https:\/\/www.savonsanomat.fi\/savo\/Ministeri-Krista-Kiuru-iski-nyrkin-p%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n-Lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalvelut-pannaan-nyt-kuntoon-%E2%80%93-Muuten-ei-tule-sote-rahoitusta\/1503897?pwbi=83d105189810eaf8e33cb6a6de18a121&fbclid=IwAR04cZ54qP5L6EeLk8xpAe53ZkM6EqeHQINHwtvFOzCp6jfTojBn_xZylKI<\/a><\/p>\n\n\n\nOlen aika huolella seurannut lasten ja nuorten hyvinvointitutkimusta, ollut siin\u00e4 itsekin mukana. Olemme tutkineet mm. nuorten masennusoireiden kehityst\u00e4 1990- ja 2000-luvulla. Turussa on prof Souranderin johdolla seurattu kahdeksanvuotiaiden lasten mielenterveytt\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n tiedossani oleva tutkimus eiv\u00e4tk\u00e4 niist\u00e4 julkaistutu tieteelliset katsaukset tue v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 lasten ja nuorten mielenterveysongelmat olisivat moninkertaistuneet 1990-luvun tasosta puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 viides heist\u00e4 k\u00e4rsisi mielenterveysongelmista siin\u00e4 mieless\u00e4 hedid\u00e4t olisi ohjattava mielenterveyspalvelujen asiakkaiksi.<\/p>\n\n\n\n
Oirekyselyiss\u00e4 mielenterveyden pulmiin viittaavia oireita ilmoitetaan enemm\u00e4n kuin 1990-luvulla. Emme kuitenkaan tied\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin on kyseess\u00e4 sanoituksen ja tulkinnan oppiminen. Olemme oppineet kertomaan arjestamme ja tuntemuksistamme mielenterveysammattilaisten opettamalla oirekielell\u00e4. My\u00f6s lapset ja nuoret ovat oppivat. El\u00e4m\u00e4n karikkojen tuottamat tuntemukset kuvataan t\u00e4n\u00e4\u00e4n mielenterveysongelmien kielell\u00e4, ei samalla arkkiell\u00e4 kuin aikaisemmin. Esimerkkin\u00e4 on suru ja keskustelu siit\u00e4, olisiko siit\u00e4kin teht\u00e4v\u00e4 psykiatrinen diagnoosi. Oma kysymyksens\u00e4 on my\u00f6s avoimempi puhuminen mielialasta ja sen tummista puolista. Kun t\u00e4m\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n edelliseen, oirekyselyiss\u00e4 oireita ilmoittaneiden prosenttiluvut kasvavat.
Epidemiologisten tutkimusten mukaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4\u00e4ntyneet hieman. Oma tutkimuksemme (Torikka et al. BMC Public Health 2014, 14:408) viittasi siihen, ett\u00e4 kasvua oli siin\u00e4 melko pieness\u00e4 osaryhm\u00e4ss\u00e4, jossa kodin sosiekonominen tilanne oli usein vaikea. Puhe lasten ja nuorten mielenterveysongelmien moninkertaistumisesta ei perustu tutkimustietoon.
My\u00f6s toinen tieto ministeri Kiurun \u2019tykityksess\u00e4\u2019 on kyseenalainen. Mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa \u2019hoidon tarpeen arviointi\u2019 ja mit\u00e4 tarkoittaa \u2019hoidon saaminen\u2019? Olisi hyv\u00e4 erottaa lapsen, nuoren ja heid\u00e4n perheens\u00e4 arjessa p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tukeminen ja erikoistunut mielenterveyshoito ja sen tarve toisistaan. Jokainen lapsiperhe, lapsi ja nuori kohtaa arjessaan erilaisia karikoita. Meill\u00e4 on kaksi strategista mahdollisuutta, poistamme tai ainakin raivaamme n\u00e4it\u00e4 karikoita ja vahvistamme lapsiperheiden, lasten ja nuorten p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 niiden kohtaamisessa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin erikoistunut hoito on osa viimeksi mainittua, mutta vain osa. Yksin\u00e4\u00e4n harvoin tuottaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulosta.
On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut olivat ajankohtaisia 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Niit\u00e4 tutkittiin ja kehitettiin. Tuolloin todettiin mm., ett\u00e4 Suomessa oli lastenpsykiatrien teht\u00e4vi\u00e4 kolmenneksi eniten Euroopassa. Vuosina 2000 \u2013 2005 eduskunta my\u00f6nsi yhteens\u00e4 yli 50 milj. euron erityisrahoituksen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehitt\u00e4mishankkeisiin. Olin itsekin keskeisest\u00e4 vaikuttamassa Pirkanmmaan sairaaraanhoitopiirin laajaan tutkimus- je kehitt\u00e4mishankkeisiin. Vuosina 2002-2003 valtion talousarvioissaa lis\u00e4ttiin l\u00e4hes 200 miljoonaa euroa valtionosuutta kunnille ja korvamerkittiin lasten ja nuorten peruspalveluihin. Sittemmin on ollut jokaisella hallituksella ohjelmia, k\u00e4ynnistetty satoja hankkeita ja k\u00e4tetty yhteens\u00e4 pitk\u00e4lti yli sata miljoonia euroa valtionavustuksia lasten ja nuorten palvelujen kehitt\u00e4miseen. Viime hallituskaudella noin 40 milj. euroa LAPE-hankkeeseen.
