T\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustellemme koulupsykologien ja -kuraattoreiden sijoittumisesta hallinnossa. Hallitus on esitt\u00e4\u00e4 soten hallintoreformissaan, ett\u00e4 molemmat sijoitetaan tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon.<\/p>\n\n\n\n
Esityst\u00e4 kannattavien mukaan \u2019hallinto ei saa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n arkea\u2019. Tavoitteena \u2019on ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6iden tuottamien palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misen yhdenmukaistaminen\u2019. (HS mielipide 30.3.2021) Kriitikkojen mielest\u00e4 siirto koulutuksen hallinnosta sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintoon tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suuntaamaan arkista ty\u00f6t\u00e4 opiskeluhuollossa (HS vieraskyn\u00e4 22.3.2021. <\/p>\n\n\n\n
Mist\u00e4 kaikki alkoi? Koulukuraattoreita alettiin palkata kouluihin 1960-luvulla tukemaan oppilaita, \u2019joiden kotihuolto vaikutti puutteelliselta ja joiden koulunk\u00e4ynniss\u00e4 alkoi ilmet\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4\u2019. Helsingiss\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 koulukuraattorina toimi suureen kouluun sijoitettu sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, jonka virka oli lastensuojeluvirastossa. Kotkassa toiminta k\u00e4ynnistyi koulutoimessa ja teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli kansakoulunopettaja, joka hoiti samalla my\u00f6s erityisluokkien oppilaiden j\u00e4lkihuoltoa.<\/p>\n\n\n\n
Koulujen psykologitoiminta oli 1960-luvulla tultaessa koulukypsyyden ja -poikkeavuuden diagnosointia kasvatusneuvoloissa. Ensimm\u00e4inen koulupsykologin virka perustettiin Lahden koulutoimeen vuonna 1965. Peruskoulu-uudistuksen toimeenpanossa pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 psykologisen osaamisen saamista kouluihin. Kouluhallitukseen perustettiin vuonna 1971 koulun mielenterveysty\u00f6n ja koulupsykologisen toiminnan ylitarkastajan virka. Oman alan hallinnan lis\u00e4ksi virkaan valittavalta edellytettiin arvosanaa cum laude approbatur kasvatustieteess\u00e4 tai kasvatus- ja opetusopissa ja kelpoisuus johonkin kouluhallituksen alaiseen opettajanvirkaan tain muulla tavalla hankittu perehtyneisyys opetustoimeen tai nuorison ohjaukseen. Vuonna 1972 kansakouluissa toimi 16 koulukuraattoria ja 12 koulupsykologia. <\/p>\n\n\n\n
Kouluhallituksen asetti vuonna 1971 ty\u00f6ryhm\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n 1) koulupsykologi- ja kulukuraattoritoimintaa, 2) mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta kouluissa, ja 3) mink\u00e4laisia oppilaissa esiintyv\u00e4t vaikeudet olivat opettajien n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna laadultaan ja laajuudeltaan. Koulujen johtajille ja rehtoreille osoitetussa kyselyss\u00e4 vastaajista 50 \u2013 80 %katsoi, ett\u00e4 mielenterveydellisten ja sosiaalisten kysymysten asiantuntijan tulisi olla koululla tavattavissa kerran, kaksi kertaa tai 4 kertaa viikossa. Kaupungeissa ja kauppaloissa toivoi jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa 38 % kansakouluista ja 27 % oppikouluista. Ty\u00f6ryhm\u00e4 esitti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4toiminen koulukuraattorin virka tulisi perustaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 800 ja enint\u00e4\u00e4n oppilasta kohti ja koulupsykologin virka vastaavasti 1500 \u2013 2000 oppilasta kohti. Harvaan asutuilla seuduilla virkoja tulisi perustaa pienemmill\u00e4 oppilasm\u00e4\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen laaja selvitys oppilashuollosta valmistui vuoden 1973 lopussa. Valtioneuvoston helmikuussa 1971 asettaman komitean teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tarkastella oppilashuoltoa opetus- ja kasvatusty\u00f6t\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimintana ja l\u00e4hte\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 oppilashuolto j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiallisesti koululaitoksen toimesta.<\/p>\n\n\n\n
