T\u00e4m\u00e4 vuosi alkoi kuten aikaisemmatkin, mutta sitten kaikki muuttui. Kohtasimme uuden virusepidemian. Erilaisen kuin aikaisemmin. Tartunnan, sairastumisen ja kuoleman uhka sai yh\u00e4 enemm\u00e4n tilaa joukkoviestimiss\u00e4. Viruspandemia alkoi hallita kaikkea toimintaa kansallisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta lapsiperheiden arkeen.
Seuraavassa tarkastelemaan ajankohtaista pandemiaa sellaisena kuin se hahmottuu puoli vuosisataa kansanterveysosaamista opiskelleen mieless\u00e4. Lopuksi palaan otsikon kysymykseen.<\/p>\n\n\n\n
Uuden virusepidemian edetess\u00e4 nopeasti sen hallinnassa jouduttiin etenem\u00e4\u00e4n \u2019sumuisissa oloissa\u2019. Kuva muuttuu, kun laajennamme n\u00e4k\u00f6alan kansanterveysosaamiseen (public health theory and practice). Ydink\u00e4sitteeksi tulee kansanterveyskriisi<\/em>, nopeasti n\u00e4kyviin tullut kasanterveytt\u00e4 uhkaava muutos yhteiskunnassa (https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Health_crisis)<\/p>\n\n\n\n Olemme oppineet paljon kansanterveyskriisien hallinnasta 1800-luvulta alkaen. Eniten tarttuvien tautien, luonnonmullistusten, sotien ja n\u00e4l\u00e4n kanssa. Vaikka t\u00e4m\u00e4n epidemian aiheuttajavirus on monella tavalla yll\u00e4tt\u00e4nyt, sen kulussa ja erityisesti hallinnassa on my\u00f6s ulottuvuuksia, jotka ovat toistuneet useissa aikaisemmissa kansanterveyskriiseiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Yksi vaikeimmin hallittavia asioita on pelko ja vaara moraalipaniikkiin<\/em> ajautumista. Moraalipaniikkia on luonnehdittu seuraavasti: Huoli potentiaalisesta uhasta, vihamielisyys uhan aiheuttajia kohtaan, uhan aiheuttajan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen yhteiseksi viholliseksi ja sen ajaminen yhteis\u00f6n normaaliuden ulkopuolelle, sek\u00e4 liioiteltu huoli uhan todellisiin haittoihin n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n Kansanterveytt\u00e4 uhkaavan muutoksen edetess\u00e4 nopeasti pelko koetaan helposti my\u00f6nteiseksi voimaksi, joka ohjaa ihmisi\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n arjen muutokset ja tottelemaan ohjeita. Moraalipaniikki on helppo saada aikaan, mutta sit\u00e4 on vaikea hallita. Lukuisissa kansanterveyskriiseiss\u00e4 on opittu, ett\u00e4 hallinta tulee erityisen vaikeaksi, kun todellinen uhka alkaa v\u00e4henty\u00e4. Pelkoon perustunut totteleminen voi muuttua v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydeksi. Suurten ihmisjoukkojen arjen kest\u00e4v\u00e4 muuttuminen vaatisi ymm\u00e4rryst\u00e4, se ei voi perustua pelon vahvistamaan tottelemiseen.<\/p>\n\n\n\n Virusepidemianjulkisuutta ovat hallinneet uhkakuvat. Julkisen vallan tiedottamisessa ja joukkoviestimiss\u00e4 on p\u00e4ivitt\u00e4in uutisoitu tehohoitoon joutumisesta ja kuolemantapauksista. Joukkoviestinten luoma tulevaisuudenkuva alkoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanlaiselta kuin Kiinan yhdess\u00e4 maakunnassa tai Pohjois-Italiassa. Hyv\u00e4ksyimme varaukset tiukat arjen rajoitukset. Monet vaativat viel\u00e4 tiukempia rajoituksia ja niiden toteutumisen valvontaa.<\/p>\n\n\n\n Onnistuimme ensimm\u00e4isen puolen vuoden aikana virusepidemian hallinnassa erinomaisesti. Elokuun loppuun menness\u00e4 on todettu alle 400 coronavirukseen yhdistetty\u00e4 kuolemaa, joista vain muutamia alle 50-vuotiailla. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 viime vuosina on jokaisena viikkona Suomessa kuollut noin 600 yli 79 -vuotiasta, kev\u00e4ttalvella keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n, kes\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kun mittareina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n terveydenhuollon kuormitusta ja kuolemia, Suomessa ei ole t\u00e4n\u00e4 vuonna koettu kansanterveyskriisi\u00e4, vaikka olemme kohdanneet tavallista vaikeamman virusepidemian. Toistan, meill\u00e4 ei ole ollut t\u00e4n\u00e4 vuonna viruksen aiheuttamaa kansanterveyskriisi\u00e4, vain sen uhka muutaman kuukauden ajan.