Ministerin viesti suunnattiin erityisesti EVA-alueille, siis yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiireihin: \u201dMinisterilt\u00e4 on l\u00e4htenyt maan erikoissairaanhoidon erityisvastuualueille (erva-alueet) asiassa toimeksianto jo viime syksyn\u00e4. Asian kuntoon laittamisesta on nyt sovittu erva-alueiden kanssa, KYS mukaan lukien, kertoo Kiuru.\u201d Ministerill\u00e4 on uutisen mukaan my\u00f6s keinot kuntien ja muiden tahojen sitouttamiseen: \u201dRahasta t\u00e4m\u00e4 ei ole kiinni. Sit\u00e4 tulee kolmen eri kanavan kautta. Jos mielii saada sote-rahoitusta, on laitettava lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon. Se on sinne my\u00f6nt\u00e4misperusteisiin sis\u00e4\u00e4n kirjattu.\u201d Viimeksi mainittu selevenee, kun se yhdistet\u00e4\u00e4n jatkoon. Ministeri viittaa tulevaisuuden sotekeskusten kehitt\u00e4miseen varattuun 70 milj. euroon.<\/p>\n\n\n\n
Ent\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4? Ministerill\u00e4 on Savon Sanomien mukaan selke\u00e4 ratkaisu: \u201dUusia resursseja ei suunnata erikoissairaanhoitoon, eik\u00e4 terveyskeskuksiin, vaan kouluterveydenhoitoon. Sinne tarvitaan lyhytinterventioita. N\u00e4ist\u00e4 on tehty kokeiluja Turussa ja Espoossa, ja saatu hyvi\u00e4 tuloksia. Kun lapsi tulee hoitajan oven taakse, hoito alkaa heti! sosiaali- ja terveyskeskuksiin on saatava my\u00f6s palvelulinjat, jotka auttavat lapsia ja nuoria nykyist\u00e4 paremmin. T\u00e4ss\u00e4 tarvitaan kansalliset talkoot!\u201d
Siis joka viides lapsi ja nuori mahdollisimman pian kouluterveydenhuollossa \u2019hoitajan\u2019 oven taakse! Siin\u00e4 on ministeri Kiurun ratkaisun ydin.
Hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on ministeri\u00f6n selke\u00e4 kannanotto. Kouluterveydenhuolto kuuluu kouluun, ei terveyskeskuksiin. Tosin t\u00e4ss\u00e4 on se ristiriita, ett\u00e4 sitouttamisen peukaloruuvina on tulevaisuuden sotekeskusten kehitt\u00e4miseen my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4t valtionavustukset.
Luen toki Savon Sanomien uutista, minulla ei ole suoraa tietoa ministerin puheesta. Aika v\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 on sellaista, jos lainkaan, joka kest\u00e4isi saman teeman parissa pitk\u00e4\u00e4n ahertaneen vanhuksen kriittisen arvioinnin. Samansuuntaisesti on ministerin viestej\u00e4 aikaisemmin v\u00e4litetty muissakin tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4.
On hyv\u00e4, ett\u00e4 lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ahdinkoon kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota my\u00f6s sosiaali- ja terveysministeri\u00f6ss\u00e4. Mutta miksi vasta nyt? Miksi n\u00e4m\u00e4 kysymykset eiv\u00e4t olleet juuri p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 l\u00e4hes 40 miljoonan euron LAPE-investoinnissa esill\u00e4 niin, ett\u00e4 olisimme jo matkalla parempaan suuntaan. Ja sitten tuo ratkaisun yksinkertaisuus, joka viides lapsi kouluterveydenhuollon hoitajan oven taakse saamaan mielenterveyshoitoa.
Olennainen kysymys on, oliko ministerin viesti todella sellainen kuin se Savon Sanomien uutisessa v\u00e4littyy? Ja jos oli, ovatko viestin ydinasiat ministerin tulkintoja ja esityksi\u00e4 vai v\u00e4litt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n valmisteluun perustuvia tulkintoja ja toimenpide-estiyksi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Savon Sanomien mukaan ministeri Kiuru on tykitt\u00e4nyt Kuopiossa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat moninkertaistuneet, niist\u00e4 k\u00e4rsii joka viides. Ratkaisu on yksinkertainen, lapset ja nuoret kouluterveydenhuollon hoitajan oven taakse saamaan mielenterveyshoitoa, …<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-103","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=103"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":104,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions\/104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mattirimpela.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}