Komitea yhdisti oppilaan ohjauksen, koulun sosiaality\u00f6n ja koulupsykologisen toiminnan. Kokonaisuudelle esitettiin yhteiset kehitt\u00e4misperiaatteet ja tavoitteet ja yksityiskohtainen kehitt\u00e4misohjelma 1980-luvulle saakka. Ohjelman toteuttamisesta seuraisi, ett\u00e4 kouluissa toimisi 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 noin 500 psykologia ja 500 kuraattoria. Komitea esitti koulutuslakeja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 erillislakia koulupsykologeista ja koulukuraattoreista. Perusteluksi esitettiin, ett\u00e4 koulunk\u00e4ynti\u00e4 ja lasten tasapainoista kehityst\u00e4 vaikeuttavat sosiaaliset sopeutumisongelmat ja mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t olivat lis\u00e4\u00e4ntyneet ja johtanut mielenterveys- ja hoitoalan palvelujen tarpeen jatkuvaan kasvuun.<\/p>\n\n\n\n
Oppilashuoltokomitean ehdottamaa kehitt\u00e4misohjelmaa ei toteutettu. Lastensuojeluselvityksess\u00e4 vuonna 1985 todettiin, ett\u00e4 psyykkist\u00e4 oppilashuoltoa ei ole toteutettu tarpeenmukaisella tavalla. Kouluhallinnossa oli yritetty saada koulukuraattorin virka kutakin yl\u00e4asteen piiri\u00e4 varten, mutta n\u00e4ink\u00e4\u00e4n vaatimatonta tavoitetta saavutettu. Toimintaa koskevia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 sis\u00e4ltynyt vuoden 1983 perusopetuslakiin. Kehitt\u00e4minen oli j\u00e4\u00e4nyt kuntien harkintaan ja vastuulle.<\/p>\n\n\n\n
Vuoteen 1988 menness\u00e4 kuntiin oli perustettu 187 koulukuraattorien ja 91 koulupsykologin virkaa. Hallinnollisesti toiminta oli opetusministeri\u00f6n ja kouluhallituksen vastuulla, mutta huoli psykososiaalisen oppilashuollon hitaasta kehityksest\u00e4 oli yleisemp\u00e4\u00e4 lastensuojelun piiriss\u00e4. Kysymys lakiin perustuvasta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 tuli ajankohtaiseksi 1980-luvun lopussa.<\/p>\n\n\n\n
Esill\u00e4 oli kaksi vaihtoehtoa, s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten lis\u00e4\u00e4minen koulutuslakeihin tai lastensuojelulakiin. Vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 tuki koulutuslakeja. T\u00e4t\u00e4 havainnollistaa se, ett\u00e4 eduskunnassa tehtyyn kirjallisiin kyselyihin koulupsykologeista ja -kuraattoreista oli vastannut opetusministeri.
Kouluhallitus haki perusteita valintaan lakivaihtoehtojen v\u00e4lill\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 vuonna 1988 kyselyn koululautakunnille kunnissa, joissa oli koulupsykologeja ja\/tai -kuraattoreita. Yli 90 % vastasi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 toiminnat kuuluvat koulutoimen alaisuuteen. Henkil\u00f6st\u00f6kyselyyn vastasi 118 koulupsykologia ja kuraattoria. Heist\u00e4 109 kannatti kuulumista koulutoimeen. Samanlainen tulos saatiin kyselyss\u00e4 perheneuvoloiden ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja terveyskeskuspsykologeille. Suomen Psykologiliitto piti etusijalla koulutoimeen kuulumista. Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4in Liiton kannanotossa todettiin, ett\u00e4 kouluissa teht\u00e4v\u00e4 sosiaality\u00f6 tuottaa parhaita tuloksia koulutoimen alaisuudessa, koska siirtyminen sosiaalitoimeen saattaisi johtaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muissa teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hallitus valmisteli vuonna 1989 esityst\u00e4\u00e4n lastensuojelulain muuttamiseksi ja p\u00e4\u00e4tti sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 esitykseen\u00e4 ehdotukset s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiksi koulukuraattoreista ja -psykologeista. Tarkemmin valintaa perustelematta hallitus totesi, ett\u00e4 tehostamalla ja laajentamalla koulun psyykkist\u00e4 ja sosiaalista oppilashuoltoa, voitaisiin paremmin ehk\u00e4ist\u00e4 ja leimaamatta ratkaista niit\u00e4 sosiaalisia ja psyykkisi\u00e4 ongelmia, jotka usein ensimm\u00e4isen\u00e4 havaitaan kouluty\u00f6n yhteydess\u00e4: \u201dOppilashuoltokomitean valmistelema ehdotus erillislaiksi voitaisiin lakiteknisesti<\/em> toteuttaa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koulukuraattoreista ja koulupsykologeista lastensuojelulaissa ja -asetuksessa. Kun virat perustetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ne tulevat sen normaalin valtionavun piiriin.