<\/p>\n\n\n\n Kun viruksen pelko hallitsee mieli\u00e4mme, ei ehk\u00e4 tunnu helpolta ajatella, ett\u00e4 virusepidemian hallinnan yhteiskunnalliset seuraukset ja niiden vaikutukset kansanterveydetteen saattavat vuosien edetess\u00e4 olla huomattavasti suuremmat kuin sen viruksen suorat kansanterveysvaikutukset. Olemme \u201dvoittaneet ensimm\u00e4iset taistelut\u201d, mutta mill\u00e4 hinnalla? Minun mielt\u00e4ni askarruttaa erityisesti se mahdollisuus, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n saakka usein toistetulta \u2019ensimm\u00e4inen aalto – toinen aalto – rokote\u2019 -tulkinnalta on putoamassa pohja pois. Ent\u00e4, jos joudumme opettelemaan el\u00e4mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4n viruksen kanssa hieman samalla tapaa kuin olemme oppineet el\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi tauteja aiheuttavien suolistobakteerien \u2013 salmonella yms. – kanssa. Tartuntavaara emme voi kokonaan poistaa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 tartunnat ja sairastuminen voivat tulla n\u00e4kyviin yll\u00e4tt\u00e4en miss\u00e4 tahansa. Osa niist\u00e4 aiheuttaa vakavan taudin, joka saattaa johtaa kuolemaan. T\u00e4m\u00e4n joudumme vain hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n. Hieman samalla tavalla kuin el\u00e4mme onnettomuuksien, tapaturmien, v\u00e4kivallan, alkoholin ja huumeiden aiheuttamien kuolemien ja itsemurhakuolemien kanssa. Erona on, ett\u00e4 uuden viruksen aiheuttamat kuolemat keskittyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4npolkunsa viimeisi\u00e4 vaiheita kulkeviin. Havainnollistan esimerkill\u00e4. Lasten erityisasemaa ei otettu huomioon, kun kes\u00e4n edetess\u00e4 ohjeistettiin virusdiagnostiikkaa. Lapsille annettiin samat ohjeet kuin ty\u00f6ik\u00e4isille. Kun flunssaoireita ilmenee, kotiin ja testiin. P\u00e4iv\u00e4hoitoon ja kouluun vasta kun on negatiivinen testitulos. N\u00e4m\u00e4 lapsiperheit\u00e4 velvoittaviksi koetut ohjeet annettiin ilman tarkempia perusteluja puhumattakaan lapsivaikutusten arvioinnista (ks. YK:n ihmisoikeuksien yleissopimuksen toimeenpano-ohjeet). T\u00e4m\u00e4 vuosi alkoi kuten aikaisemmatkin, mutta sitten kaikki muuttui. Kohtasimme uuden virusepidemian. Erilaisen kuin aikaisemmin. Tartunnan, sairastumisen ja kuoleman uhka sai yh\u00e4 enemm\u00e4n tilaa joukkoviestimiss\u00e4. Viruspandemia alkoi hallita kaikkea toimintaa …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-118","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=118"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":121,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118\/revisions\/121"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Tarkoitukseni ei ole sanoa, ett\u00e4 \u2019v\u00e4\u00e4rin sammutettu\u2019. Tuntemattoman virusepidemian edetess\u00e4 nopeasti ei ollut aikaa katsoa pidemm\u00e4lle tulevaisuuteen. T\u00e4n\u00e4\u00e4n olemme rauhallisemmassa vaiheessa, en\u00e4\u00e4 ei ole suoraa kansanterveyskriisin uhkaa. On mahdollista katsoa pidemm\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n johdattelun j\u00e4lkeen palaan otsikon kysymykseen. Olemme oppineet, ett\u00e4 flunssavirukset levi\u00e4v\u00e4t helposti p\u00e4iv\u00e4kodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys ohjasi epidemian hallintaa ensimm\u00e4isten kuukausien aikana. Aika pian huomattiin, ett\u00e4 vakavat tautitapaukset ja kuolemat keskittyv\u00e4t vanhimpiin ik\u00e4ryhmiin ja erityisiin riskiryhmiin. Viruksen tarttuminen lasten tiloissa oli mahdollista, mutta harvinaista.
