toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, h\u00e4nelle tarjotaan yhteens\u00e4 12 – 13 vuoden suunnitelmallista universaalitukea.<\/p>\n\n\n\n Molemmat vakiintuneet toisen asteen linjat pit\u00e4v\u00e4t oikeutenaan valikoida opiskelijansa. Jos perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt nuori ei t\u00e4yt\u00e4 asetettuja vaatimuksia, kummallakaan ei ole vastuuta h\u00e4nen tulevaisuudestaan.<\/p>\n\n\n\n Olemme valmiita tukemaan eniten niit\u00e4 nuoria, joilla on parhaat mahdollisuudet p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 aikuisina, mutta j\u00e4t\u00e4mme suunnitelmallisen tuen ja valmiin rahoituksen ulkopuolelle ne nuoret, jotka syyst\u00e4 tai toisesta eiv\u00e4t onnistu etenem\u00e4\u00e4n vakiintuneessa toisen asteen koulutuksessa. Toisen asteen koulutusta ei ole koskaan suunniteltu sellaiseksi, ett\u00e4 se tarjoaisi aidon mahdollisuuden JOKAISELLE nuorelle perusopetuksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hallitus antoi eduskunnalle \u00e4skett\u00e4in lakiesityksen, jonka mukaan jokaisen nuoren tulee suorittaa oppivelvollisuuttaan lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen j\u00e4lkeisiss\u00e4 erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. (HE 173\/2020 vp). Esitys ei ole uusi. Perusopetusta valmisteltaessa 1970-luvun …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-126","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=126"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":127,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions\/127"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=126"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=126"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=126"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Tuolloin ajattelin, ett\u00e4 olisi mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 koulutuksen, lasten ja nuorten sosiaalipalvelujen ja nuorisoty\u00f6n kehitt\u00e4minen yhdeksi kokonaisuudeksi. Voisimme siirty\u00e4 sektoreiden ja ammattikuntien v\u00e4lisest\u00e4 kiistelyst\u00e4 aitoon lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemiseen. <\/p>\n\n\n\n