\u201d<\/p>\n\n\n\n Eduskuntakeskustelussa perusteli s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten sijoittamista lastensuojelulakiin: \u201dOlemme neuvotelleet t\u00e4st\u00e4 useasti opetusministeri kanssa ja my\u00f6s ministeri\u00f6iden virkamiehet ovat neuvotelleet, ja me p\u00e4\u00e4dyimme t\u00e4h\u00e4n loppuratkaisuun. Koululaisilla on my\u00f6s perhe ja he ovat meid\u00e4n sosiaality\u00f6n asiakkaitamme usein sellaisissa tapauksissa, jolloin he tarvitsisivat my\u00f6s koulupsykologin tai koulukuraattorin palveluja. N\u00e4in ollen on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 osa niist\u00e4 oppilaista, jotka eiv\u00e4t saa palveluja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 – tai yhteis\u00f6 ei saa niit\u00e4 – tulee joka tapauksessa sosiaalitoimiston puolelle asiakkaiksi joko perheens\u00e4 v\u00e4lityksell\u00e4 taikka sitten itse. Sen vuoksi me katsoimme, ett\u00e4 osa niist\u00e4 resursseista, jotka muuten olisivat meid\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme, olisi annettavissa kouluun niin, ett\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n ongelmat ratkaistaisiin samassa yhteis\u00f6ss\u00e4, miss\u00e4 ne ovat syntyneetkin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n puhuttu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kenen ammattikunnan ja kenen hallintokunnan asia kyseess\u00e4 on. Min\u00e4 todella toivon, ett\u00e4 lapset eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 nyt t\u00e4llaisen hallintokuntariidan jalkoihin.\u201d<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 \u2019lakitekninen toteutus\u2019 yhdess\u00e4 alussa mainitun siirtoesityksen kanssa palauttavat mieleen sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n 1970-luvun alussa asettaman ty\u00f6ryhm\u00e4n. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli selvitt\u00e4\u00e4 y\u00f6njakoa kasvatusneuvoloiden, mielenterveystoimistojen sek\u00e4 koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminnan kesken lasten sopeutumisvaikeuksien ja mielenterveysh\u00e4iri\u00f6iden ehk\u00e4isyn ja hoidon j\u00e4rjest\u00e4miseksi. Ty\u00f6ryhm\u00e4 ehdotti, ett\u00e4 koulujen psykologisista perustarpeista huolehtisivat terveyskeskukset, joille kuluisi my\u00f6s koulujen mielenterveysty\u00f6n suorittaminen. Koulukuraattoritoiminta tulisi liitt\u00e4\u00e4 yhteen muun sosiaalitoimen toimen kanssa. Ty\u00f6ryhm\u00e4n mukaan koulun sosiaality\u00f6t\u00e4 on se ty\u00f6, jota koulukuraattori tekee ja koulupsykologisella toiminnalla tarkoitetaan koulupsykologin tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1993 julkaistussa tutkimuksessaan Arto Jauhiainen analysoi oppilashuollon kehityst\u00e4 ja organisatorista pohjaa kolmen varsin erityyppisen toimintalohkon \u2013 koulutus, – sosiaali- ja terveysinstituutioiden maastossa. Koulupsykologitoiminnan ja koulun sosiaality\u00f6n tulkinnat nousivat 1970-luvulla koulutuksen instituutioista, mutta esill\u00e4 olivat jo tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon instituutioiden tulkintavaihtoehdot.<\/p>\n\n\n\n Viiden vuosikymmenen historiassa hallituksen vuonna 1989 lakitekniseksi kutsuma valinta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ratkaisevalta vaiheelta kehityksess\u00e4, jossa koulupsykologitoiminta ja koulun sosiaality\u00f6 ovat kaventuneet kahden korkeakoulutkinnon suorittaneen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattip\u00e4tevyyden omaavan asiantuntijaryhm\u00e4n erikseen m\u00e4\u00e4ritellyiksi teht\u00e4viksi, joiden tulkinta nousee sosiaali- ja terveydenhuollon instituutioista.<\/p>\n\n\n\n Arto Jauhiainen (1993) Koulu, oppilaiden huolto ja hyvinvointivaltio. Suomen oppivelvollisuuskoulun oppilashuollon ja sen asiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4n muotoutuminen 1800-luvun lopulta 1990 -luvulle. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C. Osa 98.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustellemme koulupsykologien ja -kuraattoreiden sijoittumisesta hallinnossa. Hallitus on esitt\u00e4\u00e4 soten hallintoreformissaan, ett\u00e4 molemmat sijoitetaan tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Esityst\u00e4 kannattavien mukaan \u2019hallinto ei saa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n arkea\u2019. Tavoitteena …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-122","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":123,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122\/revisions\/123"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}