Olemme v\u00e4hitellen oppimassa \u2013 silt\u00e4 ainakin t\u00e4n\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u2013 ett\u00e4 lasten terveydelle coronaviruksen suorat vaikutukset eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole sen suuremmat kuin tavallista vaikeamman kausiflunssan. Itseasiassa jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 vahvin perustelu koulu- ja p\u00e4iv\u00e4hoitorajoituksiin oli huoli siit\u00e4, ett\u00e4 lapset v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t tartunnan aikuisiin.
Kun j\u00e4lkik\u00e4teen tarkastellaan kuluneiden kuukausien yhteiskunnallista keskustelua virusepidemian hallinnasta, lasten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden perusteltuja puheenvuoroja on v\u00e4h\u00e4n ja niiden saama painoarvo on j\u00e4\u00e4nyt pieneksi virusepidemiologien kannanottojen painoarvoon.<\/p>\n\n\n\n
Kansanterveysosaaminen ohjaa tarkastelemaan vaihtoehtoiskustannuksia. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni olevan tiedon mukaan noin 10\u00a0000 lapsen testaamisessa l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n noin kymmenen coronavirusinfektioita. Suomessa on noin miljoona lasta. Kun syksyn edetess\u00e4 kausiflunssa yleistyy, lasten keskuudessa saattaa p\u00e4ivitt\u00e4in olla kymmeni\u00e4 tuhansia uusia flunssaoireisia, osin siksi, ett\u00e4 osa lapsista sairastuu useita kertoja.
Noin 10\u00a0000 testin suorat kustannukset ovat l\u00e4hell\u00e4 kahden miljoonan euron suuruusluokkaa. Terveydenhuollolle tuleva p\u00e4ivitt\u00e4inen kuorma on suurempi, kun mukaan otetaan seulonnan kokonaiskustannukset tiedottamisesta ja yhteydenotoista tulkintoihin. V\u00e4lillisi\u00e4 kustannuksia lapsiperheiss\u00e4 ja lasten tulevaisuudessa ei ole toistaiseksi arvioitu.
T\u00e4m\u00e4 on vain yksitt\u00e4inen esimerkki. Yleisesti olen vakavasti huolissani lasten edun ja oikeuksien painoarvosta. Meill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole vakavan kansanterveyskriisin uhkaa. Miten menn\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in? Kumpi hallitsee t\u00e4n\u00e4\u00e4n toimintaa, jos joudumme opettelemaan uuden viruksen kanssa rinnakkaiseloa useamman vuoden ajan? Aito ymm\u00e4rrys lasten terveyden suojelemisest\u00e4 vai aikuisten mieli\u00e4 hallitseva moraalipaniikki, ja sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 pelko viruksen aiheuttamasta kansanterveyskriisist\u00e4, jota onneksi emme ole joutuneet \u2013 ainakaan toistaiseksi \u2013 kokemaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"